Syötkö salaa

synnevi
Syön!!
Lapsilla lauantaisin karkkipäivä, mä syön aika usein (omasta mielestäni salaa) iltaisin TV:tä kattoessa.
Kerran poika löysi puoliks syödyn karkkipussin jämät jostain ja sanoi aikas kyllästyneellä äänellä "jaa äiti on syöny TAAS karkkia" :ashamed:
 
Minun lapsille on kehittynyt ihan uskomaton kuulo.
He kuulevat vaikka rummun paukkeen ja sähkökitaran vonkunan monen huoneen taakse suklaalevynavausäänen, ja siinä ne kaikki kolme sitten ovat mankumassa omaa osaansa.

Sinällään hyvä, kun noita ääriviivojaan vilkuilee....

Piika-äiti 9
 
Joskus päivällä isompien lasten ollessa koulussa, ostan suklaapatukan kauppareissulla. Tosin silloinkin on juniori matkassa ja hänkin saa herkkua. Nyt onkin neiti tottunut saamaan kaupasta aina namia :whistle: No, viimeiselle lapselle voi kai opettaa vähän huonojakin tapoja ;) En tykkää hirveesti karkista, joten enempi syömme porukalla silloinkun kaikilla niin haluttaa.
 
Syön!! Ja ennen harrastin myös yösyömistä, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin!! Puolustelin sitä aina sillä, että kun on ikänsä tehnyt vuorotyötä, siis yövuoroakin paljon, niin ruokailurytmi on ihan "kuusta".
Nyttemmin olen tämän harrastuksen jättänyt ja keskittynyt syömään vain päivällä! ;)
 
Joo syön..
Karkkii, suklaata, jäätelöö, keksii yms.yms
jotenkin ihanaa itekseen istua kynttilänvalossa villasukat jalassa vilttiin kääriytyneenä keskellä yötä kun muut nukkuu ja antaa suklaapalan hitaasti hemmotella makuhermoja kerta toisensa jälkeen :p
 
Joo, lapset nukkumaan ja nyt herkuttelemaan. Lapsilta kun ei enää voi syödä mitään salaa. Pienin salapoliisi, 2v huomaa HETI jos äidillä jotain suussa ja toteaa mulle kans tota. Toisaalta hyvä, rajoittaa äidin herkuttelua mutta toisaalta... Onneks kukaan ei ole vielä keksinyt aloittaa mainostamaan esim. karkitonta helmikuuta :saint: ja syyllistämään pientä herkuttelua, hih.
 
Jep... Vielä on poika (9kk) huijattavissa niin, että voin syödä salaa jopa hänen läsnäollessaan kun en liikaa pureskele enkä hengitä päin. ;) Hölmöintä on kuitenkin kun huijaan itseäni syömällä jotain mitä ei pitäisi ja sitten olemalla niinkuin sitä ei olisi tapahtunut. :p
 
Juups, karkkipussi on täällä työhuoneen työpöydän laatikossa. Täällä on hyvä napostella puoli huolimattomasta. Ennen aina isommat lapset huomasivat tuoksusta, että nyt ollaan taas syöty karkkia. Piti pestä hampaita ja syödä purkkaa niin kuin penskana salaa tupakilla käydessä :ashamed:.
 
Syön B)

En kylläkään kotona, mutta töissä. B)

Mutta meillä kyllä koululainen myös syö salaa, karkkipäivä on lauantaina, mutta jotenkin kaapista avonaiset karkkirasiat vajenee.

Autossa myös syön joskus kaupasta ostamani suklaapatukan ennen kotiin menoa.
 
Juu-u. Nytkin saatiin jo isommat petiin ja isä oli menossa kohtapuolin nukuttaan pienimmän ja kysyi vielä muutamaa karkkia 24.n aikana. Sanoin ettei ole, mutta sitten löysinkin pussin yllättäen ja napsin muutamia tv.n äärellä B)
Tosiaan , oisko nuo lapsoset oppineet tuonkin tavan, kun yllätän niiltäkin kiellettyjä karkkeja muulloin kuin karkkipäivänä.Voi harmi...pitää sitten yrittää muuttaa taas omiakin tapoja...
 
En syö.

Jos jotain otan, niin kyllä sen lapselleni kerron ja tarjoan esim. karkkipussista muutaman.

Kun yhdessä syö, ei tule ahmittua, vaan syötyä hyvää esimerkkiä näyttäen. Tätä ei viitsi tehdä useasti, eli lähinnä syönkin sitä namia lauantaisin.

Hyvä keino myös pysyä timminä :saint:
 
kevätesikko
Toden totta, syön! Työmatkoilla on laukussa karkkia ja purkkaa sekä kotona mussutan suklaata lapselta salaa. Hänellä on karkkipäivä, joka on kylläkin keksipäivä, hän ei välitä karkeista:'kun hampaat tippuu'.
 

Yhteistyössä