Tahtoisin vielä tutttisuuta työnnellä...

ole onnellinen sinä äiti, joka työnsit vaunuissa istuvaa tuttisuuta -OLITTE IHANA NÄKY. Minä huomaan kaltaisesi joka päivä ja joka ilta menen nukkumaan vähän itkuisena ettei minulle enää käy niin.

Vuoteeni vierellä on kuva 9kk ikäisestä tytöstä, joka lähti liian pian. Hän kuoli sydänsairauteen reilu vuosi sitten. Ihan hirveä on ikävä ja tarjolla olisi hellyyttä pienelle vaikka millä mitalla. En saa enää lapsia, minulla on liian suuri riski saada sairas vauva. Enkä tahdo kenellekään niin isoa kärsimystä enää.

Lähipiirissä ei ole vauvoja, joita voisin hoitaa. Vauvat ovat hävinneet! On ihania reippaita koululaisia, jotka pyytävät omaa rauhaa -kyllä mä pärjään äiti!

Mies hankki kissan. Että ois mammalle vauva. Joo, vähän tahditonta...mutta eikös kaikki miehet ole joskus... On se kiva kissa. Ei mulla ole häntä vastaan mitään.

Perhanan vauvakuume. Siskon kanssa halataan, hällä ei ole yhtään omaa. Ja semmonen fiksu elämänasenne -että lapset annetaan. Me jaetaan vähän nämä mun kaksi. Se tuntuu kivalta.

Mutta semmonen tuttisuu...itken varmaan ilosta, kun tulen mummoksi tai tädiksi. Ja kun ystävän taapero tulee kylään se on niin ihanaa! Pikkunen vaan vierastaa, kun näkee niin harvoin.

Mies sanoi, että voishan niitä sijaislapsiakin -mutta mahtaa olla vaikea päästä. Ja vähän huumorilla lisäsi siihen, että 15-vuotiaita mopopoikia, jotka tykkää kalastaa ja joilla onnistuu halkohommat...MIEHET! :heart:
 

Yhteistyössä