Tarvitseeko ystävän olla

täsmälleen saman ikäinen kuin itse olet? Vai voiko ystävä olla eri-ikäinen kuin itse on? Tulipa vaan mieleen tuosta ketjusta joka täällä aina välillä pyörii, et uusia ystäviä hakusessa

 

Ei ainakaan mun mielestä ystävän tarvitse olla saman ikäinen, ennemmin sanan henkinen.
Mulla ystäviä vähän yli parikymppisestä tonne vähän reiluun viiskymppiseen.
Itse lähentelen neljääkymmentä !

 

Itse olen kyllä ikärasisti täytyy myöntää. En koe oloani luontevaksi kaksikymppisten kanssa, kun kumminkin on yli kymmenen vuotta heitä vanhempi.

 

Omat ystävät ovat samanikäisiä, osa samanhenkisiä, osa ei. Mut niiden kanssa tietty enempi yhteyksissä, joiden kanssa enempi yhteisiä mielenkiinnonkohteita. En ole mikään ikärasisti, ystävä voi olla minkäikäinen tahansa, kunhan juttua riittää ja tykkää olla toisen seurassa. Omat ystävät vaan sattuvat olamaan vanhoja koulukavereita ja osa jo ihan ala-asteelta lähtien. Eniten juttua riittää lapsista, kodin sisustuksesta ja muista hankinnoista, puutarhan hoidosta, suunnittelusta, anopeista, aviopuolisoista, sairasteluista. Ainut asia mikä minua ja kavereitani ei yhdistä on lemmikit. Mä olen ainut jolla on lemmikkejä, harmittaa, ku kaverit eivät ole niistä kiinnostuneita, välillä tuntuu, etteivät voi sietää niitä.

 

\

täsmälleen saman ikäinen kuin itse olet? Vai voiko ystävä olla eri-ikäinen kuin itse on? Tulipa vaan mieleen tuosta ketjusta joka täällä aina välillä pyörii, et uusia ystäviä hakusessa

Miulla on yksi aivan ihana ystävä, ja meillä on ikäeroa liki 15 vuotta. Hän on siis nuorempi kuin minä. Tutustuimme samanikäisten lasten kautta ja "löysimme" toisemme, eli olemme hyvin samanhenkisiä. On helppoa jutella asiasta kuin asiasta, kun tietää, että toinen ymmärtää. Huumorintajukin on molemmilla hyvin saman tyylinen....
Miulla on myös ikäisiäni ystäviä, muutama, mutta olen huomannut, että jotenkin löydän itseni aina hiukan nuoremmasta sakista.... =) ( ai miekö nelikymppinen??) =)