Taaperon nukkumaan menosta. Hemmetin hemmetti.

Vaihdettiin joku aika sitten makuuhuoneen paikkaa. Sitä ennen 1,5-vuotiaamme jäi aina mieluusti nukkumaan omaan sänkyynsä.

Mutta voi hemmetin hemmetti, mitä mesomista tämä nukkumaan meneminen nykyään on!! Lapsi alkaa kirkua, kun hänet laskee sänkyyn. Kirkumista voi kestää kauankin, joskus saattaa hiljetä vallan nopsasti, kovasti on päivästä riippuvaista.

Äsken nukutin päiväunilleen 2 tuntia. Kirkumista, pomppimista, kitinää, pulinaa, seinän jumpsutusta, äidin karjumista. Oli täysi fiasko, enkä ole itsestäni järin ylpeä äitinä. Nyt lapsonen nukkuu ja minua itkettää, kun en kerta kaikkiaan osaa oikeita keinoja ja oikeita sanoja, joilla sängystä saisi taas mukavan paikan.

Auttakaa.

Kiitos :flower:

 

meillä vähän sama homma. ja ku vielä otettiin pinnasänky pois ja sai lastensängyn niin välillä meinaa iltaisin se show hermoja kiristää ja sit on paha mieli ku toinen on nukahtanut..
nyt vähä helpottanut (ehkä) kun teen niin että tyttö saa ite kiivetä sänkyyn ja sit luetaan joku kirja ja iltarukous, nii sen jälkeen istun vaan hiljaa sängyn laidalla enkä vastaa jos alkaa kysellä jotain tai pelleillä. kun huomaa etten reagoi mitenkään niin alkaa rauhottua ja sit sammuu..alkuun tähän meni jopa tunti mut nyt n.10-20 min..

 

meillä oli tossa viikko-kaks sitten samanlainen vaihe. AINA mennyt nätisti nukkumaan ja nukahtanut sänkyyn itse ilmaan nukutteluja. Mut sit tuli vaihe kun tytölle iski kauhea "paniikkikohtaus" kun sänkyyn laski. Tuli sieltä pois ja huuti oli vähän kun ois pelänny jotain.
Mut sit vaan olin siinä vieressä ja silittelin puoli uneen ja sit menin pois.

Tuota kesti noin viikko sit se vaan loppu.

 

meillä vähän sama homma. ja ku vielä otettiin pinnasänky pois ja sai lastensängyn niin välillä meinaa iltaisin se show hermoja kiristää ja sit on paha mieli ku toinen on nukahtanut..
nyt vähä helpottanut (ehkä) kun teen niin että tyttö saa ite kiivetä sänkyyn ja sit luetaan joku kirja ja iltarukous, nii sen jälkeen istun vaan hiljaa sängyn laidalla enkä vastaa jos alkaa kysellä jotain tai pelleillä. kun huomaa etten reagoi mitenkään niin alkaa rauhottua ja sit sammuu..alkuun tähän meni jopa tunti mut nyt n.10-20 min..

No meillä olisi tuokin edessä, mutta ehän mie uskalla pinnasänkyä lähteä lastensänkyyn vaihtamaan, kun jo huoneen muutos sai aikaan tällaisen myräkän :/

Tähän nukkumaanmenon vaikeuteen on liittynyt myös yöllisiä huutokohtauksia ajoittain. Ei usein, mutta merkille olen kuitenkin pistänyt. Mikähän tekee omasta sängystä noin tympeän paikan? Vai lieneekö taas joku vaihe vaan?

 

meillä oli tossa viikko-kaks sitten samanlainen vaihe. AINA mennyt nätisti nukkumaan ja nukahtanut sänkyyn itse ilmaan nukutteluja. Mut sit tuli vaihe kun tytölle iski kauhea "paniikkikohtaus" kun sänkyyn laski. Tuli sieltä pois ja huuti oli vähän kun ois pelänny jotain.
Mut sit vaan olin siinä vieressä ja silittelin puoli uneen ja sit menin pois.

Tuota kesti noin viikko sit se vaan loppu.

Katsos vaan. Minkä ikäinen siun tyttösi on? Tutulta kuullostaa, koska minustakin tuntuu välillä ihan siltä, kun tyttöni tosiaan pelkäisi nukkumaan menoa.

 

En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että miksi pitää nukuttamalla nukuttaa, jos kerta lapsi ei ole väsynyt, eikä halua nukkua...

Kyllähän se varmasti nukahtaa itsekseen, jos on tarpeeksi väsynyt.

 

meillä oli tossa viikko-kaks sitten samanlainen vaihe. AINA mennyt nätisti nukkumaan ja nukahtanut sänkyyn itse ilmaan nukutteluja. Mut sit tuli vaihe kun tytölle iski kauhea "paniikkikohtaus" kun sänkyyn laski. Tuli sieltä pois ja huuti oli vähän kun ois pelänny jotain.
Mut sit vaan olin siinä vieressä ja silittelin puoli uneen ja sit menin pois.

Tuota kesti noin viikko sit se vaan loppu.

Katsos vaan. Minkä ikäinen siun tyttösi on? Tutulta kuullostaa, koska minustakin tuntuu välillä ihan siltä, kun tyttöni tosiaan pelkäisi nukkumaan menoa.

Hää on 1v4kk
ja sit tuona aikana heräs myös yöllä niihin "paniikkikohtauksiin"
ja nyt ne on menny vaan itestään ohi. ET liekkö tuo on jotain ikään ja kasvuun liittyvää. Kun ei sillon mitään ihmeellistä ollu arjessakaan tapahtunut.

 

En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että miksi pitää nukuttamalla nukuttaa, jos kerta lapsi ei ole väsynyt, eikä halua nukkua...

Kyllähän se varmasti nukahtaa itsekseen, jos on tarpeeksi väsynyt.

Kun ongelma olisikin siinä, etteikö lapsi olisi liian väsynyt...

 

En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että miksi pitää nukuttamalla nukuttaa, jos kerta lapsi ei ole väsynyt, eikä halua nukkua...

Kyllähän se varmasti nukahtaa itsekseen, jos on tarpeeksi väsynyt.

miun käsityksen mukaan tässä oli kyse siitä ettei lapsi uskaltanut uniaikaan jäädä yksin sänkyyn vaan tavallaan pelkäsi jäädä yksin ja rauhottuin vain äidin läsnäolessa.

Väkisisn nukuttaminen on ihan eriasia.

 

Hää on 1v4kk
ja sit tuona aikana heräs myös yöllä niihin "paniikkikohtauksiin"
ja nyt ne on menny vaan itestään ohi. ET liekkö tuo on jotain ikään ja kasvuun liittyvää. Kun ei sillon mitään ihmeellistä ollu arjessakaan tapahtunut.

Tämäpä on helpottava kuulla!
Mie olen kerennyt soimaamaan itteeni siitä makuuhuoneen vaihtamisesta ja vääristä iltarutiineista ja ties mistä, vaikka ihan meillä on normaalit rutiinit iltapesuineen ja puuroineen, kuten on ollut tähän asti aina. Ja uusi huonekin on ihan tavallinen, ei mitenkään pelottava ja paha

 

En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että miksi pitää nukuttamalla nukuttaa, jos kerta lapsi ei ole väsynyt, eikä halua nukkua...

Kyllähän se varmasti nukahtaa itsekseen, jos on tarpeeksi väsynyt.

miun käsityksen mukaan tässä oli kyse siitä ettei lapsi uskaltanut uniaikaan jäädä yksin sänkyyn vaan tavallaan pelkäsi jäädä yksin ja rauhottuin vain äidin läsnäolessa.

Väkisisn nukuttaminen on ihan eriasia.

Näin juuri.

Kamala huuto, jos lähden pois vierestä ja jos jään viereen, lapsonen meinaa intoutua höpisemään koko ajan.
Hyviäkin iltoja/ päiväunia on, mutta tämän päiväinen päiväunille käyminen oli sen verran suuri fiasko, että todella harmittaa ja surettaa, ja ruoskin itteeni, kun en ossaa mittään.

 

En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että miksi pitää nukuttamalla nukuttaa, jos kerta lapsi ei ole väsynyt, eikä halua nukkua...

Kyllähän se varmasti nukahtaa itsekseen, jos on tarpeeksi väsynyt.

tuu meille katsomaan miten tämä on käytännössä meidän ikiliikkujan kohdalla tyttö valvoo vaikka yli puolenyön ja ilman päikkäreitä jos sitä ei laita nukkumaan,mut se kiukku ja meno on sit jotain järkyttävää

 

Hää on 1v4kk
ja sit tuona aikana heräs myös yöllä niihin "paniikkikohtauksiin"
ja nyt ne on menny vaan itestään ohi. ET liekkö tuo on jotain ikään ja kasvuun liittyvää. Kun ei sillon mitään ihmeellistä ollu arjessakaan tapahtunut.

Tämäpä on helpottava kuulla!
Mie olen kerennyt soimaamaan itteeni siitä makuuhuoneen vaihtamisesta ja vääristä iltarutiineista ja ties mistä, vaikka ihan meillä on normaalit rutiinit iltapesuineen ja puuroineen, kuten on ollut tähän asti aina. Ja uusi huonekin on ihan tavallinen, ei mitenkään pelottava ja paha

Elä suotta ittees soimaa. =)
Ohi se menee enemmin tai myöhemmin.
Nyt tosiaan noita "kohtauksia" ei oo ollu mut kun ne kuuluu ikään niin niitä voi tulla siy taas jonkun ajan päästä sit vaan vaaditaan pitkää pinnaa sen nukkumaan käymisen kanssa.
Sillon tuntu tuskastuttavan pitkältä nukutella 1-1,5h kun normaalisti tyttö nukahtaa ite, annetaan vaan pusut ja halit ja toivotellaan hyvät yöt ja soittorasia soimaan.

 

Ota lapsi illalla viereesi ja anna nukahtaa siihen. Nosta sitten nukkuvana omaan sänkyynsä. Turha repiä ressiä ja saada harmaita hiuksia lapsen nukahtamisen kanssa. Ei se sun vieressä nuku kuitenkaan enää aikuisena.

Meillä nukutukset hoidetaan aina helläkätisesti. 4,5v ja kohta 3v nukahtavat joka ilta omiin sänkyihinsä mun laulua kuunnellen (en siis jätä niitä yksin huoneeseen ja ravaa monta kertaa siellä) ja kuopus, kohta 1v2kk nukkuu meidän välissä aina ja nukahtaa usein tissille.

 

Meidän taapero rauhoittuu nykyään niin, että minä nukutan "sijaisnukkujan". Käytännössä lapsi valitsee kaksi lelua, jotka otetaan mukaan sänkyyn. Niille sitten lauletaan unilaulu, joka meillä menee esimerkiksi näin (tuu-tuu-tupakkarullan sävel): "Ai, ai, traktori pieni, väsyttääkö renkaitasi. Koko päivän ajettuasi, maailmaasi tutkittuasi" ja sitten toiselle lelulle samansuuntainen säkeistö. Kolmas säkeistö lauletaan lapselle. Jostain syystä tämä alkoi yhtäkkiä toimia eikä iltaitkuja meillä enää niin usein kuulla.

 

Mie luulen, että pinnani venähti tämän tiedon myötä paljonkin aiempaa pidemmäksi.
Kun tiedän, että kyseessä on vain vaihe, joka menee ohi (ainoastaan tullakseen taas takaisin ), minulla ei mene hermot siihen, että stressaan mitä kaikkea mahollista teen väärin. Se tässä eniten ahisti, ei suinkaan tuo meijän höntti marakatti

Ja nyt kun lapsi viimeinkin nukkuu, toivoisin hänen jo heräävän, että saisi halata ja pyytää anteeksi :heart:

 

Tuosta viereen nukuttamistesta: kokeiltu on ja meijän viereen lapsi ei rauhoitu millään. Pussailee milloin isiä ja milloin äitiä, tekee loikkia sängyssä, möyhentää peittoja, pinoaa tyynyjä, mutta ei yritäkään rauhoittua. Ei, vaikka olisi kello kolme aamuyöllä.

Ihanaahan se olisi, jos saisi lapsen kainaloon nukkumaan, mutta eihän se mokoma sinne nukaha

 

Ja "sijaisnukkujan" nukuttamisesta: erittäin hyvä idea ja aion testata tänä iltana, kiitos Mimoska :flower:

 

Tuosta viereen nukuttamistesta: kokeiltu on ja meijän viereen lapsi ei rauhoitu millään. Pussailee milloin isiä ja milloin äitiä, tekee loikkia sängyssä, möyhentää peittoja, pinoaa tyynyjä, mutta ei yritäkään rauhoittua. Ei, vaikka olisi kello kolme aamuyöllä.

Ihanaahan se olisi, jos saisi lapsen kainaloon nukkumaan, mutta eihän se mokoma sinne nukaha

onko meillä sama lapsi

 

Tuosta viereen nukuttamistesta: kokeiltu on ja meijän viereen lapsi ei rauhoitu millään. Pussailee milloin isiä ja milloin äitiä, tekee loikkia sängyssä, möyhentää peittoja, pinoaa tyynyjä, mutta ei yritäkään rauhoittua. Ei, vaikka olisi kello kolme aamuyöllä.

Ihanaahan se olisi, jos saisi lapsen kainaloon nukkumaan, mutta eihän se mokoma sinne nukaha

onko meillä sama lapsi

jus meinasin miekin kysyä samaa '
neiti keksii siinä vieressä vaikka mitä tekemistä. pyörii, pyörii, pyörii ja vielä kerran pyörii.. sit vasta omaan sänkyyn asettuu

 

Tuosta viereen nukuttamistesta: kokeiltu on ja meijän viereen lapsi ei rauhoitu millään. Pussailee milloin isiä ja milloin äitiä, tekee loikkia sängyssä, möyhentää peittoja, pinoaa tyynyjä, mutta ei yritäkään rauhoittua. Ei, vaikka olisi kello kolme aamuyöllä.

Ihanaahan se olisi, jos saisi lapsen kainaloon nukkumaan, mutta eihän se mokoma sinne nukaha

onko meillä sama lapsi

jus meinasin miekin kysyä samaa '
neiti keksii siinä vieressä vaikka mitä tekemistä. pyörii, pyörii, pyörii ja vielä kerran pyörii.. sit vasta omaan sänkyyn asettuu

juu ei tuo tuholainen nukahda viereen illalla sit millään,vaikka niin haluaisinki
se pussailee,kutittelee,kikattaa ja riehuu :headwall: :heart:

 

olipa hyvä oivallus tuo sijaisnukutettava, aion myös kokeilla meidän reilu kaksi vuotias saa aivan mahdottomat raivarit myös kun pitäs nukkua, paukuttaa sänkyä ja potkii seinää. hakee leluja ja rämpyttää valoja.... enkä rehellisesti sanottuna jaksa istua tuntia vieressä, on muutama muukin lapsi nukutettavana, pyykit ja tiskit laitettavana sun muuta! kaksi vuotias ei vaan voi mun mielestä hallita seitsämän hengen arkea!!!

 

Meillä ollut kans helposti nukutettava, mutta viime aikoina on ruvennut riekkumaan vaikka on ihan väsynyt ja valmis unille. Nousee koko ajan seisomaan ja höpöttelee. Jos huoneesta poistuu niin käy itkemään kovasti.
Nyt oon tehny seuraavasti. Jos poika makailee nätisti niin silittelen niin että nukahtaa. Jos taas alottaa riehumisen niin lähden pois huoneesta ja lasken oven takana kahteenkymmeneen (itkee ja riehuu sen ajan), kun menen takaisin niin käy kiltisti nukkumaan. Muutamana iltana tapeltu mutta nyt eilen toimi ei yhtään kertaan riehuttu vaan kiltisti kävi nukkumaan.

Meillä siis nukkuu pinnasängyssä eikä pääse sieltä itse pois. Riehuu sängyssään siis.

 

yliväsynyt lapsi ei osaa/kykene itsekseen rauhoittua nukkumaan. (Vinkki sille, joka sanoo että lapsi nukkuu kun on tarpeeksi väsynyt) Esim jos päikkärit nukkumaan tottuneelta 3v lapselta jäisi päikkärit jostain syystä nukkumatta ja illalla mentäisiin silti samaan aikaan nukkumaan kuin normaalipäivänä, venähtää lapsen päivä ylipitkäksi ja hänet valtaa yliväsymys- eikä se nukahtaminen meinaa onnistua sitten millään. Koska kroppa ja mieli käy ylikierroksilla. Tämä pätee muuten aikuisiinkin tuo yliväsymyksen vaikutus nukahtamiseen.

Ap: toki tuollaiset asiat ovat vain lyhyt vaihe lapsen elämässä; menevät pian ohi. Mutta. Syy lapsen levottomuuteen nukkumaan mennessä on hyvinkin juuri siinä huoneen vaihdossa. Ei siinä huoneessa mitään vikaa tartte olla, vaan lapsi on jo ehtinyt tottumaan toiseen nukkumahuoneeseen, ja tavallaan vierastaa uutta huonetta. Vie oman aikansa ennenkuin kotiutuu uuteen huoneeseen. Tavallaan olisi hyväkin samalla totutuksella/vaivalla yrittää sitä laidalliseen sänkyyn siirtoa? Toki iän puolesta teillä ei ole kiire sen asian kanssa
Eli sinussa ja toimissasi ei siis ole mitään vikaa. Luota itseesi vanhempana, osaat itse hoitaa oman lapsesi parhaiten. Hyvää jatkoa sinne!