Tässä nyt istun sohvalla taaperon kanssa ja mietin missä mies on

Enpä olisi uskonut että itseni jonain päivänä tästä jamasta löydän. Yhdessä 7 vuotta, esikoinen 2 v. Mies viestitteli muille naisille kun lapsemme oli 4 kk:tta vanha. Ei olisi pitänyt antaa anteeksi, mutta annoin kuitenkin, lapsen tähden. Ja ero olisi tuntunut maailmanlopulta tuolloin. Kaikki meni hyvin, kunnes tänään sain vihiä että mies on taas viestitellyt vieraisiin. Ja tarinan huippuna vielä se, että tein eilen positiivisen raskaustestin.

Olen ihan sekaisin, ei ole edes ketään kenelle kehtaisin asiasta kertoa. Tänäänkin ollaan oltu onnellisena perheenä tuolla sukuloimassa ja kukaan ei osaa aavistaa mitään, hädintuskin edes itse tajuan miehen kaksoiselämää. Taapero ei suostu unille, mies lähti johonkin kaverin kanssa, mistäs minä tiedän missä on. Mitä helvettiä tässä tilanteessa voi tehdä? Mistä löytää sen voiman lähteä, miten pärjään kahden lapsen kanssa yksin, millä maksan laskut - kuka hullu muka minut palkkaa kun olen maha pystyssä ihan justiinsa? Tiedän kyllä mitä haluaisin, haluaisin jäädä tähän lasten kanssa ja mennä töihin, lapsi tuohon lähipäiväkotiin... Synnyttäisin ja palaisin mammaloman jälkeen töihin. Nippa nappa selviäisin laskuista palkallani, jos nyt saisin asuntolainaa edes omiin nimiin.

 

mutta onko parempi niin, että mies ehkä lopulta sinut jättää? en tarkoita tässä mitään "kumpi ehtii ensin jättää" -kilpailua, vaan että tyydytkö nykyisenkaltaiseen elämään, kunnes tulet ehkä jätetyksi toisen naisen vuoksi? nyt voisit vielä päästä lähtemään siten, että omanarvontuntoakin olisi jäljellä.

 

Sinuna alkaisin tekemään varasuunnitelmaa.

 

Mun mies käski vastata tuohon, että nussimassa se on....sori...mut niin se varmaan on..

 

Nyt mies on kotona.

Ei minun tee vaikeaa jättää miestä, ainakin nyt olen sen suhteen ihan turta. Olen kuitenkin käynyt ne shokin vaiheet läpi jo kerran aiemmin...

Sitä lähinnä vain mietin, MITEN pärjään lasten kanssa taloudellisesti.

 

<3

:/ eikai muu auta kuin keskustella miehen kanssa että mitäs nyt.

 

Abortti on keksitty.

 

Onko miehesi arabi?

 

Et sä ole mikään tyhmä. Ei pettämistä vaan aina tahdo uskoa omalle kohdalle ja viimeiseen asti sitä haluaa uskoa että puoliso onkin uskollinen. :hug:
Mies se on se joka on tyhmempi osapuoli tässä asiassa....

Jos ajattelee sit rahapuolta, niin onhan siinä äitiysraha, elarit (toivon mukaan), lapsilisä, kenties asumistuki? Kotihoidontuen ja äitysrahan vaikutuksesta toisiinsa en muista.

 

Ero ja abortti?

 

Kuulostaa ehkä julmalta, mutta mä en tuossa tilanteessa jatkaisi raskautta. Tarpeeksi hankala tilanne jo muutenkin. Paremmin pärjäät yhden kuin kahden kanssa. Voit mennä sinne töihin ja lapsi päiväkotiin ja tulette toimeen. Eikä mieskään varmaan kovin innoissaan olisi uudesta lapsesta. Syntyy vaan raukka ei-toivottuna vahinkona . Älä ota asuntolainaa vielä, mee ensin vuokralle ja katso sitten, onko varmasti kykyä maksaa sitä lainaa.

 

Mies on siis vain viestitellyt?

Olen varmaankin hiukan outo, tai sitten vaan lepsu, mutta senkö takia ero? Viestien?

 

Olisiko ihan mahotonta, että asuisit vielä miehen kanssa näennäisen onnellisena? Anna miehen luulla, että kaikki on ok. Samalla kuitenkin rupea keräämään rahaa säästöön. Myy tavaroita, siirrä rahaa salaiselle tilille jne. Valmistat itseäsi henkisesti eroon. Sitten vaan hommaat asunnon miehen tietämättä ja joku kaunis päivä lähdet.

Tsemppiä!

 

Tuossa tilanteessa on parempi ajatella läpi, millaisen elämän itse haluat. Tuskin tällaista. Epäilykset ja valheet eivät kuulu parisuhteeseen. Ne kuuluvat epäkypsään suhteeseen.

Etsi asunto, järjestele asiat, ja kerro rehellisesti miehelle, että tämänkaltainen elämä ei tule onnistumaan. Sinun on pakko toimia niin, että voit elää rauhassa. Et ole velvollinen elämään ahdistuneena. Lapsi ei ansaitse vihan, riidan tai epäluulon ilmapiiriä. Etsi turvaverkkosi, läheisesi ja ne, joille voit kertoa. Selviydyt kyllä.

 

Mies selkä seinää vasten: perhe vai ei?
Aattele, että sinulla on kuitenkin aina kaksi lasta, jättipä tai jätitpä sinä miehesi, kummin vaan! Kyllä tulet selviämään yksinkin lasten kanssa.
Mutta mies voi myös muuttaa vielä suuntaa!

 

Abortti ei ole vaihtoehto. Lasta on tekemällä tehty 10 kuukautta ja keskenmenojakin olen läpikäynyt, joten todellakin on toivottu. Tietysti elin siinä uskossa että kaikki on hyvin. Joka tapauksessa abortti ei sovi minun ajatusmaailmaan tässä kohtaa. Hirveä ajatuskin.

Viestittely ei ehkä kuulosta vakavalta, mutta minusta ei ole kivaa elää epävarmuudessa kun ei voi toiseen luottaa. Eka kerta meni vielä kaikkien selitysten piikkiin (en tiennyt että loukkaannut jne..), mutta toinen kerta ei.

 

Mitä se mies sitten on viestitellyt? Tapaamissuunnitelmia ja rakkaudentunnustuksia vai? Jos mitään oikeaa pettämistä ei ole tapahtunut, sinä kuulostat sairaalloisen mustasukkaiselta miettiessäsi eroa ja perheen rikkomista vain siksi, että mies on viestitellyt jonkun toisen naisen kanssa. Minusta myös vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa saa olla tekemisissä, onhan se usein jo töidenkin takia välttämätöntä.

Itse en muutenkaan tuossa vaiheessa eroa ottaisi, ellei ole väkivaltaa tai muuta turvallisuusuhkaa itseeni tai lapsiin kohdistuen. Mutta eihän sitä kuitenkaan viimeisillään raskaana tai pienen vauvan kanssa uutta parisuhdetta etsisi, joten sama se on asua miehen kanssa vaikka kämppispohjalta, jotta mies saa luotua suhteen uuteen lapseen. Eron voisi toteuttaa sitten, kun lapsi on vähän isompi ja itse palaa töihin, jolloin taloudellinen tilanne on parempi ja lapsi voi helpommin vierailla vähän pidempiä aikojakin (yön yli) isän luona. Imeväisiässä tapaamisten järjestäminen muutoin kuin yhdessä asuen olisi todella hankalaa, koska isä ei voi tietenkään imettää.

Jos oma itsetunto on oikeasti vahva, ei tarvitse vain sitä pönkittääkseen tehdä ratkaisuja, jotka ovat lasten edun vastaisia.

 

Jaa.. Vaikka varsinaista pettämistä ei olisikaan tapahtunut, mielestäni viestittely on ensimmäinen askel siihen. En usko että mies vain viattomasti viestittelee vieraiden naisten kanssa, ilman taka-ajatuksia. Et siis ap ole yhtään väärässä.

Sinun tilanteessasi lähtisin. Jääminen vain syö lisää ennestään kolhiintunutta itsetuntoasi.

 

Viestit sisältää flirttailua, ja näitä naisia myös oletettavasti tapaa. Seksiä tai ei, tuo on ihan riittävä peruste minulle. Kaikkia naiskavereita tokikaan en ole kieltänyt, päinvastoin. Eräs miehen naispuolinen kaveri on meidän lapsen kummikin.

En tarvitse mitään itsetunnon pönkitystä ja minusta minulla saakin olla pieni kolaus itsetunnossa, jos ihminen joka on minua luvannut rakastaa ja sanonut että häneen voin luottaa, ei olekkaan sen luottamuksen arvoinen. Olen jo kerran asiat koittanut korjata ja unohtaa lapsen tähden, mutta kuinka moneen kertaan te arvon arvostelijat itse moista jaksaisitte? Tottakai tämä asia vaikuttaa myös omaan käytökseen ja olotilaan, vaikka koitan olla se fiksu. Asia tekee minut surulliseksi ja kiukkuiseksi, kun ajattelen mitä mies teki meidän perheelle,rikkoi sen.

 

[QUOTE="...";30067254]Jaa.. Vaikka varsinaista pettämistä ei olisikaan tapahtunut, mielestäni viestittely on ensimmäinen askel siihen. En usko että mies vain viattomasti viestittelee vieraiden naisten kanssa, ilman taka-ajatuksia. Et siis ap ole yhtään väärässä.

Sinun tilanteessasi lähtisin. Jääminen vain syö lisää ennestään kolhiintunutta itsetuntoasi.[/QUOTE]

Niin, kyllähän viestittelyssä voi olla taka-ajatuksia, mutta en minäkään kyllä ihan tuosta noin vaan lähtisi. Voihan asioista keskustella miehen kanssa - ja joskus joku voi kyllä viestitellä ja haaveillakin jostain toisesta, mutta ei sitten koskaan toteutakaan aikomustaan.

Itse en tekisi aborttia vain siksi, että mies viestittelee tai pettää, kun kerran lapsi on toivottu. En myöskään esittäisi onnellista, jos en sitä olisi. Saattaisin jopa sanoa suoraan, että en usko suhteen kestävän jatkossa, ja että koska vaikuttaa siltä, että mies on kiinnostunut muista naisista, niin itsekin alan nyt suunnitella elämääni vain omista lähtökohdistani - ellei sitten tilanne tästä muutu ja parane.

 

En ole vielä ottanut asiaa puheeksi miehen kanssa. Osaksi tietysti kun lapsi on tuossa hereillä, mutta en myöskään halua sanoa mitään hätiköityä. Välejä ei voi kokonaan pilata vaikka auta armias, jos lasta ei olisi.....

Joka tapauksessa tulen taistelemaan sen puolesta että saataisiin tähän jäädä. Että lapsella pysyisi tuttu koti, suku asuu todella lähellä, palvelut on lähellä, kulkuyhteydet hyvät, rauhallinen alue. Täydellinen. En todellakaan haluaisi muuttaa pois johonkin vuokrakolhoon kaksioon ties minne.

Tein vähän jo laskelmia ja palkallani saisin maksettua pakolliset menot + jäisi vähän pelivaraa. Hoitomaksut on tosin vähän kysymysmerkki, en tiedä mitä ne tulee olemaan. Asumistuesta ja elatustuen määrästäkään en tiedä. Varmaan ehdotan miehelle että hän saa auton ja asunto jäisi minulle, koska auton arvo on suunnilleen samassa mitä ollaan tähän mennessä asuntoa maksettu. Mutta en tiedä miten pankki asiaan suhtautuu..
Joka tapauksessa mielestäni mies saa tässä olla kiinni kunnes saan työ- ym asiat järkättyä. Hän sopan keitti. Hänellä taas on vakipaikka ja hänelle uuden asunnon hankkiminen on helpompaa, ei tarvi niin miettiä lapsen tarpeita kun lapsi jää minulle.

 

En ole vielä ottanut asiaa puheeksi miehen kanssa. Osaksi tietysti kun lapsi on tuossa hereillä, mutta en myöskään halua sanoa mitään hätiköityä. Välejä ei voi kokonaan pilata vaikka auta armias, jos lasta ei olisi.....

Joka tapauksessa tulen taistelemaan sen puolesta että saataisiin tähän jäädä. Että lapsella pysyisi tuttu koti, suku asuu todella lähellä, palvelut on lähellä, kulkuyhteydet hyvät, rauhallinen alue. Täydellinen. En todellakaan haluaisi muuttaa pois johonkin vuokrakolhoon kaksioon ties minne.

Tein vähän jo laskelmia ja palkallani saisin maksettua pakolliset menot + jäisi vähän pelivaraa. Hoitomaksut on tosin vähän kysymysmerkki, en tiedä mitä ne tulee olemaan. Asumistuesta ja elatustuen määrästäkään en tiedä. Varmaan ehdotan miehelle että hän saa auton ja asunto jäisi minulle, koska auton arvo on suunnilleen samassa mitä ollaan tähän mennessä asuntoa maksettu. Mutta en tiedä miten pankki asiaan suhtautuu..
Joka tapauksessa mielestäni mies saa tässä olla kiinni kunnes saan työ- ym asiat järkättyä. Hän sopan keitti. Hänellä taas on vakipaikka ja hänelle uuden asunnon hankkiminen on helpompaa, ei tarvi niin miettiä lapsen tarpeita kun lapsi jää minulle.

Ei tarvitse ottaa asiaa puheeksi siinä mielessä, että "nyt erotaan kun sä hypit vieraissa", vaan enemmänkin niin, että tämä ei tunnu toimivan, tämä ei tunnu minusta hyvältä suhteelta, ei sellaiselta kuin haluan ja millainen se oli alussa.

 

Voihan sillä miehellä olla jokin henkilökohtainen stresstitilanne,joka ilmenee tarpeena viestitellä muille naisille? Viestittely ei välttämättä kuvaa sitä etteikö mies halua/rakasta sinua ja olla perheen kanssa, vaan jotakin muuta henkilökohtaista ongelmaa tms. Tosiasia on, että toiset ottaa kuppia stressi/kriisitilanteeseen, toiset voi haluta toisen suhteen.

 

Voimia ap, kurja tilanne, vaikutat vahvalta, tolkun naiselta ja selviät tästä kyllä. Hienoa, että olet jo alkanut tehdä (vara)suunnitelmia. Sinulla on oikeus olla kiukkuinen ja surullinen, mutta on hyvä, että käyttäydyt hillitysti ja olet se fiksumpi osapuoli.

Mistä miehesi on ne naiset löytänyt? Ne ei siis ole mitään yhteisiä tuttuja tai työkavereita? Itse ymmärtäisin viestittelyt vanhojen kavereiden kanssa, mutta jos miehellä on uusia tuttavuuksia ja viestittelee ventovieraille, niin en ymmärrä. Se kuulosstaisi minun korvaani siltä, että hän etsii jotakin seikkailua ja jännitystä elämäänsä ihan hakemalla hakien.

Joko mies tietää raskaudesta? Itse varmasti myös alkaisin jo työstämään eroa. En usko, että mies muuttuu. Mies kuitenkin jäi jo kerran kiinni viestittelyistä vieraisiin ja silloin ilmassa ollut erouhka ei saanut häntä jättämään viestittelyjä tälläkään kertaa. Jos jäät suhteeseen, mies tekee tuota varmasti koko avioliittonne ajan. Jossain vaiheessa, kun lapseet ovat isompia ja tilanne jatkuu samanlaisena, niin huomaat oman elämäsi valuneen hukkaan ja mietit, olisiko elämällä ollut sittenkin sinulle jotain muutakin tarjottavaa.

Koska mies ei muuttu ja sinä ansaitset parempaa, niin ryhdy rauhallisesti suunnittelemaan sinun ja lastesi elämää eteenpäin, mies voi sitten jatkaa viestittelyyään lopun elämäänsä ja haikailla aina sinne aidan toiselle puolelle. Sinulla on vielä mahdollisuus löytää tasa-arvoinen ja onnellinen parisuhde, tuollaisella sitoutumiseen kykenemättömällä ei koskaan.

Tietystikään kukaan ei voi tulla antamaan sellaista neuvoa, että sinun pitäisi jäädä tai lähteä. Jos kyse ei ole pelkästä kerran hairahduksesta, niin kannattaa harkita vakavasti muuttuuko mies. Pystytkö elämään sen kanssa, että vieraissa käydään jatkossakin. Yksinhuoltajan ei varmasti ole helppoa, mutta jos kuitenkin on lähdettävä kannattaa se tehdä nyt eikä kuluttaa tuohon suhteeseen enää viittä seuraavaakin vuotta.

 

Jospa nyt avaisit tilannetta hiukan enemmän. Onko kyse viestittelystä vai pettämisestä? Kerrot viestittelystä ja reagoit, niin kuin miies olisi pettänyt sinua. Olet ilmeisesti "lukaissut" viestit. Itse en pelkän viestittelyn perusteella lähtisi eroa suunnittelemaan. Mistä tiedät, että mies viestittelee naisten kanssa?