ja mulla sama juttu. Mies tekee 60 tuntia viikossa töitä, sen lisäksi tulee harrastukset. Pari kertaa viikossa jäisi yhteistä aikaa, niin ei halua niitäkin yhdessä viettää, vaan haluaisi olla tietokoneella senkin ajan. Olen sitten ruikuttanut, että voitaisiinko olla välillä yhdessä.
Olen ihan poikki tähän suhteeseen. Tunnen itseni todella halveksutuksi tässä suhteessa.En tunne minkäänlaista rakkautta miehen puolelta, ja joka päivä sydämeen sattuu. Olen ehdottanut monet kerrat, että asuttaisiin hetken erossa, jotta saisi miettimisaikaa, mitä molemmat elämältä haluaa. Mies ei suostu millään.
Muakin pelottaa tehdä ratkaisuja. Pelottaa yksin jääminen, ei ole yhteisiä lapsia kylläkään. Mutta silti. Mies on tuonut kyllä ruokaa kotiin, vähän liikaakin, kun oon lihonnut 20 kiloa tän avioliiiton aikana.Kaiken huipuksi olen epäilly monta vuotta että nänellä on joku toinen, koska ei koe tarvetta läheisyyteen. Tai sitten on muuten vaan niin vitun kylmä k...ipää! Sitten vielä sekin, että oon uskovainen ja kelaan et avioero on synti, ellei toinen oo pettänyt. Ja mulla ei oo todisteita pettämisestä.
