Taapero tarhaan kun vauva syntyy?

Siirri,

oot selkeesti miettiny tän jutun tarkaan. Luin vain muutaman ensimmäisen sivun keskustelua, mutta näin tää on varmasti teille kaikille kolmelle paras.

Esikoisen arki ei tosiaan silleen muutu, että on ollut jo nytkin päivähoidossa. Ei varmasti itse ihmettele miksei hän voisi jäädä kotiin. Mä suosittelisin että olis hoidossa ilman pitempiä taukoja ihan siihen asti ku vauva syntyy, ja sittenkin sen verran kuin tarvitsee. Jos kuitenkin viikonloppuisin huomaat arjen rullaavan mukavasti, älä arastele pitää esikoista viikollakin enemmän kotona.

Oikei paljon haleja sinne taaperolle, ja sulle voimia kahden lapsen arkeen! *hali*

 

Palaa loppuun? Miten voi kahden kanssa palaa loppuun, tai edes pitää sitä mahdollisena? Millainen ihminen on sellainen? Ja MIKSI, oi miksi tuollainen ihminen hankkii lapsia ja vieläpä noin pienellä ikäerolla??

Mä en ole mikään supermamma ja joissain tilanteissa palaisin ehkä loppuun itsekin mutta en nyt herranjestas tänä päivänä, kahden lapsen kanssa. Ihan käsittämätön tapa ajatella. Meillä on isommat aina käyneet kerhossa tms., mutta ne on olleet lapsen itsensä, ei mun takia. Siis että esim. eskari-ikää lähestyvät oppivat ryhmässä toimimista. Monina päivinä olisin päässyt helpommalla pitämällä koko porukan kotona.

En mä nyt vain käsitä, miksi tuollaisilla ajatuksilla pitää lapsia edes tehdä. Mikset osaa kaksivuotiasta viihdyttää samalla kuin vauvaa hoitaa?? Mikä siinä on niin mahdotonta?

Ihmiset voi palaa loppuun, vaikkei niillä olisi lapsia ollenkaan.

Vauvalla ei ole rytmiä. Syö ja nukkuu milloin sattuu. Esikoisella on selvä rytmi. Vaatii ruuan tiettyyn aikaan ja unet tiettyyn aikaan. Onko mahdoton ajatus, että vauva valvottaa yöt? Onko mahdoton ajatus, että en jaksaisi aamulla herätä, kun esikoinen sitä vaatii? Onko mahdoton ajatus, että univelkani kasaantuisi jo muutamassa viikossa mielettömän suureksi? Kun esikoinen on päiväkodissa, saan nukkua päivällä, kun vauvakin nukkuu. Se on jo paljon!

Ja millainen ihminen voi palaa loppuun kahden pienen lapsen kanssa? Vaikkapa minunlainen. Yksinhuoltaja, jolla ei ole juuri ollenkaan tukiverkostoa ympärillään.

Miten niin vauvalla ei ole rytmiä? Kyllä meillä vaan on ollut. Sairaalassakin sain onneksi kaksoset heti samaan rytmiin, helpotti elämää kummasti. Ja kun ihan yksin olen nuokin hoitanut miehen ollessa matkatöissä...melkein kuin yh minäkin. Nukkunut en kolmeen vuoteen kunnolla yöunia, mutta silti olen jaksanut. En olekaan mikään nyajan sokerista tehty äiti, vaan normaali, maalaisjärjellä varustettu, joka on tietoisesti lisääntynyt...vaikka tiesin, että jaksamisen äärisajoillain tulisin käymään.

Miksiöhän tullaiset ihmiset yleensäkään tekevät lapsia? Hei, jos käy vahinko, niin abortti on aina yksi vaihtoehto....jos ei aikuinen nainen osaa huolehtia ehkäisyhstä, mikä taas on melkoisen typerää!

 

Ap, jos täällä 98% vastaajista kertoo mielipiteenään sen, että viisainta olisi pitää esikoinen kotona tai hoidossa maksimissaan pari, kolme päivää viikossa, mikset halua kuunnella?

Miksi olet niin varma että palat loppuun?

No, et halua vastata vaikeisiin kysymyksiin ja ymmärrän miksi.

En ole varma, että palan loppuun. Haluan nimenomaan välttyä siltä, ja siksi minusta on fiksumpaa pitää esikoista alussa enemmän päiväkodissa ja alkaa pikku hiljaa vähentämään hoitopäiviä. Miksi tämä on niin kamala suunnitelma?? Kerrotko?

Olen monta kertaa perustellut oman kantani. Mielummin otan varman päälle ja pidän esikoisen tarhassa kuten ennenkin. Helpompi alkaa karsimaan hoidossa olo hetkiä, kuin sitten lisäämään niitä.

Siis et voi olla tosissas.. Sulle on MONTA kertaa sanottu mikä siinä on niin kamalaa etkä vieläkään ymmärrä?

Niin surullista kuin se onkin, ehkä sinun lapsellesi on tosiaan parempi olla poissa kotoa :'( Et sinä tule koskaan vähentämään niitä hoitopäiviä.

Kukaan ei ole kertaakaan sanonut, miksi suunnitelmani on huono. Kuten et sinäkään. Joten kerrotko. Mitä pahaa on siinä, että aluksi esikoinen on joka arkipäivä hoidossa ja ajan myötä vähennän hoitopäiviä? Ja siis verrattuna siihen, että heti alussa esikoisella olisi 2-3pv/vkossa alle 5 tuntia päivässä.

Minä olen perustellut sen, miksi en halua että esikoinen olisi heti alusta alkaen vain muutaman päivänä viikossa vain muutaman tunnin päivähoidossa. Vauvalla ei ole rytmiä ja minun tulee pärjätä yksin. Jo muutamassa viikossa minun univelka voi kasvaa niin suureksi, että en jaksa. Esikoisella säilyy näin myös sama tuttu "rutiini" päiväkodin suhteen, ja olen painottanut, että haluan esikoisen elämään nyt mahd. vähän muutoksia.

Mun mielestä ei mitään pahaa. Ja mun mielestä sä toimit myös fiksusti.

 

Ap, mitä kun 3-vuotias lapsesi kysyy, miksi pikkuvauva saa jäädä kotiin ja hänen pitää mennä hoitoon? Tunnetko yhtään pistoa sydämessäsi?

 

Ap, jos täällä 98% vastaajista kertoo mielipiteenään sen, että viisainta olisi pitää esikoinen kotona tai hoidossa maksimissaan pari, kolme päivää viikossa, mikset halua kuunnella?

Miksi olet niin varma että palat loppuun?

No, et halua vastata vaikeisiin kysymyksiin ja ymmärrän miksi.

En ole varma, että palan loppuun. Haluan nimenomaan välttyä siltä, ja siksi minusta on fiksumpaa pitää esikoista alussa enemmän päiväkodissa ja alkaa pikku hiljaa vähentämään hoitopäiviä. Miksi tämä on niin kamala suunnitelma?? Kerrotko?

Olen monta kertaa perustellut oman kantani. Mielummin otan varman päälle ja pidän esikoisen tarhassa kuten ennenkin. Helpompi alkaa karsimaan hoidossa olo hetkiä, kuin sitten lisäämään niitä.

Siis et voi olla tosissas.. Sulle on MONTA kertaa sanottu mikä siinä on niin kamalaa etkä vieläkään ymmärrä?

Niin surullista kuin se onkin, ehkä sinun lapsellesi on tosiaan parempi olla poissa kotoa :'( Et sinä tule koskaan vähentämään niitä hoitopäiviä.

Kukaan ei ole kertaakaan sanonut, miksi suunnitelmani on huono. Kuten et sinäkään. Joten kerrotko. Mitä pahaa on siinä, että aluksi esikoinen on joka arkipäivä hoidossa ja ajan myötä vähennän hoitopäiviä? Ja siis verrattuna siihen, että heti alussa esikoisella olisi 2-3pv/vkossa alle 5 tuntia päivässä.

Minä olen perustellut sen, miksi en halua että esikoinen olisi heti alusta alkaen vain muutaman päivänä viikossa vain muutaman tunnin päivähoidossa. Vauvalla ei ole rytmiä ja minun tulee pärjätä yksin. Jo muutamassa viikossa minun univelka voi kasvaa niin suureksi, että en jaksa. Esikoisella säilyy näin myös sama tuttu "rutiini" päiväkodin suhteen, ja olen painottanut, että haluan esikoisen elämään nyt mahd. vähän muutoksia.

pitäisköhän sun lukea vielä uudelleen, vai oletko vähän yksinkertainen! Kukaan ei ole sanonut miksi suunnitelmasi on huono?!?

Et sä aio sitä esikoista ottaa sieltä hoidosta pois, oikeesti koskaan!

 

Suosittelen, että kuuntelet omaa sisäistä ääntäsi. Mä pistin esikon tarhaan 3lyhyttä päivää per viikko kun kuopus syntyi (ikäeroa 1v7kk) ja ei voi muuta todeta näin puolitoista vuotta myöhemmin, että se kyllä vaan pelasti mun elämän! Siinä vaiheessa kaikki oli vielä ihan ok, lukuunottamatta mun väsymystä. Noh, sehän sitten kääntyi keskivaikeaksi masennukseksi kun ei vuoteen saanut nukkua yhtään yötä vauvan valvoessa öisin. Tarhapäivinä sain sitten nukkua kotona vauvan tahtiin ja hoitaa vähän sitä kotiakin. Ilman olisin varmaan tappanut itseni. Siis ihan oikeesti. Eli niinkun sanoit, voihan niitä päiviä sitten aina vähentää jos siltä tuntuu... Sähän sen tiedät mikä on teille paras ratkaisu!

 

sun suunnitelma on ap siksi "huono", että jotenkin uskoisin, että et sä niitä esikoisen hoitopäiviä helposti lähtisi kuitenkaa vähentämään, vaikka arki sujuisikin. tokihan on helppo nyt niin sanoa tekevänsä, mutta kun on tottunutkin jo siihen että esikoinen on hoidossa sen 5pvää viikossa, niin sitten tulee mieleen, että miksi muuttaa systeemiä.
minusta esikoinen on niin pien vielä, että ei hänenlle paljoo haittaa olisi- lainkaan oikeastaan, jos tekisitkin toisinpäin. että vähentäisit hoitopäiviä heti äitiysloman alkaessa,siihen kolmeen päivään viikossa.
ehtisi arki ja rutiinit muodostua hyvin ennen vauvan syntymää

 

Palaa loppuun? Miten voi kahden kanssa palaa loppuun, tai edes pitää sitä mahdollisena? Millainen ihminen on sellainen? Ja MIKSI, oi miksi tuollainen ihminen hankkii lapsia ja vieläpä noin pienellä ikäerolla??

Mä en ole mikään supermamma ja joissain tilanteissa palaisin ehkä loppuun itsekin mutta en nyt herranjestas tänä päivänä, kahden lapsen kanssa. Ihan käsittämätön tapa ajatella. Meillä on isommat aina käyneet kerhossa tms., mutta ne on olleet lapsen itsensä, ei mun takia. Siis että esim. eskari-ikää lähestyvät oppivat ryhmässä toimimista. Monina päivinä olisin päässyt helpommalla pitämällä koko porukan kotona.

En mä nyt vain käsitä, miksi tuollaisilla ajatuksilla pitää lapsia edes tehdä. Mikset osaa kaksivuotiasta viihdyttää samalla kuin vauvaa hoitaa?? Mikä siinä on niin mahdotonta?

Ihmiset voi palaa loppuun, vaikkei niillä olisi lapsia ollenkaan.

Vauvalla ei ole rytmiä. Syö ja nukkuu milloin sattuu. Esikoisella on selvä rytmi. Vaatii ruuan tiettyyn aikaan ja unet tiettyyn aikaan. Onko mahdoton ajatus, että vauva valvottaa yöt? Onko mahdoton ajatus, että en jaksaisi aamulla herätä, kun esikoinen sitä vaatii? Onko mahdoton ajatus, että univelkani kasaantuisi jo muutamassa viikossa mielettömän suureksi? Kun esikoinen on päiväkodissa, saan nukkua päivällä, kun vauvakin nukkuu. Se on jo paljon!

Ja millainen ihminen voi palaa loppuun kahden pienen lapsen kanssa? Vaikkapa minunlainen. Yksinhuoltaja, jolla ei ole juuri ollenkaan tukiverkostoa ympärillään.

Miten niin vauvalla ei ole rytmiä? Kyllä meillä vaan on ollut. Sairaalassakin sain onneksi kaksoset heti samaan rytmiin, helpotti elämää kummasti. Ja kun ihan yksin olen nuokin hoitanut miehen ollessa matkatöissä...melkein kuin yh minäkin. Nukkunut en kolmeen vuoteen kunnolla yöunia, mutta silti olen jaksanut. En olekaan mikään nyajan sokerista tehty äiti, vaan normaali, maalaisjärjellä varustettu, joka on tietoisesti lisääntynyt...vaikka tiesin, että jaksamisen äärisajoillain tulisin käymään.

Miksiöhän tullaiset ihmiset yleensäkään tekevät lapsia? Hei, jos käy vahinko, niin abortti on aina yksi vaihtoehto....jos ei aikuinen nainen osaa huolehtia ehkäisyhstä, mikä taas on melkoisen typerää!

Useimmilla vastasyntyneillä vauvoilla ei ole säännöllistä päivärytmiä. Saakelin idiootti. Tekstitäs voi todellakin huomata, ettet ole nukkunut kolmeen vuoteen kunnolla yöunia. Miksi sä olet tehnyt lapsia????????????

 

Ap, mitä kun 3-vuotias lapsesi kysyy, miksi pikkuvauva saa jäädä kotiin ja hänen pitää mennä hoitoon? Tunnetko yhtään pistoa sydämessäsi?

Kun 3-vuotias lapseni kysyy, miksi pikkuvauva saa jäädä kotiin, vastaan että mikä ihmeen pikku vauva. Kun esikoinen on 3v, on tämä vauva jo 1v. Nyt tämä 2vee ei osaa muodostaa tuollaista kysymystä. Mutta vastaatko maomao siihen minun esittämään kysymykseeni..?

 

sun suunnitelma on ap siksi "huono", että jotenkin uskoisin, että et sä niitä esikoisen hoitopäiviä helposti lähtisi kuitenkaa vähentämään, vaikka arki sujuisikin. tokihan on helppo nyt niin sanoa tekevänsä, mutta kun on tottunutkin jo siihen että esikoinen on hoidossa sen 5pvää viikossa, niin sitten tulee mieleen, että miksi muuttaa systeemiä.
minusta esikoinen on niin pien vielä, että ei hänenlle paljoo haittaa olisi- lainkaan oikeastaan, jos tekisitkin toisinpäin. että vähentäisit hoitopäiviä heti äitiysloman alkaessa,siihen kolmeen päivään viikossa.
ehtisi arki ja rutiinit muodostua hyvin ennen vauvan syntymää

Ahaa, eli minun suunnitelma on huono siksi, koska kuvittelet minun toimivan päin vastoin mitä suunnittelen. Nyt minua alkaa jo naurattaa.

 

Suosittelen, että kuuntelet omaa sisäistä ääntäsi. Mä pistin esikon tarhaan 3lyhyttä päivää per viikko kun kuopus syntyi (ikäeroa 1v7kk) ja ei voi muuta todeta näin puolitoista vuotta myöhemmin, että se kyllä vaan pelasti mun elämän! Siinä vaiheessa kaikki oli vielä ihan ok, lukuunottamatta mun väsymystä. Noh, sehän sitten kääntyi keskivaikeaksi masennukseksi kun ei vuoteen saanut nukkua yhtään yötä vauvan valvoessa öisin. Tarhapäivinä sain sitten nukkua kotona vauvan tahtiin ja hoitaa vähän sitä kotiakin. Ilman olisin varmaan tappanut itseni. Siis ihan oikeesti. Eli niinkun sanoit, voihan niitä päiviä sitten aina vähentää jos siltä tuntuu... Sähän sen tiedät mikä on teille paras ratkaisu!

Tähän tulis se kukkakimppu nyt, jos harmaana sellaisen pystyisi antaan.

 

Vastaisitko mihin esikoinen menee hoitoon kun synnytät ja voit joutua olemaan sairaalassa esim. vaikka reilun viikon? Miksi et voi kokeilla lyhennettyä hoitoviikkoa heti alkuun ja silti pidät vielä vanhan sopimuksen voimassa. Sinulla on pakko olla jokin tukiverkko muutenhan esikoinen tulisi mukaan sairaalan?

 

sun suunnitelma on ap siksi "huono", että jotenkin uskoisin, että et sä niitä esikoisen hoitopäiviä helposti lähtisi kuitenkaa vähentämään, vaikka arki sujuisikin. tokihan on helppo nyt niin sanoa tekevänsä, mutta kun on tottunutkin jo siihen että esikoinen on hoidossa sen 5pvää viikossa, niin sitten tulee mieleen, että miksi muuttaa systeemiä.
minusta esikoinen on niin pien vielä, että ei hänenlle paljoo haittaa olisi- lainkaan oikeastaan, jos tekisitkin toisinpäin. että vähentäisit hoitopäiviä heti äitiysloman alkaessa,siihen kolmeen päivään viikossa.
ehtisi arki ja rutiinit muodostua hyvin ennen vauvan syntymää

Ahaa, eli minun suunnitelma on huono siksi, koska kuvittelet minun toimivan päin vastoin mitä suunnittelen. Nyt minua alkaa jo naurattaa.

Senhän sä paljastat jo edellisessä vastauksessa,jossa kysyttiin mitä sanot 3 vuotiaalle, miksi olet vauvan kanssa kotona, että eihän ole enää silloin vauva vaan 1 vuotias Etkö juuri siis paljastanut, että vuoden päästä vielä viet esikoistasi hoitoon, vaikka olet toisen kanssa kotona.

Ja oikeesti MUA alkaa jo naurattaa, ei tosin sun lapset, ne säälittää!

 

Vauvalla ei ole rytmiä ja minun tulee pärjätä yksin. Jo muutamassa viikossa minun univelka voi kasvaa niin suureksi, että en jaksa. Esikoisella säilyy näin myös sama tuttu "rutiini" päiväkodin suhteen, ja olen painottanut, että haluan esikoisen elämään nyt mahd. vähän muutoksia.

Ja se on hyvin mahdollista ettei se vauvakaan nuku päivisin etkä näin ollen saa itsekään levätyksi niin mitä ihmettä sinä sitten teet?? Tulee aika hakea esikoinen hoidosta, kuinka ihmeessä tulet sitten jaksamaan illan hänen kanssaan?

 

Siirri,

oot selkeesti miettiny tän jutun tarkaan. Luin vain muutaman ensimmäisen sivun keskustelua, mutta näin tää on varmasti teille kaikille kolmelle paras.

Esikoisen arki ei tosiaan silleen muutu, että on ollut jo nytkin päivähoidossa. Ei varmasti itse ihmettele miksei hän voisi jäädä kotiin. Mä suosittelisin että olis hoidossa ilman pitempiä taukoja ihan siihen asti ku vauva syntyy, ja sittenkin sen verran kuin tarvitsee. Jos kuitenkin viikonloppuisin huomaat arjen rullaavan mukavasti, älä arastele pitää esikoista viikollakin enemmän kotona.

Oikei paljon haleja sinne taaperolle, ja sulle voimia kahden lapsen arkeen! *hali*

Nyt sattuu tää kesä ja kesälomat sotkemaan vähän tätä kuviota. Minustakin olisi esikoiselle parasta, että ei tulisi mitään taukoa päivähoidosta ennen vauvan syntymää. Mutta en opiskele kesällä enkä saanut kesätöitä, joten olen kotona sitten lapsen kanssa. Mutta viisain ratkaisu nyt kai olisi laittaa esikoinen päiväkotiin vähän ennen vauvan syntymää. Kiitos sinulle kannustuksesta!

 

Ahaa, eli minun suunnitelma on huono siksi, koska kuvittelet minun toimivan päin vastoin mitä suunnittelen. Nyt minua alkaa jo naurattaa.

niin,mä koitan miettiä ja esitellä sulle asiaa toisinkinpäin ja erilaisia näkökantoja tuoda esiin. itsehän sä kysyit tuolla aiemmin, että kukaan ei ole kertonut miksi suunnitelmasi olisi huono.no, tuossa yksi syy minusta.

kerroit tuolla aiemmin myös miten nautit taaperosi kanssa olemisesta ja äitiydestä ja hetkistä hänen kanssaan. en epäile sitä laisinkaan. mutta jotenkin sitten taas tämä vankkumaton suunnitelmasi,tuntuu hupsulta ja ristiriitaiselta sitä ajatellen.
mukava, että sinua naurattaa. ei tätä palstaa tarvitse liian vakavasti ottaakaan

 

Ja siis jos äidin voimat jo lähtökohtaisesti on sitä luokkaa ettei jaksa huolehtia lapsen perustarpeista (ruoka, puhtaus, lepo...) ja pelkää että jatkuvasti tiuskii tälle, käyttää ehkä väkivaltaa jne niin lapselle on todella parempi olla päiväkodissa jossa nämä asiat hoituvat.

Mutta jso kuvittelee että äidin normaali väsymys ja se että esikoinen joutuu välillä joustamaan ja odottamaan omaa vuoroaan kun äiti hoitaa vauvaa tekevät tilanteen sellaiseksi että päiväkoti on kotihoitoa parempi vaihtoehto niin sitä en voi allekirjoittaa.

Paitsi että ei se esikoisen hoitoaika yhtään oikeasti auta sitä äitiä jaksamaan! Yhtä väkivaltainen hän on myös iltapäivällä/illalla, oikeasti :'(

En ymmärrä mitä ihmeen taikoja tämä ap odottaa tapahtuvan sen hoitopäivän aikana. Kuvitteleeko hän, että voi vaan nukkua. Entä jos vauva ei nukukaan? Äiti on entistä väsyneempi kun joutuu kuskaamaan vielä esikoistakin ees taas, kun kotona voisivat köllötellä vaikka sohvalla.

Totta, ei se yksin tilannetta muutakaan. Ainoastaan takaa lapselle sen ruuan ja huolenpidon päivän ajaksi.

Jos siis äidillä on jotain isompia ongelmia (esim. masennusta tai muuta psyk.taustaa) niin tottahan hänen täytyy myös noiden "vapaapäiviensä" aikana hoitaa itseään kuntoon. Mikäli ap:lla siis on tällaisia ongelmia tai muuten isoja traumoja taustalla niin toivon mukaan hän saa ne hoidettua niin että voimat alkavat riittää myös esikoisesta huolehtimiseen.

 

Kukaan ei ole kertaakaan sanonut, miksi suunnitelmani on huono. Kuten et sinäkään. Joten kerrotko. Mitä pahaa on siinä, että aluksi esikoinen on joka arkipäivä hoidossa ja ajan myötä vähennän hoitopäiviä? Ja siis verrattuna siihen, että heti alussa esikoisella olisi 2-3pv/vkossa alle 5 tuntia päivässä.

Minä olen perustellut sen, miksi en halua että esikoinen olisi heti alusta alkaen vain muutaman päivänä viikossa vain muutaman tunnin päivähoidossa. Vauvalla ei ole rytmiä ja minun tulee pärjätä yksin. Jo muutamassa viikossa minun univelka voi kasvaa niin suureksi, että en jaksa. Esikoisella säilyy näin myös sama tuttu "rutiini" päiväkodin suhteen, ja olen painottanut, että haluan esikoisen elämään nyt mahd. vähän muutoksia.

Siksi suunnitelmasi on huono, koska vauvan synnyttyä esikoisesi kokee asemansa uhatuksi. Näin käy joka tapauksessa, myös silloin, jos lapsesi olisi kotihoidossa. Erityisen suuri kriisi lapselle tulee, jos "heität hänet menemään" tarhaan, vaikka itse jäät vauvan kanssa kotiin. Lapsen on vaikeaa käsittää, miksi uusi vauva saa olla äidin kanssa ja hän ei.

Jos olet tähän mennessä ollut itsekin pois kotoa opiskelemassa, niin lapsi on ymmärtänyt sen, miksi äiti ei ole voinut häntä hoitaa kotona. Kaksivuotias on muutenkin pieni kodin ulkopuoliseen hoitoon. Jos annat pikkuisesi olla pitkiä päiviä hoidossa 5x/vko, niin sekin jo itsessään rasittaa lasta.

Ilmeisesti kaikista näistä perusteluista huolimatta haluat viedä esikoisen hoitoon. Älä kuitenkaan vie häntä sinne joka päivä useaksi tunniksi. Se rasittaisi pienen psyykeä taatusti enemmän kuin mainitsemasi "muutos päivähoitorutiineissa"!

 

Ap, mitä kun 3-vuotias lapsesi kysyy, miksi pikkuvauva saa jäädä kotiin ja hänen pitää mennä hoitoon? Tunnetko yhtään pistoa sydämessäsi?

Meillä saa esikoinenkin jäädä kotiin jos tahtoo. Pidetään paikkaa päiväkodissa siksi että tahdotaan molemmat ipanat sinne sitten joskus aikanaan, eikä yksityisellä oo hoitotakuuta. Pidän tätä myös parempana vaihtoehtona kuin se, että ois otettu esikoinen tutusta lähipäikystä pois vauvan syntyessä, viety pariksi vuodeksi esim. seurakunnan tms. kerhoon toiselle puolelle kaupunkia, ja sitten molemmat lapset ties mihin päikkyyn, yhdessä tai erikseen, kun lähden taas töihin.

Mulla siis esikoinen 3 v. ja vauva 5kk, ja esikoinen on periaatteessa päiväkodissa 2pv/vk, n. 6h/pv.

 

jos 2vuotias on mielummin "omasta" mielestään päiväkodissa kuin kotona äidin kanssa, niin olisiko äidin alkaa syytä katsoa peiliin?

miksi tehdä lapset niin pienellä ikäerolla, jos jo ennen toisen syntymää ajattelee mahdollista loppuunpalamista?
eikö olisi ihan alun alkaenkin kannattanut harkita, että tekee lapset vaikka isommalla ikäerolla, tai ei tee kuin sen yhden lapsen, jotta varmasti tämän kanssa jaksaa?

itselläni on vajaa kaksi vuotta ikäeroa lapsilla ja molemmat oli kotona, kunnes kuopus täytti 2v. ja menivät päiväkotiin minun mennessä töihin takaisin.
nyt lapsilla ikää 6v. 4.5v ja vauva syntyy kesällä, esikoinen menee syksyllä' eskariin, keskimmäinen jää kotiin hoitamaan minun kanssani vauvaa, aikomuksena on viedä keskimmäistä pari kertaa viikossa seurakunnan kerhoon leikkimään, lisäksi elämä jatkuu rytmiltään aivan samanlaisena kuin ennenkin, meillä on aina vauva totutettu olemassa olevaan rytmiin. vauva nukkuu missä vain, joten vaunut ja kantoliina ovat olleet ahkerassa käytössä, lisäksi imettäminen mahdollistaa sen, että ruoka on oikeanlämpöisenä saatavilla ihan missä vain.

käy todella sääliksi sinun esikoistasi, vaikka kuinka puolustelet hoitoon viemistä tulevalla uupumuksellasi, niin sinun olisi pitänyt asiaa ajatella tuolta kantilta jo ennen kuin alat uutta mukulaa pistämään alulle.

ja aina kun täällä valitetaan tukiverkostojen puutoksesta, niin eikö teille tämä asia ole ollut sitten tiedossa ollenkaan ennen kun lapsia aloitte tekemään?

 

sun suunnitelma on ap siksi "huono", että jotenkin uskoisin, että et sä niitä esikoisen hoitopäiviä helposti lähtisi kuitenkaa vähentämään, vaikka arki sujuisikin. tokihan on helppo nyt niin sanoa tekevänsä, mutta kun on tottunutkin jo siihen että esikoinen on hoidossa sen 5pvää viikossa, niin sitten tulee mieleen, että miksi muuttaa systeemiä.
minusta esikoinen on niin pien vielä, että ei hänenlle paljoo haittaa olisi- lainkaan oikeastaan, jos tekisitkin toisinpäin. että vähentäisit hoitopäiviä heti äitiysloman alkaessa,siihen kolmeen päivään viikossa.
ehtisi arki ja rutiinit muodostua hyvin ennen vauvan syntymää

Ahaa, eli minun suunnitelma on huono siksi, koska kuvittelet minun toimivan päin vastoin mitä suunnittelen. Nyt minua alkaa jo naurattaa.

Senhän sä paljastat jo edellisessä vastauksessa,jossa kysyttiin mitä sanot 3 vuotiaalle, miksi olet vauvan kanssa kotona, että eihän ole enää silloin vauva vaan 1 vuotias Etkö juuri siis paljastanut, että vuoden päästä vielä viet esikoistasi hoitoon, vaikka olet toisen kanssa kotona.

Ja oikeesti MUA alkaa jo naurattaa, ei tosin sun lapset, ne säälittää!

Siinä vaiheessa kun esikoinen on 3v käy hän päiväkodissa, siinä olet oikeassa. Ja kauhistelepa vielä tätä, se 1v "vauva" on myös siinä vaiheessa päivähoidossa!

 

Mielipiteitä, neuvoja ja kokemuksia kaipailen.

Esikoiseni 2vee on ollut nyt vajaan vuoden verran päiväkodissa ja jää nyt kesäloman takia pois tarhasta. Meidän perheeseen on syntymässä kesällä vauva. Olen ajatellut laittaa esikoisen päivähoitoon, kun vauva syntyy, jotta itse jaksaisin paremmin. Kannattaako lapsi kuitenkin viedä tarhaan jo ennen vauvan syntymää vai vasta kun kotiudun vauvan kanssa sairaalasta? Kumpi olisi lapsen kannalta parempi? Pelkään, että lapselle tulee liian paljon muutoksia yhdellä kertaa, jos vien hänet takaisin päiväkotiin vasta vauvan synnyttyä. Jos veisin lapsen päiväkotiin vähän ennen laskettua aikaa, olisiko lapsen helpompi taas sopeutua päiväkotiin..? Säilyisi vähän aikaa se vanha tuttu rytmi.

Mä kokisin paljon rankemmaksi sen, että veisin ja hakisin isompaa päikystä.

 

suunnitelmasi on huono myös siksi, että se pohjautuu käsitykseesi, että et mitenkään voi pärjätä kahden lapsen kanssa yksin - että nimenomaan esikoisen vieminen pois kotoa tuo sen tarvittavan helpotuksen.

mitä jos esikoinen onkin se enkeli ja helppo, ja vauva onkin se "hankalampi" joka ei nuku,ei viihdy itsekseen,ei mitään.
mitä teet silloin ?

ihan mielenkiinnosta siis vain ja anteeksi jos on jo kysytty :ashamed:

 

Mulle taas sossut sai et mun pitäis laittaa esikko tarhaan ennen ku kuopus syntyy, ja et oon ihan hullu jollen laita

 

Vastaisitko mihin esikoinen menee hoitoon kun synnytät ja voit joutua olemaan sairaalassa esim. vaikka reilun viikon? Miksi et voi kokeilla lyhennettyä hoitoviikkoa heti alkuun ja silti pidät vielä vanhan sopimuksen voimassa. Sinulla on pakko olla jokin tukiverkko muutenhan esikoinen tulisi mukaan sairaalan?

Lue parahin fd pari sivua taaksepäin ennenkuin tulet kyseleen yhtään mitään.