tämä lähtee huomenna tapaamaan appivanhempia ensimmäistä kertaa...

manna
mun "onni" oli, että tapasin molemmat vähän sattumalta ja eri aikaan. Anoppi puhui hermostuksissaan suut silmät täyteen, etten mä saanut sanaakaan väliin. Appiukko taas sanoi, että ei tässä mitään jännittää tarvi. en kyllä omasta mielestä jännittänytkään. ehkä hän vähän itselleen sitä sit hoki. Mutta kavereita meistä tuli ja ollaan edelleen. Se vasta olikin hauskaa kun minun ja miehen vanhemmat ekan kerran tapasivat. :D
 

Yhteistyössä