siis silmätulehdusta ja lähinnä sen "jälkiseuraamusta" :/
Tai eihän siinä mitään pelkäämistä, mutta sinänsä aika kamalaa:
Ensin tulee alakertaan esikoinen, sit tytöistä vanhin. Tää tyttö tulee ja sanoo, että silmiä kutittaa, ja ei saa kunnolla silmiä auki. Tsekkaus: silmät rähmineet umpeen, ou jee.
Kolmonen tulee alas nelonen vanavedessään, molemmat hinkkaa silmiään ja hokee yäk... "Äiti, meiän silmissä on jotain p***aa" :ashamed: , molemmilla silmät siis täynnä rähmää
Tässä vaiheessa alkaa äiti jo olla tuskainen.
Seiska herää, ja huutaa: "Äitiiiii!!!" Silmät ummessa. Kuutonen tulee alakertaan: "Äiti, mä en itke, mutta multa tulee vettä silmistä, ja kutittaa"
:'(
Äidin tuska kasvaa...
Kasikko herää, ja itkee... silmät rähmii :snotty: , viitonen nousee sängyssään istumaan... koittaa aukoa silmiään, ei aukee, ei... "Äitii!!!"
Ja tuska kasvaa kasvamistaan, äiteellä meinaan.
Vauva heräilee... silmät vuotaa ja rähmättää vähän. Esikoisella sama vaiva, ei itse ollut "huomannut" silmissään rähmää.
Äiti kerää viimeiset sisunsa, ja putsattuaan kaikkien silmät lämpimällä vedellä, ja patistettuaan kaikkia käsienpesulle, pesee omat kätensä ja ottaa käteensä puhelimen: Soitto terveysasemalle:
- Meillä on useammalla lapsella silmätulehdusta, voisko saada troppia puhelimella suoraan apteekkiin, vai pitääkö tulla näytille?
- No... kyllä me voidaan alittaa resepti valmiiksi, jos se on selvä tulehdus.
- No nuo silmät lapsilla rähmii, punoittaa, vuotaa ja kutisee.
- Selvä... laitetaan jokaiselle oma resepti, että annas ensimmäisen syntymä-aikaa ja nimeä...
- Pitääkö kaikille olla oma, eikö voi laittaa samasta?
- Kyllä näissä on tapana kaikille oma laittaa. Että annas tulla vaan.
- No, xxxxxxxx...
- selvä, ja toinen...
- xxxxxxx...
- oliko muita?
- Juu... xxxxx...
- No, me laitetaan
- Anteeksi, en lopettanut vielä :snotty:
- Ahaa... no?
- xxxxx....
- Noin, nää
- Anteeksi, mutta en lopettanut vieläkään. Meillä on monta lasta. :ashamed:
- Vieläkö? No annas tulla.
- xxxxxx ja xxxxxx.
- Noin, ja puolenpäivän
- Anteeksi, mutta vielä ois vielä muutama.
- Anteeksi kuinka?
- Kolme vielä, jos kaikki pitää luetella.
- Kolme? No eihän tässä ois pullo eikä toinen riittänytkään... No otetaas ylös?
- xxxxxx, xxxxxxx ja xxxxxxx
- No nytkö on kaikki?
- Jep. Ellen mie tarvii omaa ja mies myös
- No, jos on oireita.
- Ei kyllä ole... vielä, kiitos, että eiköhän näillä pärjätä.
- No tuossa puolenpäivän aikaan saapi hakea.
- Kiitos kovasti.
- Kiitos.
Siis kammotuksen aihe on tuo, että pitää luetella kaikkien lasten syntymäajat ja nimet... varatakseen lääkäri-aikaa tai reseptiä
:ashamed:
Yhden, kaksi ja kolmekin luettelee vielä ihan tuosta noin vaan, mutta nyt mua ihan rehellisesti nolotti jo siinä puhelimessa :ashamed:
Enkä mie kuitenkaan lapsiani häpeä... mutta jotenkin tuli sellainen anteeksi nyt - olo :ashamed: :xmas: <br><br>
Tai eihän siinä mitään pelkäämistä, mutta sinänsä aika kamalaa:
Ensin tulee alakertaan esikoinen, sit tytöistä vanhin. Tää tyttö tulee ja sanoo, että silmiä kutittaa, ja ei saa kunnolla silmiä auki. Tsekkaus: silmät rähmineet umpeen, ou jee.
Kolmonen tulee alas nelonen vanavedessään, molemmat hinkkaa silmiään ja hokee yäk... "Äiti, meiän silmissä on jotain p***aa" :ashamed: , molemmilla silmät siis täynnä rähmää
Tässä vaiheessa alkaa äiti jo olla tuskainen.
Seiska herää, ja huutaa: "Äitiiiii!!!" Silmät ummessa. Kuutonen tulee alakertaan: "Äiti, mä en itke, mutta multa tulee vettä silmistä, ja kutittaa"
:'(
Äidin tuska kasvaa...
Kasikko herää, ja itkee... silmät rähmii :snotty: , viitonen nousee sängyssään istumaan... koittaa aukoa silmiään, ei aukee, ei... "Äitii!!!"
Ja tuska kasvaa kasvamistaan, äiteellä meinaan.
Vauva heräilee... silmät vuotaa ja rähmättää vähän. Esikoisella sama vaiva, ei itse ollut "huomannut" silmissään rähmää.
Äiti kerää viimeiset sisunsa, ja putsattuaan kaikkien silmät lämpimällä vedellä, ja patistettuaan kaikkia käsienpesulle, pesee omat kätensä ja ottaa käteensä puhelimen: Soitto terveysasemalle:
- Meillä on useammalla lapsella silmätulehdusta, voisko saada troppia puhelimella suoraan apteekkiin, vai pitääkö tulla näytille?
- No... kyllä me voidaan alittaa resepti valmiiksi, jos se on selvä tulehdus.
- No nuo silmät lapsilla rähmii, punoittaa, vuotaa ja kutisee.
- Selvä... laitetaan jokaiselle oma resepti, että annas ensimmäisen syntymä-aikaa ja nimeä...
- Pitääkö kaikille olla oma, eikö voi laittaa samasta?
- Kyllä näissä on tapana kaikille oma laittaa. Että annas tulla vaan.
- No, xxxxxxxx...
- selvä, ja toinen...
- xxxxxxx...
- oliko muita?
- Juu... xxxxx...
- No, me laitetaan
- Anteeksi, en lopettanut vielä :snotty:
- Ahaa... no?
- xxxxx....
- Noin, nää
- Anteeksi, mutta en lopettanut vieläkään. Meillä on monta lasta. :ashamed:
- Vieläkö? No annas tulla.
- xxxxxx ja xxxxxx.
- Noin, ja puolenpäivän
- Anteeksi, mutta vielä ois vielä muutama.
- Anteeksi kuinka?
- Kolme vielä, jos kaikki pitää luetella.
- Kolme? No eihän tässä ois pullo eikä toinen riittänytkään... No otetaas ylös?
- xxxxxx, xxxxxxx ja xxxxxxx
- No nytkö on kaikki?
- Jep. Ellen mie tarvii omaa ja mies myös
- No, jos on oireita.
- Ei kyllä ole... vielä, kiitos, että eiköhän näillä pärjätä.
- No tuossa puolenpäivän aikaan saapi hakea.
- Kiitos kovasti.
- Kiitos.
Siis kammotuksen aihe on tuo, että pitää luetella kaikkien lasten syntymäajat ja nimet... varatakseen lääkäri-aikaa tai reseptiä
:ashamed:
Yhden, kaksi ja kolmekin luettelee vielä ihan tuosta noin vaan, mutta nyt mua ihan rehellisesti nolotti jo siinä puhelimessa :ashamed:
Enkä mie kuitenkaan lapsiani häpeä... mutta jotenkin tuli sellainen anteeksi nyt - olo :ashamed: :xmas: <br><br>