Taaperon nukutus - kerro mielipiteesi!

Meille taas ei ollut siitä yhtään mitään hyötyä. Kokeilin kirjan konsteja, mutta meillä on niin temperamenttinen ja voimakastahtoinen poika, ettei siihen tepsinyt yhtään mikään kirjan konsti.

Lapset on niin PERSOONIA. Pienstä koostaan huolimatta ISOJA persoonia. Sanoisin näin neljän lapsen kokemuksella.... Se mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle....

Meillä auttoi se että istuin oven takana ja olin paikalla heti ekasta inahduksesta... oli työlästä mutta opetti lapsen nukkumaan sängyssä, ei äidin sylissä.... Että vaiva kyllä kannatti....
Ja esikoisella tosiaan auttoi se "isojen tyttöjen " sänkyyn meneminen. Jo loppui jatkuva rutina ja useamman tunnin nukutus JOKA ilta.

 

[QUOTE="ansk";22654098]Niin, perhepetiläiset... Käyttekö te siis nukuttamassa ensin lapsen sänkyyn ja sitten nousette itse ylös viettämään iltaa? Meidänkin poika varmaan asettuisi nopeasti, jos menisin itse sänkyyn ja ottaisin hänet sivuvaunussa ihan viereen. Niin teen yöllä kun hän alkaa mellastamaan. Vaikka hän näyttäisi yöllä täysin virkeältä, hän nukahtaa 10-20 minuutissa, kun otan hänet kylkeeni kiinni ja pidän kättäni hänen päällään. Tuossa on minusta vaan semmoinen ongelma, että vaatiiko vauva samanlaista nukuttamista myös päiväunilla ja osaako enää missään tilanteessa nukahtaa itsekseen? Samoin saattaisi jäädä päivän ainoa oma aika saamatta, jos itse nukahtaisi sinne vauvan viereen. Yönunetkin saattaisivat mennä, jos nukahtaisi liian aikaisi ja sitten heräisi taas.[/QUOTE]

Mä nukahdan melkein aina kun nukutan lapsia. Ihan sama missä ja miten. Mies usein sanookin esikoiselle, että "käy herättämässä äidin samalla kun menee nukkumaan".... Nukun siis istuallani tuolissa, makaan lattialla, nyhjötän kyyryssä ja nojaan sänkyyn.... kaikki käy. Mieluiten sitä ottaisi ne tirsat sängyssä... Mutta nyt se ei käy kun kuopus nukkuu omassa sängyssä johon mä en mahdu viereen....

 

On kyllä mietitty, että lapsi on ehkä liian virkeä. Toisaalta ilman päiväunia ei jaksa olla (=nukahtaa sitten syliin jossain vaiheessa, tai lattialle kesken leikin...). Jos herättää sitten kesken unien, niin on koko illan känkkäränkkä. Sitäpaitsi on viikot päiväkodissa, jossa on nukuttava ne unet joka tapauksessa.

Meillä on juurikin niin, että lapsi nukutetaan viereen ja sitten noustaan itse ylös (usein on sitten jo niin myöhä, että nousen ylös vain pestäkseni hampaat ja laittaakseni yöpuvun, eli se siitä parisuhdeajasta . Päiväunille nukahtaa myös viereen, mutta aikaa menee huomattavasti vähemmän, vartti tai 20 min. Päiväkodissa nukahtaa kuulemma itsekseen ja melko nopeasti vielä.

Kiitokset muuten kaikille, kiva kun tuli kommentteja ja vertaistukea .

 

On kyllä mietitty, että lapsi on ehkä liian virkeä. Toisaalta ilman päiväunia ei jaksa olla (=nukahtaa sitten syliin jossain vaiheessa, tai lattialle kesken leikin...). Jos herättää sitten kesken unien, niin on koko illan känkkäränkkä. Sitäpaitsi on viikot päiväkodissa, jossa on nukuttava ne unet joka tapauksessa.

Meillä on juurikin niin, että lapsi nukutetaan viereen ja sitten noustaan itse ylös (usein on sitten jo niin myöhä, että nousen ylös vain pestäkseni hampaat ja laittaakseni yöpuvun, eli se siitä parisuhdeajasta . Päiväunille nukahtaa myös viereen, mutta aikaa menee huomattavasti vähemmän, vartti tai 20 min. Päiväkodissa nukahtaa kuulemma itsekseen ja melko nopeasti vielä.

Kiitokset muuten kaikille, kiva kun tuli kommentteja ja vertaistukea .

Oliko mun tapani liian raaka teidän mielestä.. kun et ota mitään kantaa? Mä kun en vaan ymmärrä miksi ihmiset valittaa yhteisen ajan tai oman laatuajan puutetta, kokeilematta edes tuota et jättää sänkyyn ja jos itku ei lopu niin paikalle (ei valoja), silittelyä ja korkeintaan muutama sana ja pois ja jos huuto jatkuu niin toistaa samaa kunnes lapsi on unessa.. Se vaatii sen pari iltaa vähän työtä ja sitten saa nauttia sen muutaman tunnin ihan omaa aikaansa. Meillä neiti menee viimestään kasilta unille ja herää kasin maissa aamulla. Nukkuu päikyt noin tunnin max kaksi jostain yhdestä eteenpäin.

 

Oliko mun tapani liian raaka teidän mielestä.. kun et ota mitään kantaa? Mä kun en vaan ymmärrä miksi ihmiset valittaa yhteisen ajan tai oman laatuajan puutetta, kokeilematta edes tuota et jättää sänkyyn ja jos itku ei lopu niin paikalle (ei valoja), silittelyä ja korkeintaan muutama sana ja pois ja jos huuto jatkuu niin toistaa samaa kunnes lapsi on unessa.. Se vaatii sen pari iltaa vähän työtä ja sitten saa nauttia sen muutaman tunnin ihan omaa aikaansa. Meillä neiti menee viimestään kasilta unille ja herää kasin maissa aamulla. Nukkuu päikyt noin tunnin max kaksi jostain yhdestä eteenpäin.

Mä en vaan pysty kuuntelemaan sitä itkua. Mä oon varmaan sitten liian pehmo Tapansa kullakin ja hienoa jos löytyy tapa joka sopii ja toimii.

 

[QUOTE="ansk";22654098]Niin, perhepetiläiset... Käyttekö te siis nukuttamassa ensin lapsen sänkyyn ja sitten nousette itse ylös viettämään iltaa? Meidänkin poika varmaan asettuisi nopeasti, jos menisin itse sänkyyn ja ottaisin hänet sivuvaunussa ihan viereen. Niin teen yöllä kun hän alkaa mellastamaan. Vaikka hän näyttäisi yöllä täysin virkeältä, hän nukahtaa 10-20 minuutissa, kun otan hänet kylkeeni kiinni ja pidän kättäni hänen päällään. Tuossa on minusta vaan semmoinen ongelma, että vaatiiko vauva samanlaista nukuttamista myös päiväunilla ja osaako enää missään tilanteessa nukahtaa itsekseen? Samoin saattaisi jäädä päivän ainoa oma aika saamatta, jos itse nukahtaisi sinne vauvan viereen. Yönunetkin saattaisivat mennä, jos nukahtaisi liian aikaisi ja sitten heräisi taas.[/QUOTE]

Kyllä vain, kainaloon nukahtaa (äidin tai isän) n. 15 min menee nukatamiseen meillä. Päivällä nukutan rattaisiin, jonne nukahtaa juotuaan lämpösen maidon. Itse ainakin jaksan vielä nousta viettämään omaa aikaa, kun taapero nukahtaa ilta 19.oo, jää kivasti aikaa itselle ja miehelle ;-)

 

Mä en vaan pysty kuuntelemaan sitä itkua. Mä oon varmaan sitten liian pehmo Tapansa kullakin ja hienoa jos löytyy tapa joka sopii ja toimii.

Ok, no se on sitten sun tapa Mietin vaan että meinaatko sitten vuosia istua jokaisen lapsen vuoteella vai miten tai kauanko tuo sitten vaatiikaan. Enkä mä ole joutunut edes kuuntelemaan kauaa sitä itkua, kun olen mennyt jo pian paikalle, eikä ainakaan kakkosen kohdalla se ollut koskaan muuta kuin huutoa tai kitinää, ei siis hysteeristä itkua ollenkaan. Ja siinäkin menivain jokunen ilta. Mutta tosiaan jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee/kokee

 

Ok, no se on sitten sun tapa Mietin vaan että meinaatko sitten vuosia istua jokaisen lapsen vuoteella vai miten tai kauanko tuo sitten vaatiikaan. Enkä mä ole joutunut edes kuuntelemaan kauaa sitä itkua, kun olen mennyt jo pian paikalle, eikä ainakaan kakkosen kohdalla se ollut koskaan muuta kuin huutoa tai kitinää, ei siis hysteeristä itkua ollenkaan. Ja siinäkin menivain jokunen ilta. Mutta tosiaan jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee/kokee

Mun kuopuskin on jo 2,5vuotias joten nämä nukutus sessiot alkavat jo olla takanapäin. Ei siitä mitään vaivaa ole koskaan ollut. Yleensä muksut on nuklahtaneet mutamassa minuutissa...
Meillä oli oikeastaan vain (mun muistin mukaan) kuopuksen kanssa nukahtanis ja nukkumis ongelmia. Oikeasti. Ja ne menivät ohi kun jaksoin vaan toimia Pantleyn kirjan ohjeiden mukaan.
Mutta tosiaan. Jokainen parhaaksi katsomallaan tavalla. Pääasiahan taitaa olla, että perheessä kaikki saavat nukkua kohtuulliset ja riittävät yöunet.

 

välillä toisin.

Meidän taapero 1v2kk nukahti jo hienosti tossa nuorempana. Laitto sänkyyn ja anto vellin, ni nopeesti nukahti. Sitten jätettiin velli pois ni nukahti aluks hyvin, mutta nyt on sitten tota "väsytystä". Pidetään sormesta, otetaan viereen, huudatetaan, niin kauan ku sielu antaa periks... Parhaiten toimii toi viereen otto, siirretään sitten viereiseen pinnikseen, päikkärit kyllä nukutaan yhessä, se on sitä laatuaikaa se

 

Mä nukutin vierelle, syliin tai rinnalle ekat 2v4kk ihan mielelläni Varttia pidempään siihen ei ole mennyt muuta kun poikkeustilanteissa. Lapsi kun on aina saanut mennä nukkumaan sitten kun on väsyttänyt. Nykyään laps laittaa itsensä nukkumaan, tulee syliin ottamaan iltamaidot ja kipittää sänkyyn. Perhepeti jatkuu edelleen!

 

No meillä pidettiin unikoulu ja se toimi loistavasti mutta syyskuussa poika aloitti tarhan ja minä työt ja siitähän se yöitkurumba taas alkoi uudestaan korvatulehdusten vuoksi. Päätin sitten että nyt poika tulee viereen nukkumaan et mäkin saan nukuttua kun aamuvuoroissa herätys on kuitenkin klo 4.20. Ja täytyy sanoa että on se helpompaa sairasta lasta lohduttaa ja lääkitä kun on kainalossa. Teen varmaan väärin mutta uskon että kun joulun jälkeen saa taaperosängyn ja kun päästään siihen putkitukseen niin kaikki alkaa taas nukkua omissa sängyissään.
Ja nukutus siis tapahtuu niin että poika valitsee yhden satukirjan mikä luetaan ja sitten sammutetaan valo ja menee n. 5-15 min kun nukahtaa viereen ja sit mä nousen ylös tekemään vielä iltahommia ja katsomaan telkkua. Mies sit kömpii pojan viereen mua aikaisemmin.

 

Pikku Mii: ei kuulosta liian raa'alta. Tai no mä olen tähän niin loppu, että olen kyllä valmis kokeilemaan mitä tahansa. Epäilyttää vaan tuo unikoulutus, kun sitä on meillä kahdesti jo kokeiltu, tuloksetta. Meillähän se ei nimittäin toimi niin, että lapsi rauhoittuisi kun huoneeseen menee takaisin, vaan hysteerinen itku vaan jatkuu kun en ota syliin. Eli unikoulu tyssää siihen, että lasta ei saa rauhalliseksi! Tähän en ole mistään kirjasta löytänyt neuvoa. Syliinkään ei lopulta enää rauhoitu vaan huutaa ja huutaa. Lopulta yleensä oksentaa, ja sitten kun on pakko laittaa valot päälle ja pestä poika ja vaihtaa lakanat niin sehän on ihan hereillä ja kaikki alkaa alusta...

Tämän takia sitten aikanaan päätin, että nukahtakoon kainaloon sitten, ja toimikin ihan hyvin jonkin aikaa, kunnes nyt ollaan tässä pisteessä, että kainaloonkaan ei nukahda alle tunnissa. Mullahan ei sinänsä ole mitään nukuttamista vastaan, eikä lapsen tarvitse itsekseen mennä nukkumaan (vaikka olisihan se luksusta...) kunhan vaan saataisiin edes vähän nopeammaksi nämä illat niin jäisi pikkusen sitä aikaa miehenkin kanssa. Yöt pieni nukkuu sitten hyvin kyllä kun on nukahtanut, tosin ainoastaan vieressä (pinnis sivuvaununa, eli tilaa on kyllä tarpeeksi eikä tämäkään oikeastaan haittaa. Omaa huonetta pojalla ei ole muutenkaan, että samahan se oikeastaan on, missä kohdin meidän makkaria se sänky on).

Nyt ajateltiin kokeilla sitä, että otetaan pinniksestä laita ja mies on huoneessa, mutta ei ihan vieressä. Olen ihan varma, että ei toimi .

 

Liian paljon unta päivällä. Jos lapsi on väsynyt illalla niin ei nukutus kestä kahta tuntia.

 

Meillä nukutettiin poika kainaloon 2v. asti. Silloin aloitti nukuttamisessa potkimisen ja pelleilemisen ja nukahtamisaika venyi aina vaan.
Juttelin sitten pojan kanssa ja selitin, että on jo iso poika ja osaa nukahtaa unilelun kanssa. Ja kerroin meneväni katsomaan tv:tä.
Ensimmäisenä iltana itkeskeli ja minä kävin aina ovelta sanomassa, ettei ole hätää ja voi rauhassa nukahtaa. Poika rauhottui aika nopeasti. Pari kertaa kävi olohuoneen ovella katsomassa olenko varmasti sohvalla. Vein aina takaisin sänkyyn sanomatta muuta kuin "hyvää yötä"
Kolme iltaa meni samalla kaavalla ja sitten lapsi oppi nukahtamaan yksin.

 

meillä 2v7kk tyttö nukutetaan viereen ja sitten minä/isä hipsitään pois sängystä nukkuu siis perhedissä..
silti saattaa mennä tunti ellei toinenkin nukahtamiseen,tyttö myös herää herkästi välillä huomaa ollaan kadottu sängystä alkaa heti itku

 

[QUOTE="neljä lasta";22655863]Liian paljon unta päivällä. Jos lapsi on väsynyt illalla niin ei nukutus kestä kahta tuntia.[/QUOTE]

ei se ole aina noin yksinkertaista meillä ei nukuta enään päikkäreitä silti nukuttamiseen menee helposti tunti

 

Meillä nukuttaminen on ollut kanssa melkoisen hankalaa, toki hyviä, vartin nukuttamisen vaiheitakin on ollut. Eilen taas reilu tunti meni, ja sitten nukkuisi aamulla pidempään, ja itse kun oon aamu-uninen, niin en saanut itseäni herättelemään lasta ja taas on tänään ongelmia tiedossa. Meinasinkin kokeilla (1v9kk) tän päivän ilman päikkyjä jos saisin rytmin kohdilleen.

Mutta siis, meillä ei ole auttanut huudattamiset oikeinkaan. Lapsi on todellakin hysteerinen, eikä sitä paniikinomaista Äitiäitiäiti hokemaa kestä kuunnella. Joku sanoikin, et monella lapsella on halu kokeilla myöhemmin itse. Odotan sitä kautta. Siihen mennessä istun kuin tatti pinniksen vieressä joka toinen ilta. Toisinaan on kokeiltu helliä menetelmiä, siirtymät hiljalleen, pois huoneesta jne. mutta joko lapsi huutaa kuin paniikissa oleva tai menee yliväsyksi ja ei nukahda ja heräilee sitten pitkin yötä. Joten meillä menee näin vielä. Saa nähdä miten kaikki toimii kun vauva lisätään kuvioon. Kun taaperokin tulee öisin viekkuun...

 

Monella näyttää kuitenkin käyneen niin, että ei ole kyetty viemään tilannetta loppuun asti joten muksu siitä heti voimistuu ja jaksaa seuraavalla kerralla taistella vastaan kauemmin, tietäen, että vanhemmita se selkä katkeaa kuitenkin jossakin vaiheessa. Sen jälkeen on melkein sama mitä keinoa kokeilee, kun muksu on jo yhden voiton napannut kokeilee sitä varmasti uudestaan.

Oli mikä oli veisin sen hetkisen tilanteen loppuun ja seuraavana iltana sitten kokeilisin jotakin muuta, jos ei kantti kestä samaa keinoa mitä edellisenä iltana kokeili.

Ja ei huudatuksesta en minäkään oikein perusta, mutta konsteja on monia muitakin.
Esim ovi auki ja viereiseen huoneeseen valoa, tai itse menet semmoiseen paikkaan mistä lapsi sinut näkee, mutta et kuitenkaa ota muksuun mitään kontaktia, vaan touhuilet omiasi.
Aina ei kannata edes laitt koko huonetta pilkkopimeäksi. Meillä on joskus ihan täysivalaistus pällä, mutta sammutan valot kun muksu on kunnolla nukahtanut, jätän vain pienen yövalon huoneeseen päälle.

 

Ota kainaloon ja anna nukkua siihen. Elämä on lyhyt.

Näin meillä tehty, joskus mennyt vartti kun nukahtaa, toisanaan simahtaa heti.

 

[QUOTE="minä";22653917]Meillä nukkuu 1v3kk meidän vieressä vielä. Äidin tai isän kainaloon on kiva ja turvallinen käpertyä. Tämä onnistuu kyllä vain siksi että kenenkään osapuolen uni ei siitä häiriinny. Muksu nukkuu 12h/yö, yhdellä vaipan vaihdolla/yö. Yhtä ainoaa oikeaa tapaa ei taida olla tarjolla, lapset ovat yksilöitä (se mikä toimii yhdellä ei toimi välttämättä toisella alkuunkaan)ja jokaiselle varmasti löytyy kokeilemalla omansa Toivottavasti löydätte teille sopivan ja toimivan tavan![/QUOTE]

miks ihmeessä vaihdatte vaipan yöllä? kakkaako joka yö

 

No sitä nyt kokeillaan, että jos poika menisi itse sänkyyn ja nukahtaisi (kun jos ei pääse liikkumaan sängystään menee hysteeriseksi). Tässäkin ongelmana tosin se, että menee näinkin aika pian hysteeriseksi (ehkä jotain 5.kerralla kun vien takaisin sänkyyn noustuaan ylös ja tultuaan takaisin olohuoneeseen) eikä sitten varmasti nukahda kun nousee vieterinä itkien sängystä heti takaisin ylös. Pinniksessä oli sentään se hyvä puoli, että muutaman kerran väsyi omaan huutoonsa niin, että nukahti. (Tästä tosin seurasi se, että yöllä herätessään jatkoi sitten sitä huutoa välittömästi siitä mihin oli illalla jäänyt, eikä suinkaan nukkunut tyytyväisenä aamuun asti, niinkuin ohjekirjojen mukaan olisi mennyt...)

 

miks ihmeessä vaihdatte vaipan yöllä? kakkaako joka yö

Me vaihdetaan lähes jokä yö siksi, että pissaa tulee niin paljon, että jos ei vaihdeta on aamulla sänky märkä. Vaihdan vaipan mennessäni itse nukkumaan, en keskellä yötä, eikä poika siihen herää.

 

Aika olennaista nukkumaanmenossa on se, että lapsi on väsynyt. Yliväsynyt lapsi kyllä itkeskelee, jopa raivoileekin, mutta nukahtaa kuitenkin suht´ nopeasti.

 

Minä aloin nukuttamaan omaan sänkyyn jo 5-6kk iässä. Siis jätin sänkyyn ja itse menin piiloon esim. sängyn taakse tai viereiseen huoneeseen ettei vauva nähnyt minua(jos näki niin heti alkoi kätinät tai heiluminen). Heti ensimmäisestä inahduksesta silitin/laitoi kättä päälle ja uudestaan piiloon. Tätä opetusvaihetta kesti n. 1kk ja jouduin nukutuksen aikana käymään tassuttelemassa 5-100 kertaa. Voin kertoa että oli rasittavaa!!!!!

Mutta lopputulos mitä mainion. Sen jälkeen ei ole tarvinnut kuin viedä sänkyyn ja sanoa hyvää yötä ja ehkä kerran kuukaudessa olen joutunut 'nukuttamaan'(eli istun hiljaa sängyn vieressä ja omatkin silmät kiinni, muuten heti vilkastuu jos tulee katsekontakti). Toimii myös päiväunille vaan sänkyyn vienti. Ja nyt lapsi 1v 4kk.

Suosittelen kyllä tätä kaikille, vaatii vaan lehmän hermoja tuo 'koulutus'vaihe!

 

Joko päiväunet on liian pitkät tai sitten laitatte hänet liian myöhään nukkumaan. Kokeilepa lyhentää aluksi päiväunien pituutta!