Äippäpolilla käyty kääntöyrityksessä. Ei onnistunut.
Hyvässä asennossa on tällä hetkellä perätilasynnytystä ajatellen ja lantion mitat on kuulemma hyvät ja häntäluu joustava. Joten täällä on nyt päädytty yrittämään perätilasynnytystä, koska sille on hyvät edellytykset. Saan vielä muuttaa mieleni jos haluankin sektion ja soitto ä-polille, niin saan sektioajan.
Synnytyksessä on ponnistusvaiheessa mukana lasten lääkäri, synnytyslääkäri sekä kätilö. Lääkäri auttaa lapsen ulos tietyllä tavalla... Ja synnytyksen aikana vauvan tilaa seurataan tarkemmin, jos vähääkään näyttää tilanne uhkaavalta, niin siirrytään leikkaussaliin sektioon (ei välttämättä hätä, vaan kiireellinen jolloin mies voi tilanteen mukaan päästä mukaan leikkaussaliin, jos ei pääse niin jää synnytyssaliin odottamaan vauvaa). Äiti jää pariksi tunniksi heräämöön seurattavaksi.
Olo on kaikesta huolimatta helpottunut. Nyt on paljon tietoa, oli ihanaa jutella kätilön kanssa kaikista mieltä painavista asioista, niin sektion kuin tuon perätilasynnytyksenkin suhteen. Lisäksi vauvan kokoarvio on, että olisi ehkä aavistuksen keskivertoa pienempi ei ainakaan keskivertoa suurempi ja siksi seuraava kokoarvio on 15.1 (rv 41+2), jos ei sitä ennen synny. Nyt painoarvio on 3,3KG. Eli toivoa onkin etten joudu sektioon, mikä itselleni on suurempi peikko kuin tuo synnytys. (Tosin voinhan vieläkin joutua sektioon, jos vauvan asento ei olekaan synnyttäessä mennessä hyvä -> ultraavat sen silloin joka tapauksessa ja tarkistavat). Tai jos synnytys ei etene, niin se on sektio. Sain myös puhelinnumeroita, joihin voin soittaa, jos joku asia mietityttää tai pelottaa, niin voi soittaa vaikka illalla, jos on niin suuri pelko ettei pysty nukkumaan. Sekin helpottaa, kun tietää että voi jonkun kanssa puhua.
Kaippa tästäkin selvitään tavalla tai toisella. Ainakin oma mieli on parempi. Ja onneksi saan myös muuttaa mieleni jos haluan.
Tällä kertaa käännösyritys ei tehnyt yhtään niin kipeää kuin viimeksi. Muutenkin pidin tästä lääkäristä paljon enemmän. Tämä sai vauvaa oikeasti liikkumaankin, mutta ei kääntynyt kuitenkaan. Käyrissäkin olin pariin otteeseen, kun halusivat varmistella vauvan vointia ja yks supistuskin saatiin papereihin. Koko ajan kätilö ultras kun lääkäri yritti kääntää, eikä se oikeastaan edes satu, tuntuu vähän inhottavalta ja ei ne väkisin runno jos ei lähde kääntymään. Ei ainakaan täällä. Ja täällä piti tosiaan olla kääntöyrityksen jälkeen ensin reilu 30min käyrillä, sitten käytiin miehen kanssa syömässä kaupungilla ja mentiin takaisin 1,5-2h kuluttua ja uudestaan käyrille. Kun käyrät ok, päästivät kotiin. Käyrillä oloaikana juteltiin kätilön kanssa kaikista mieltä askarruttavista asioista...
Hyvässä asennossa on tällä hetkellä perätilasynnytystä ajatellen ja lantion mitat on kuulemma hyvät ja häntäluu joustava. Joten täällä on nyt päädytty yrittämään perätilasynnytystä, koska sille on hyvät edellytykset. Saan vielä muuttaa mieleni jos haluankin sektion ja soitto ä-polille, niin saan sektioajan.
Synnytyksessä on ponnistusvaiheessa mukana lasten lääkäri, synnytyslääkäri sekä kätilö. Lääkäri auttaa lapsen ulos tietyllä tavalla... Ja synnytyksen aikana vauvan tilaa seurataan tarkemmin, jos vähääkään näyttää tilanne uhkaavalta, niin siirrytään leikkaussaliin sektioon (ei välttämättä hätä, vaan kiireellinen jolloin mies voi tilanteen mukaan päästä mukaan leikkaussaliin, jos ei pääse niin jää synnytyssaliin odottamaan vauvaa). Äiti jää pariksi tunniksi heräämöön seurattavaksi.
Olo on kaikesta huolimatta helpottunut. Nyt on paljon tietoa, oli ihanaa jutella kätilön kanssa kaikista mieltä painavista asioista, niin sektion kuin tuon perätilasynnytyksenkin suhteen. Lisäksi vauvan kokoarvio on, että olisi ehkä aavistuksen keskivertoa pienempi ei ainakaan keskivertoa suurempi ja siksi seuraava kokoarvio on 15.1 (rv 41+2), jos ei sitä ennen synny. Nyt painoarvio on 3,3KG. Eli toivoa onkin etten joudu sektioon, mikä itselleni on suurempi peikko kuin tuo synnytys. (Tosin voinhan vieläkin joutua sektioon, jos vauvan asento ei olekaan synnyttäessä mennessä hyvä -> ultraavat sen silloin joka tapauksessa ja tarkistavat). Tai jos synnytys ei etene, niin se on sektio. Sain myös puhelinnumeroita, joihin voin soittaa, jos joku asia mietityttää tai pelottaa, niin voi soittaa vaikka illalla, jos on niin suuri pelko ettei pysty nukkumaan. Sekin helpottaa, kun tietää että voi jonkun kanssa puhua.
Kaippa tästäkin selvitään tavalla tai toisella. Ainakin oma mieli on parempi. Ja onneksi saan myös muuttaa mieleni jos haluan.
Tällä kertaa käännösyritys ei tehnyt yhtään niin kipeää kuin viimeksi. Muutenkin pidin tästä lääkäristä paljon enemmän. Tämä sai vauvaa oikeasti liikkumaankin, mutta ei kääntynyt kuitenkaan. Käyrissäkin olin pariin otteeseen, kun halusivat varmistella vauvan vointia ja yks supistuskin saatiin papereihin. Koko ajan kätilö ultras kun lääkäri yritti kääntää, eikä se oikeastaan edes satu, tuntuu vähän inhottavalta ja ei ne väkisin runno jos ei lähde kääntymään. Ei ainakaan täällä. Ja täällä piti tosiaan olla kääntöyrityksen jälkeen ensin reilu 30min käyrillä, sitten käytiin miehen kanssa syömässä kaupungilla ja mentiin takaisin 1,5-2h kuluttua ja uudestaan käyrille. Kun käyrät ok, päästivät kotiin. Käyrillä oloaikana juteltiin kätilön kanssa kaikista mieltä askarruttavista asioista...
