ja nyt viimeistään alkoi viimeinen kolmanneskin, jippii!!) Kestoilua ajattelin yrittää ainakin osittain, mutta yhtään en ole tutustunut näihin malleihin vielä että miten toimivat ja puuttuuko jotain. No jospa hän malttaisi vielä viihtyä tuolla masussa. Ainakin eilisen neuvolalääkärin perusteella kaikki oli ok. SF-mitta otettiin vasta nyt ekaa kertaa, ja se meni normaalin ylärajoilla (28 cm). Seuraillaan siis tilannetta. Verenpaineet, hemoglobiinit ja jopa sokerirasitusarvot hyvät. Sisätutkimuksen jälkeen oli tullut tippa verta housuihin, en huolestunut, koska tiesin sen johtuvan siitä. Oli se lääkäri jotenkin onneton, tosi kovakourainen, ja sydänäänien löytämiseenkin meni häneltä ikuisuus. Joutu kyselemään minulta, että mistä kohtaa aikaisemmin on kuulunut. Voisin jopa väittää että itse olisin löytänyt ne 10 kertaa nopeammin.. :headwall: Siellä onkin ihana talvinen maisema, kun ikkunasta katsoo. Mutta tosiaan, paperisessa hakemuksessa menee näköjään aika kauan. Ois ollut nopeampaa, jos ois netti sen verran toiminut, että ois saanut sieltä kautta haettua. ...ja aika menee lujaa eteenpäin...turhankin lujaa ja manduca on tottakai hommattuna, tuota nuorinta kannoin ihan siihen asti siinä kun nyt raskaaksi tulin ja hän oli yli 2 vuotias. . Selkäkivuista kärsiville, itse kärsinyt kanssa selkäkivuista tässä raskaudessa, nyt on siinä kunnossa selkä että kipu säteilee toiseen jalkaan ja toinen jalka ei meinaa toimia sen takia sitten niin siis apua voisi muutkin saada kaura/vehnätyynyistä, itse saan nukuttua loistavasti tuollaisen kanssa ja imetyksen alussa on loistava apu kun rintoihin sattuu niin tuollaisen kun laittaa rintojen päälle niin mieli lepää ja kipu helpottaa. Itse käytän lisäksi kaikkiin muihinkin kipuihin, pääkipuunkin ihan loistava ja omistan 1 ison kauratyynyn, 1 keskikokoisen ja 2 pientä jotka saa esim sukan sisään. Muutenhan ei äippärahan jälkeen tässä jää muutamaa satasta enempää käyttörahaa ja se taas ei riitä juuri edes ruokaan. Hieman ottaa päähän tämä systeemi kuinka pirun kallista tässä maassa on elää. En hitsit haluisi asua täällä jos ei olisi pakko, vaikealta tuntuu varsinkin kun asui aivan erilaisessa kulttuurissa ennen raskautta.. No kaipa tämä ratkeaa, ei vaan pidä panikoida. Jännityksellä odotan huomista lääkärineuvolaa, että mitäs siellä sanotaan. Tuntuu että on kamalan pitkä aika jo edellisestä sellaisesta. Mahan ympärystä mittailin eilen, ja se oli jo huimat 99cm. :O Lähtömitta oli jotain 73cm muistaakseni... Ajattelin kuitenkin että jos vaikka kävis vähän suklaata tms. ostamassa miehelle, kun isähän se kuitenkin periaatteessa jo on tuolle meidän möyhääjälle. :heart: Omia isiä juhlitaan kuitenkin perinteiseen malliin kakun ja lahjojen kera. Se pienempi jääkarhu-turvakaukalopussi saadaan joululahjaksi, kun itse sitä pyysin. Täällä on siis noita isompia perheasuntoja vaikea löytää, ja sitten kun löytää, niin aina niihin valikoituu joku vuokraajan tuttu tai muuten vaan naamavärkki miellytti enemmän. Nyt kun on tullut vielä tarkemmaksi tuon sijainnin kanssa, kun ei haluaisi lasten koulua vaihtaa enää kovin montaa kertaa. Mutta muuttopuuhat meni meillä jäihin, ei aleta ressaamaan vielä senkin takia. Toivottavasti noita päiviä ei tule kovin montaa, kun meni illalla totaalisesti hermot kiukuttelevaan viisveehenkin, piti ihan sulkea korvat ja poistua paikalta laskemaan kymmeneen. Hänellä se oli vain väsymyskiukkua, mulla vaan klikkasi tosi pahasti. Onneksi sain vessassa lukkojen takana hetken rauhassa miettiä, niin johan jäi turha huutaminen väliin. Ainakin tällä kertaa. Esikoista odottaessa ajattelin sen olevan turhaa. Mutta sitten jossain vaiheessa kokeilin sitä kun poika oli jo muutaman kk ikäinen ja sehän toimi hienosti!!!=) Helpotti kyllä kun ei tarvinut edes sängystä nousta, VAIKKA olin aiemmin ajatellu, että se on ihan sama nouseeko vai ei jos kerran kumminkin joutuu heräämään. Joo, se EI oo sama! Jotenka tuo sivuvaunu on oikein oiva ratkaisu!!=) Usemmissa malleissa kai onnistuu. Meidän pinnikseen piti se alalaita kiinnittää paikalleen jotta sänky pysyi kasassa sivuvaununa. Kuulemma olis verhoa ja vaikka mitä mukaan, mutta mie en oikein siitä verhosta niin tiiä. Haluaisin käydä ostamassa sellaisen mobilen mihin tulee valot, jotka hohkaa kattoon. Se oli jotenkin ihana yöllä imettäessä. Mutta sen hintahan on uutena mitä on, ja eipä sitä mene kauaa kun nautimma jo taas keskiyön auringosta ja manaamme, ettei huonetta saa pimeäksi (no tulis edes joulu... ) Ja pakarat/reidet huutaa taas hoosiannaa eilisen kuntokumpan ansiosta. Tulikin rehkittyä niin että sukatkin oli litimärät jumpan jälkeen. Nyt ruokaa ja kuopuksen kanssa muskariin. Hyvän kokoisia olivatkin jo. Ja saa painoarvion vauvasta. Piti hoitajan sit kokeilla, mut sekin sai vaan arvioksi suurinpiirtein 150. Nauroivat että taitaa olla melkoinen epeli kun ei halua yhtään pysyä paikallaan. Juu ei... Samaten saivat eri lukemat tuohon sf-mittaan, joka kuitenkin mittaajasta huolimatta huiteli reilusti yli käyrien. Lohduttivat että kyllä se siitä vielä alkaa laskeutua alemmas loppua kohti, ettei sulla ihan keuhkot mee liiskaksi... Let's see. Kohdunsuu tosiaan oli hieman pehmentynyt, mutta kuulemma ihan normaalia näillä viikoilla, pääasia että on kiinni ja pituutta hyvin jäljellä. Kaikki vaikutti olevan ihan hyvin. Että semmosta tällä kertaa. nuo aikaisemmat lapset kun on myös menneet tuossa alakäyrän tuntumassa ja syntyneet 3-kiloisina. Eli, kun se on tähänkin asti ollut olematonta, niin eipä se siitä ainakaan vielä sen paremmaksi ollut muuttunut. Ja vähän väärään suuntaan siis mennyt. Mutta tuo sf-mitta kuitenkin kasvanut tasaisesti, ollen hieman keskikäyrän alapuolella, joten minäpä itse tuosta painonlaskusta enemmän kärsin, vauva näyttää kyllä ottavan omansa. Nyt olen kuitenkin nämä viime päivät pystynyt olemaan melkolailla ajattelematta tuota painoa ja syön sen minkä jaksan ja en ajattele koko ajan että nyt pitää syödä!! Mulla on kuitenkin tosi hyvä vointi itsellä. 