tärinä..paniikkihäiriönkö paluu?

  • Viestiketjun aloittaja vakkari
  • Ensimmäinen viesti
vakkari
10v sitten kärsin paniikkihäiriöstä..isän kuoleman jälkeen.Ilmeni tärisemisenä ja hengen ahdistumisena.Loppui aikanaan.

Nyt taas elämässä asioita jotka pelottaa/hirvittää ja muutaman kerran tullut hervoton "tärinä" siis vapisen kun ahdistaa?

Muilla kokemuksia tai tietoa?
 
paniikki
Minulla tuli niitä ennen jotain 2-3 vuodessa, nyt lisääntyneet, aina kun stressiä, masennusta. Ne on aika pelottavia joskus o-o Mutta menee ohi, kesää noin vartin mulla ainakin, mutta joskus niitä tulee monta peräkkäin. Mutta mulla ne kohtaukset on enemmän hysteriaan päin meneviä, vasta 15-vuotias olen :D Mutta eivät nuo tähän mennessä hirveesti elämää ole haitanneet. Tietenkin jos alkaa tulemaan tosdella usein pitäis tehä jotain?
 
Minulla liittyy paniikkihäiriöön armoton tärinä. Sinulla varmaan sitten stressitilanteet aiheuttaa sitä. Ikävä vaiva, kun joskus tärisee kuin horkassa, jos oikein kunnon kohtaus.
Onneksi minulla jo vähentynyt.

Varmaan kantsis puhua asiasta jossain. On myös terapiaa, jossa opetellaan reagoimaan stressiin erilailla, ettei aina käyrä niin kohoa. Mm traumaterapia, vois auttaa sinua.
 
Ap
Ihnhoan tilanteita..kun en tiedä miten asiat menee.Aina ollut niin.Mutta tuo tärinä on niin silmiinpistävää kuin horkassa.Aina tullut jos saa ikviä ja yllättäviä uutisia..mutta nyt en niitä enää hallitse millään=(
Kelle siitä voisi puhau?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mulla ei tärinä oikeastaan liity paniikkihäriöihin, mutta hirveä ahdistus, ja pelko siitä, että taju lähtee, valtaa mielen. Hyi se on ällö mielentila :/
Pelkotilat on tosi ikäviä. Toivottavasti olet hakenut apua siihen, ettei pitkity. :hug:
 
kokemusta on
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mä en oikeesti tajua,mistä tämä taas tulee?Asiat ihan ok...kukaa ei oo kuollu tms.
minulla alkoi n. 3v. sitten samankaltaiset stressioireet. itse veikkaan että liittyi uupumuksee. pienet lapset, opiskelua, töitä, liian vähän unta. nämä riittää aikaansaamaan riittämättömän tunteen. nyt olen toipumassa läheisten tuella. lähinnä niin että olen puhunut tuntemuksistani. voimia.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja kokemusta on:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mä en oikeesti tajua,mistä tämä taas tulee?Asiat ihan ok...kukaa ei oo kuollu tms.
minulla alkoi n. 3v. sitten samankaltaiset stressioireet. itse veikkaan että liittyi uupumuksee. pienet lapset, opiskelua, töitä, liian vähän unta. nämä riittää aikaansaamaan riittämättömän tunteen. nyt olen toipumassa läheisten tuella. lähinnä niin että olen puhunut tuntemuksistani. voimia.
Mulla kolme lasta ja kotiäitinä nyt ollut monet vuodet.Tammikuussa ilmoittauduin työttömäksi.Toki oon näinä vuosina tehny töitä kotoa käsin pätkissä.

Mutta nyt ekaa kertaa työkkärin listoilla..enkä tiedä mitä haluan tehdä jne.
 
kokemusta on
kun jäin opiskelujen jälkeen kotiäidiksi niin pikkuhiljaa oireet lisääntyi ja laukkasin lääkärissä. tykkäsin kuitenkin olla kotona mut en tiedä mistä lie oireet kumpusi. liittyy jotenkin siihen kotonaoloon ja ehkä yksinäisyyteenkin kun mies paljon töissä.

alat nyt hoitaan itseäsi, jumppaa joogaa, lenkkeilyä, juttelua ,tarvittaessa serotoniinivajeeseen lääkitys joksikin aikaa että aivoissa se pitoisuus palautuu ennalleen. ei se tarkoita aina varsinaista masennusta vaik joutuisikin lääkettä ottamaan.
 
Mulla oli joskus useita vuosia sitten masennuksen yht. paniikki/ahdistuskohtauksia. Puolisen vuotta sitten (remontti ja täys kaaos meneillään silloin kotona, tosi väsy) sain samanlaisen kohtauksen töissä, yhtäkkiä alkoi vaan ahdistaa ja kurkkua kuristaa ja pulssi nousi tähtiin. Kerron tämän sinulle sen takia, että se ehkä toisi toivoa tilanteeseesi, sillä minulla ei sen jälkeen ole moista enää ilmennyt. Säikähdin tosi paljon, että masennus tulee taas ja taistelin sitä vastaan, olen yrittänyt liikkua ja ulkoilla enemmän, syödä hyvin ja järjestää itselleni vapaa-aikaa. Tsemppiä&jaksuja! :hug:
 

Yhteistyössä