tappelu päiväkodissa

Meidän neiti 6 v oli eilen tapellut päiväkodissa kahden hyvän kaverinsa kanssa ja purrut niistä kumpaakin! Toista niin pahasti, että oli iho rikkoutunut. Tämä tyttö taas oli raapinut niin, että meiän neidillä on jäljet ranteessa. Tarkkaa tilannetta ei ollut kukaan tädeistä nähnyt, mutta ilmeisesti meidän neiti oli se 'pahan alku ja juuri'. Päiväkodissa olivat kovasti puhutelleet ja isä haettuaan tytön huutanut kurkku suorana (ei kovin kypsää, mutta valitettavasti tuliluontoisen tapa) ja asettanut liudan rangaistuksia; ei lastenohjelmia ja tietokonepelejä viikkoon eikä karkkia. Itse tytön kanssa puhuin rauhallisesti ja pitkään illalla, kun töistä tulin ja kävimme läpi, miksi toista ei saa satuttaa.
Toisaalta rangaistus tuntuu liian 'pitkältä', mutta toisaalta en voi mennä isän määräämää rangaistusta enää muuttamaankaan ja pitäähän tytön oppia, että seurauksia moisesta käytöksestä tulee. Itselle vaan tulee jotenkin epäonnistunut olo, kun oma lapsi tekee yllättäen moista ja tuntuu ettei edes halua ymmärtää, miten väärin on tehnyt (kylläkin lopulta myönsi että paha mieli on hänelläkin).
Mitäpä mieltä te muut olette moisesta ja miten olisitte itse reagoineet ja millaista rangaistusta käyttäneet? Neiti on siis 6 vuotias ja menossa eskariin syksyllä.

 

Kannattaa varmaan vielä parin päivän päästä yrittää keskustella lapsen kanssa asiasta ja koittaa saada lapsi kertomaan mitä tapahtui. Jos aikuiset eivät ole nähneet tilannetta, voisi olla helpottavaa saada edes lapsilta vähän vinkkiä mitä tapahtui. Itselläni on omakohtainen kokemus sellaisesta tilaneesta lapsena, jossa purin kaveria käteen. Leikki meni kaveri kannssa vähän överiksi, kaveri piteli kiinni seinää vasten ja paniikissa sitten pirin kun en muuta enää keksnyt ja pystynyt tekemään. Usein pureminen on se viimeinen keino ja kun lapsi tietää että se sattuu ja tehoaa, niin käyttää sitä.

Vanhempina olette tehneet aivan oikein siinä, että ette hyväksy lapsen tekoa, mutta lapsi teidän on hyväksyttävä sellaisena kuin hän on. Kyllä muidenkin lapset voivat saada päähänsä tehdä vastaavaa eikä vanhemmat silti ole epäonnistuneita. Lapsen voi olla vaikea myöntää sanallisesti tehneensä väärin, se ei ole helppoa, mutta hän voi osoittaa katumustaan muulla tavoin. Kannattaa kysyä päiväkodin henkilökunnalta ovatko lapset leikkineet keskenään tappelun jälkeen tai onko asiasta puhuttu siellä. Yleensä leikkiminen riitapukarin kanssa ei onnistu heti tuon ikäisiltä, jos kaverukset katuvat tekojaan. Ja muistakaa myös se että riidassa on aina mukana vähintään kaksi osapuolta, jotka ovat yhtä syyllisiä, kukaan ei riitele ja tappele yksin. Tsemppiä! :hug: