Syyskuun Sydänkäpyset *S Y Y S K U U*

Santtu81 :hug: Kyläpä tuli iso itku täällä kun luin viestisi. Olen niin pahoillani. Yrittäkää koko perhe toipua nyt ja ota aikaa. Jos vain jaksat niin tule sitten kertomaan lisää.

Äiti, minun täytyy jatkaa.
Joku kutsuu kulkemaan.
Täytyy taittaa taival matkaa,
vaikken tietä tunnekaan.

Siellä missä toisiansa
aallot vievät tansseihin,
siellä, veden loiskinassa,
siellä olen minäkin.

Siellä, missä korkealla
siintää pilvi sulavin,
siellä, sinipilven alla,
siellä olen minäkin.

Avara on taivaan syli.
Tuulen teitä purjehdin.
Pääsky lentää pääsi yli,
siinä olen minäkin.

Älä pelkää. Tulen kyllä.
Tulen kyllä takaisin.
Iltatuulen hyväilyssä:
siinä olen minäkin.

(en tiedä kuka on värssyn kirjoittanut, löysin netistä)
 
Voi Santtu-pieni!! :hug::hug: Mulla tuli niin itku kun luin juttusi, olen niin kovin, kovin pahoillani!! :(
Sanotaan, että ne kaikista parhaimmat lapset valitaan enkeleiksi, he saavat aivan erityisen tehtävän suojella rakkaitaan! :heart:

Voimia koko perheellenne, surunne on niin suuri, ettei meistä kukaan voi sitä ymmärtää, mutta olette varmasti meidän kaikkien ajatuksissa :hug:
 
En ole ehtinyt käydä täällä sektion jälkeen ja tulin kertoilemaan kuulumisia, pikaisesti luin juttunne, mutta olette olleet aika ahkeria!

Oon niin pahoillani Santun puolesta, en osaa sanoa mitään :'( Tuli itku teidän perheen puolesta. Voimia kovasti, ei tuollaista tapahtumaa voi ymmärtää edes... Miksi noin tapahtuu, äärimmäisen julmaa ja kamalaa :(

Tuntuu pahalta santun tekstin jälkeen kertoa omia kuulumisia...Oma sektio meni hyvin, vauva voi hyvin ja syntyi 2840g painoisena, ei ollut siis nin pieni mitä ennustettiin (2,5kg oli arvio). Virkeä ja ihana poika! Olen toipunut tosi hyvin, ekan illan olin sängyssä, vessassa kävin illalla mutta huippas vielä aikalailla. seuraavana päivänä leikkauksesta hoidin jo vauvan kokonaan itse. Parina päivänä otin vahvempaa kipulääkettä, sitten ihan normaaleilla on menty. Olo on tosi hyvä, meinaa unohtaa ettei saa nostelal esim esikoista. Kotiuduttin 3 yön jälkeen. Jos joskus teen vielä lapsia, en suostu synnyttää enää alakautta... Se henkinen puoli ensinnäkin, kun esikoinen meinas kuolla synnytyksessä ja fyysinen toipuminenkin oli paljon pahempaa! Olin paljon kipeämpi ison epparin jälkeen, vko synnytyksestä oli tuskaa... Esikoinen on ottanut vauvan hyvin vastaan. Oon niin kiitollinen noista pojista!!! Vielä kun miehen kanssa sais asiat kuntoon, on jostain syystä aika kireää... :(

merkkari ja "möhkis" 4päivää :)
 
Onnea pienestä pojasta, Merkkari :heart: Ihanaa, että kaikki meni hyvin!

Jeih, täällä tuli ensimmäiset supparit viimeinkin!! Ei kylläkään mitään kamalan kivuliaita, mutta selkeä aaltomainen kipu alaselässä, takareisissä ja alavatsalla. Se kyllä tuli ja meni jo, mutta edes jotain edistystä taas :D

Tuntuu jotenkin väärältä iloita omasta raskaudesta tuon Santun kamalan kokemuksen jälkeen! :( Miten voi käydä noin enää tässä vaiheessa, se on niin väärin!!
 
Ei voi käsittää :':)ashamed: (((((((((Santtu)))))))) . *hiljaisuus* Sanat eivät kertomaan miten pahaolo on puolestanne.

Koko perheelle voimaa ja rakkautta tukea toisianne ja kestää vaikeat ajat. Pikkuiselle prinsessalle enkeileitä kotimatkalle.
 

Yhteistyössä