Tapaamiset

  • Viestiketjun aloittaja mamablues
  • Ensimmäinen viesti
mamablues
Ollan oltu virallisesti erossa heinäkuusta 04, oikeesti jo yli vuos. Minulla lapsen yksinhuoltajuus ja tapaamisista ei ole tehty virallista sopimusta. Olemme tähän asti saaneet sovittua keskenämme milloin mies tulee poikaa katsomaan. Hän käy poikaa katsomassa meillä kotona, muutaman kerran käynyt jossain pojan kanssa kahdestaan. Nyt hän on kuitenkin ruvennut valittamaan kun ei ole saanut poikaan koskaan yöksi tai koko päiväksi. Kyllä sen ymmärrän, että hänkin tietenkin haluaa pojan kanssa aikaa viettää. Ongelma onkin siinä etten ole uskaltanut antaa poikaa hänelle (poika on 3 1/2v.). En luota häneen niin paljon. En muista koska hän olisi viettänyt pojan kanssa kokonaisen päivän edes naimisissa ollessamme. Lisäksi hän ei pidä kiinni siitä mitä on sovittu. Hän ei tule läheskään aina silloin kun on sovittu. Välillä monta viikkoa myöhässä, ei ilmoita mitään ja puhelin on kiinni. Hänellä on tapana kadota kokonaan. Todella usein on pojalle luvannut puhelimessa, että tulee ja jättänyt sitten tulematta. Muutaman kerran kun on poikaa ottanut on silloinkin pettänyt lupauksensa. Esim. sanoi että ovat tunnin ja meni reilu kaks. Toisella kertaa kuulin pojalta että olivat olleet isän kaverin luona. Isällä ollut ongelmia poliisin kanssa ja olen kieltänyt viemästä poikaa rikollisten kavereidensa luo (sekin on hänen mielestään väärin että sanon mitä ei saa pojan kanssa tehdä). Tälläkin kaverilla on huume kauppaa ym... rekisterissä. Mies vaan sanoi ettei se kaveri enään mitään tee. JA siihenkö minun pitäisi luottaa. En halua että poikaa viedään sellaisen ihmisten luo ja mielestäni saan sen kieltää.
Lisäksi pelkään että mies satuttaa poikaa. Hän ei ole juoppo, mutta pelkään että hän ottaa muutaman oluen ja hermostuu pojalle ja huitasee tätä. Tästäkin on kokemusta, ei hän poikaan ole koskaan käynyt kiinni mutta minuun pari kertaa kun olimme naimisissa (ja viime isänpäivänä hän ei tullut aamupäivällä kuten oli sovittu, pojalla oli hänelle kakku ja lahja odottamassa arvatkaa oliko pettynyt kun isää ei näkynyt, vaan hän tuli illalla yhdeksän jälkeen.Poika oli juuri mennyt nukkumaan kun isä ilmestyi paikalle oluelta löyhkäten, sanoin että poika meni jo nukkumaan ja että tulee vaikka seuraavana päivänä poikaa tapaamaan. Hän tönäisi minut kiukkuisena sivuun ja ilme oli sellainen etten enään uskaltanut mennä väliin. Hän sitten otti jo heränneen pojan syliinsä ja oli pojan kanssa hetken ennen kuin suostui lähtemään).
Ja entä hän ei tuo poikaa ajoissa takaisin, tai ollenkaan. En haluaisi ajatella sitä, mutta mies on kongolainen eikä ole vielä saanut uutta oleskelulupaa eikä ole varmaa saako kun on rikosrekisteri. Entä jos tulee kieltävä päätös. Tuoko hän silloin pojan takasin. En haluaisi ottaa sitä riskiä.
Miten voin antaa pojan hänelle? Miten voin olla varma että hän huolehtii pojasta ja ettei katoa mihinkään pojan kanssa.
Nyt mies on pari kertaa sanonut että haluaa käydä tekemässä paperit tapaamisista, jotta hänkin saisi pojan joskus itselleen. Hän on sanonut niin vain silloin kun on suuttunut minulle, jos olen sanonut ettei olla kotona ja ei voi juuri sillä hetkellä tulla poikaa tapaamaan tai jos haluaisi viedä pojan johonkin ja meillä on suunnitelmia eikä sovi. Hän välillä soittaa hetkeä ennen että on tulossa ja suuttuu jos ei olla kotona. Sitten hän on perunut puheensa ja sanonut ettei mennä papereita tekemään.
Olen nyt miettinyt mitä tässä pitäisi tehdä. Jatkaa näin vai käydä tekemässä ne paperit? Entä jos sieltä tulee päätös että minun pitää antaa poika isälleen esim. joka toinen viikonloppu. Mitä sitten teen? Hermoilen koko viikonlopun ja soittelen vähän väliä mitä sielä tapahtuu. Entä jos hän sulkee puhelimen (tekee sitä usein).
Neuvoja otetaan vastaan!! Mitä tässä pitäisi tehdä?!

 
ÄLÄ MUSTAMAALAA
Älä mustamaalaa lapsen isää ole tyytyväinen että hän haluaa olla lapsensa kanssa,ET säkään ole täydellinen toi valitus kertoo jo sen äläkä katso omaan napaan vaan ajattele myös lastasi vai meinaatko että lapsesi ei pääse ikinä isänsä luokse,HÄPEÄ VÄHÄN. On tehty kuulemma tutkimus että suurin osa yksinhuoltaja äidit käyttäytyy noin eikä ne ymmärrä sitä että he osoittaa omaa tyhmyyttään tollasella. T.ajatteleva nainen. ps. ahneella on paskanen loppu.
 
Ei hän ainakaan lasta saa maasta laillisesti vietyä minnekään. Vain sinä yksinhuoltajana saat lapsesi passiin..
Kerro peloistasi lastenvalvojalle ja järjestäkää tapaamiset valvotuiksi.
 
Kylläpäs kuullostaa huonolta käytökseltä isältä. Joku tossa kiukutteli että täytyy antaa isän nähdä jos haluaa. Tollasella esimerkillä minkä isä antaa ei kyllä lapsia kasvatella. Jos,niin milasia. Kyseessä vielä poikalapsi. Ei se miehenmalli niin tärkeä ole, parempi ilman kuin huono. Tosiaan valvotut tapaamiset, eikä isä tosiaan saa lasta maasta ilman suostumustasi.
 
pojat02ja04
Kaikki tekee virheitä, mutta jos minä olisin sinä ja kuinka pahalta tuntuisi, niin en antaisi poikaa missään nimessä enää ilman valvontaa isälleen. Vaikka aluksi tuntuisikin pahalta, niin pojalle ei kuitenkaan saa käydä mitään. Mutta isää ei lapsen silmissä saa koskaa mustamaalata!!! Hän näkee isänsä aivan eri silmin kuin sinä, isä on hänen oma isä, ja rakas sellainen...Älä riistä pojalta sitä tunnetta vaan pidä mölyt mahassa...
 
Jos mies oikeasti on tuollainen kuin kuvailit, älä todellakaan lastasi luota hänelle yöksi! Varmasti sinulla on hyvät syyt olla huolissasi lapsestasi, eihän kukaan valitse vapaaehtoisesti lapselleen elämää ilman isää, siis jos on vaihtoehto. Sinulla ei tunnu olevan sellaista . Hyvä äiti ajattelee lapsensa parasta, ja joskus se paras tarkoittaa sitä ettei isään ole hyvä luottaa. Älä välitä mustavalkoisista älyvapaista mielipiteistä, jotka kehottavat antamaan lapsen ####päälle isälle, varmasti tiedät parhaiten mikä on järkevintä, luota vain siihen. Voimia sinulle, meitä on muitakin jotka ovat joutuneet saman päätöksen eteen, ja olleet hyvillään siitä vuosien kuluttua.
 
Mulla hiukan samanlaisia kokemuksia,tosin mies suomalainen ja lapsi jo kymmenen.Olen kaikki nämä vuodet välttänyt mustamaalaamista ja nyt poika käy terapiassa mm. senvuoksi,että pitää isäänsä liian korkealla jalustalla!Erosimme pojan ollessa kolmen,joten hän ei muista riitoja,juopottelua,lupauksia on pettänyt kyllä myöhemminkin,mutta poika vaan uskoo isäänsä sokeasti.En vieläkään kyllä suoranaista mustamaalaamista hyväksy,mutta ehkä olisin jossain asioissa voinut olla realistinen,tietenkin lapsen ikätason mukaisesti.
Minusta oli hyvä idea tuo lastenvalvojan kanssa jutteleminen,se varmasti helpottaa tilannettasi-toivottavasti.
 

Yhteistyössä