Te kenellä vauva, mitä teette viikonloppuisin?

Vauva on 6 kk ja viikonloput tuntuvat todella pitkiltä ja yksinäisiltä. Tutuilla on menoja perheenkesken ja moni ketä on myös hoitovapaalla sanoo tapaamisia sovittaessa "muuten käy melkein milloin vain mutta viikonloput menee muutenkin niin nopeasti, että mielummin arkisin". Viikolla käydään kerhossa, muskarissa ja vauvauinnissa sekä nähdään tuttuja. Tuntuu, että arkipäiville tuopaa kerääntymään helposti riittävästi tekemistä eikä aika käy pitkäksi.

Viikonloppuisin mies lähtee pe suoraa töistä harrastuksiin, tulee yleensä yöksi kotiin mutta lähtee taas la ja su aamuna niin aikaisin, että nukumme vielä vauvan kanssa ja on illalla klo 21 aikoihin kotona. Sitten istuu loppuillan koneella ja puhuu kavereiden kanssa puhelimessa jne. Kun haluaa rentoutua rauhassa kotona.

Tänään oli täällä niin järkyttävä tuuli koko päivän ettei edes viitsitty lähteä ulos mikä sekin varmaan saa päivän tuntumaan pitkältä. Eilen ajattelin, että käydään vauvan kanssa kaikessa rauhassa kaupoissa jne. Päiväuniaikaan mutta vauva ei malttanutkaan nukkua ja oltiin noin tunti mikä menikin ruokakaupassa ja apteekissa.

Mitä ihmettä te siis teette viikonloppuisin? Kaikilla tuntuu aina olevan ohjelmaa viikonloppu täynnä (elleivät ole töissä) ja haluavat tästä syystä nähdä arkisin. Minä en vaan keksi noille viikonlopuille mitään ja jo nyt olen huomannut, että sama kaava toistuu joka viikonloppu. Vielä kun mies ei ole edes sitä muutamaa tuntia päivässä seurana niin tunnen olini jotenkin yksinäiseksi vaikka vauvan kanssa olenkin.

 

Oho... siis varmaan ihmiset yleensä viettää aikaa omalla perheellä vkloppuisin, mutta teillä se ei tosiaan onnistu. Mitä ihmettä sun mies harrastaa, kun siihen menee noin paljon aikaa? Koska hän on teidän kanssa?

 

Vietetään aikaa perheenä. Ulkoillaan, käydään ostoksilla. Siivoillaan, laitetaan ruokaa. Ollaan vaan. Käyn juoksemassa, tänäänkin reilut 10km. Arki-iltaisin vauva nukkuu niin huonosti että ei aina pääse hyvin lähtemään. Vauva on nyt 2kk (ja vanhempi lapsi 3,5v). Mies harrastaa perhokalastusta, eli se ei tähän aikaan vuodesta vie aikaa yhtään...

 

No pitäiskö se ukko velvottaa hoitamaan sitä lasta välillä? Milloin sinä pääset omiin harrastuksiisi?

ei meillä oo koskaan ollu tekemisen puutetta viikonloppuisin. Laiskotellaan koko perhe yhdessä, ulkoillaan yhdessä, hoidetaan viikon ruokaostokset ja viikkosiivous. Sitten käyn kiertelemässä kirppareita, yleensä yksin, käyn itsekseen urheilemassa jne.

 

Samaa ihmettelen kun edellinenkin, mitä ihmettä sun mies harrastaa ja miten kummassa hän on lapsen halunnut kun ei teidän kanssa halua viettää yhtään aikaa?! Entäpäs sinun harrastuksesi? Hanki nyt ihmeessä heti jotain harrastusta, vaikka sitten sellainen jota voi kotona vauvan kanssa tehdä ellei miehesi halua osallistua mihinkään kanssanne

 

Kuten jo muutkin totesi, niin yleensä ihmiset nauttivat v-loppuisin perheen yhteisestä ajasta ja ns. ovat vaan.
Jos on vaan joka päivä, niin ymmärrän, että kaipaa tekemistä.

 

Ongelma on nyt siinä et sun miehes pitäis viettää aikaa teidän kanssa. Tajuat sen selvästi itsekin. Milloin hän oikein näkee lastaan?

meillä ollaan sukuloimassa tai lapsellisten tuttavapariskuntien kanssa viikonloppuisin. kun ei olla omalla perheellä. Silloin tällöin jompikumpi on yön pari poissa juhlimassa toisella paikkakunnalla, ja silloin on noita yksinhuoltajaviikonloppuja. Ne on kyllä aika kurjia.

Suosittelen, että opetat lapsen pullolle ja annata isän kokeilla muiltä tuntuu koko viikonloppu olla yksin vauvan kanssa. Sitten varmaan ainakin tajuaa lopettaa ylettömän harrastelemisen.

En oikeasti tajua miten jotkut miehet kuvittelee etteä ne voi perheen ja työnliäksi mennä vielä melkein joka ilta harrastuksiin... Kaverilla on tällainen mies, ja en kyllä jaksais moista pitkään katsella. Sovitusti kerran viikossa+ kerran viikonlopussa muutama tunti on ok, silloin perhe ehtii viettä aikaa yhdessäkin, sen kolme iltaa viikossa (jos siis yksi ilta menee äidin ja yksi ilta isän harrastuksiin) ja suurtimman osan viikonlopusta. Tolla menolla et kyllä kauaa jaksa.

 

Vuorotellen nukutaan myöhään, käydään koko perhe pitkillä kävelyillä ja kaupassa. tehdään hyvää ruokaa jne. jne. Joskus saattaa olla jommalla kummalla illalla omia rientoja.

 

Me aloitetaan aamu lenkillä ja puistolla. Sitten ruokaa ja päiväunille ja taas ruokaa. Sitten kauppaan tai johonkin vaan, kesällä ulos. Lasketaan tunteja. Päivät on pitkiä, kaikki kaverit viettää perheineen "laatuaikaa". Kaks lasta onneks pitää huolen siitä, ettei liiaksi pääse tylsistymään.

Kuten muut jo sanonut, mies kuriin nyt heti. Joko kotiin tai sitten toinen päivä viikonlopusta sulle omaksi ajaksi ja hän lapsen kanssa kotiin.

 

Niin kuin muut jo kirjoittaneetkin, vietetään aikaa perheen kesken. Meillä mies on jokatoisen viikonlopun töissä ja nuo ajat olen yksin lasten kanssa, muuten hoidellaan pesuetta porukalla. Ulkoillaan, laitetaan vähän parempaa ruokaa, käydään ehkä isommilla ostoksilla tai muuten ostoskeskuksella kiertelemässä.

Välillä jakaannutaan, toinen käy uimassa jonkun lapsen kanssa, lauantaisin on 3v:n jumppa missä isä ja isosisko olivat eilen mukana. Tänään kävivät samalla porukalla näyttämässä miehen iPadia liikkeessä kun siinä ei netti toiminut & hampurilaisilla, minä ulkoilin leikkipuistossa 8v:n ja vauvan kanssa. Iltaisin usein katsellaan leffaa kun lapset nukkuu. Kavereita käy kylässä.

 

Kannattaa tosiaan tehdä teidän tilanteelle jotain ennenkuin on liian myöhäistä. Paljon lukee masennuksestakin. Minulle meinasi tulla pitkän hoitovapaan aikana vaikka mies viikonloput kotona onkin. Mitekäs sinun vanhempasi tai onko sisaruksia? Jos on hyvät välit, mene viikonlopuksi vanhempiesi luokse hemmoteltavaksi. Jos asuvat kauempana niin sitä parempi. Maisemanvaihdos voi tehä hyvää ja miehesikin huomaa ettet ole koko ajan kotona ruokaa laittamassa ja passaamassa kun hän suvaitsee harrastusten välissä kotona piipahtamaankin

 

Me nähdään ystäviä ja sukulaisia viikolla ja viikonloppuisin. Siivotaan, käydään kaupassa ja hoidetaan asioita joita minä en saa arkena hoidettua miehen ollessa töissä.

Meillä miehellä "lyhyt päivä" töissä on 8h, usein on aamusta iltaan töissä arkisin joten viikonloput tehdään kaikkea yhdessä. Minä en edes suostuisi siihen, että kun viikotkin pyöritän lapsiarkea yksin niin mies olisi menossa viikonloppuisinkin. Työn takia satunnaisesti, mutta jos haluaisi vielä harrastaa päälle niin pari tuntia viikossa olisi ihan maksimi. Huomiona, että minäkään en harrasta mitään koska en koe "ehtiväni" tällä hetkellä. (Ja mies on samaa mieltä kanssani). Olen miettinyt, että sitten kerkiää kun lapset kouluikäisiä. En sano, että kaikilla pitöisi olla näin, mutta kohtuus pitäisi muistaa ja kun on haluttu perhe niin siihen perhe-elämään pitää osallistua eikä sysätä koko hoitoa toisen vastuulle ja itse huidella 24/7 missä huvittaa!

 

Juuri tuon takia olen mielummin yksinhuoltaja :O Toki on varmasti olemassa hyviäkin miehiä, mutta tollasta en kestäis ollenkaan. Viikonloppuisin ei ole vauvakerhoja yms, mutta me käydään kävelyillä, kavereiden kanssa kahvilla, tavataan perhettä, sukulaisia ja ystäviä tai ollaan vaan. Mä oon kahdestaan mun vauvan kanssa. Joskus, kun lapsi valvottaa ja on kipeä, on hiukan ollut ns seinät kaatuu päälle - fiilis, mutta silloin usein esim mun äiti tulee kahville ja mä pääsen vaikka ulos vartin kävelylle yksin ja sitte juodaan sitä kahvia ja syödään herkkuja, pallutellaan beibiä ja niin edelleen. Mies ruotiin - eikö sitä kiinnosta oma lapsi ja puoliso ollenkaan? :O

 

Juuri tuon takia olen mielummin yksinhuoltaja :O Toki on varmasti olemassa hyviäkin miehiä, mutta tollasta en kestäis ollenkaan. Viikonloppuisin ei ole vauvakerhoja yms, mutta me käydään kävelyillä, kavereiden kanssa kahvilla, tavataan perhettä, sukulaisia ja ystäviä tai ollaan vaan. Mä oon kahdestaan mun vauvan kanssa. Joskus, kun lapsi valvottaa ja on kipeä, on hiukan ollut ns seinät kaatuu päälle - fiilis, mutta silloin usein esim mun äiti tulee kahville ja mä pääsen vaikka ulos vartin kävelylle yksin ja sitte juodaan sitä kahvia ja syödään herkkuja, pallutellaan beibiä ja niin edelleen. Mies ruotiin - eikö sitä kiinnosta oma lapsi ja puoliso ollenkaan? :O

Niin, kuten totesitkin, on olemassa myös muunlaisia miehiä.

 

Mies on kyllä arkisin kotona useampana iltana viikolla ja juu harrastuksista on puhuttu mutta miehen mielestä hänellä pitää olla harrastuksia, että jaksaa töissä.

Meillä ei oikein asu lähellä ketään ketä voisi pyytää lapsenvahdiksi ja ketään vierasta hoitajaa taas en haluaisi vielä noin pienelle. Liikuntakeskuksessa jossa olen käynyt on lapsiparkkiin ikäraja 2 vuotta lisäksi olen harrastanut melontaa ja kiipeilyä eli eipä niitäkään voi tehdä vauvan kanssa. Enkä nyt välttämättä kaipaa harrastuksia ilman vauvaa vaikka ne ihan kivaa vaihtelua olisikin. Olin varautunut että harrastukset jää tauolle kun vauva syntyy. Lähinnä vinkkejä mitä voisi vauvan kanssa tehdä viikonloppuisin kun muut viettävät aikaa perheenkesken.

 

Niin meilläkin viikonloppu on sitä perheenkeskistä aikaa. Tai sitten jos jotain muuta teen, niin yleensä haluan mennä johonkin ihan yksin, kun kerta pystyy jättämään lapset kotiin.
Tai sitten teen jotain ihan kahdestaan esikoisen kanssa.

Eli mäkin kuulun niihin, jotka sopii menonsa kavereiden kanssa mieluummin viikolle.

 

[QUOTE="Raks";29226344]Mies on kyllä arkisin kotona useampana iltana viikolla ja juu harrastuksista on puhuttu mutta miehen mielestä hänellä pitää olla harrastuksia, että jaksaa töissä.

Meillä ei oikein asu lähellä ketään ketä voisi pyytää lapsenvahdiksi ja ketään vierasta hoitajaa taas en haluaisi vielä noin pienelle. Liikuntakeskuksessa jossa olen käynyt on lapsiparkkiin ikäraja 2 vuotta lisäksi olen harrastanut melontaa ja kiipeilyä eli eipä niitäkään voi tehdä vauvan kanssa. Enkä nyt välttämättä kaipaa harrastuksia ilman vauvaa vaikka ne ihan kivaa vaihtelua olisikin. Olin varautunut että harrastukset jää tauolle kun vauva syntyy. Lähinnä vinkkejä mitä voisi vauvan kanssa tehdä viikonloppuisin kun muut viettävät aikaa perheenkesken.[/QUOTE]

Mitä harrastusta harrastetaan aamusta iltaan? Koko viikonloppu? Mennään pe suoraan töistä ja tullaan ehkä kotiin? Toista naista vai? Uskomattomissa tilanteissa ihmiset elää. Sinäkös se yksin sen vauvan teit?

 

Piti vielä kysyä kun joku kertoi käyvänsä puistossa niin mitä te siellä teette? Vai onko vauva jo niin iso, että osaa istua? Tuo kun ei vielä istu niin en ole oikein kokenut järkeväksi puistoon menemistä.

 

Meillä aika lentää viikonloppuisin, vaikkei tehtäs sen kummempaa kuin oltas kotona.

 

Aika ankealta kuulostaa, jos mies tosiaan koko ajan harrastustensa/kavereidensa kanssa viikonloput(kin). Ainakin voisit ehdottaa, että saisit itsellesi oman ajan, jolloin voit tavata ystäviä/sisaruksia, tai mennä jumppaan/kirjastoon/ostoksille tai vaikka reilusti maata petissä ja lukea kaksplussaa..Mutta siis mies olisi tietyn ajan vauvan kanssa viikonloppuna. Lohtuna toki on, että vauva kasvaa, ja vieläpä nopeammin kuin arvaatkaan; kohta se jo lentää pesästä;O). Itseäni kun mietin, niin silloin ekan vauvan aikaan se elämä vain oli kovin tiivistä pelkän vauvan hoidon kanssa, mutta se aika on oikeasti tosi lyhyt! Koita pitää yllä ystävyyssuhteita ja sopia tapaamisia heidän kanssaan, vierailla vanhempiesi luona, jaksaa niitä vaunulenkkejä ja uskoa vain siihen, että tuo aika menee ohi niin nopeaan, että jonakin päivänä vielä kaipaat sitä!

Parisuhteen ja perheen kannalta tietysti olisi toivottavaa, että mieskin osallistuisi! Voisitko jutella ja kertoa hälle, että olet tosi yksinäinen ja haluaisit hänen osallistuvan edes teidän viikonloppuun? Nosta kissa pöydälle, ja tee miehellesikin/lapsen isälle selväksi se, että vauva-aika on nanosekunnissa ohi, ja sitä suhdetta lapseen kannattaa luoda jo nyt, ja etenkin vaimon jaksamisesta kannattaa pitää hyvää huolta<3

 

Menkää puistoon, pitkille vaunulenkille ja eväät mukaan, kierrelkää vaikka vaan huvikseen kirppareilla, tehkää retkiä kaupunkeihin missä etboöe paljoa käynyt, käyt syömässä tavintolassa ja otat vauvalle omat ruuat mukaan. Vähän kun miettii niin on kyllä paljon tekemistä mitä voi tehdä vauvan kanssa niin ei tarvitse ainakaan kotona nysvätä.

 

Väkisinkin kiinnitin huomiota tuohon, että vauvan kanssa käydään kaupassa päiväuniaikaan ja siellä ei voi olla jos vauva ei nukukaan. Miksi sen pitäisi nukkua koko ajan?

No joo, vastaus kysymykseen, meillä vietetään viikonloppuisin perheen kesken aikaa, tosin vasta iltapäivästä eteenpäin. Mies on aamupäivät metsää harventamassa, lopun päivää sitten touhuaa lasten kanssa tai auttaa kotihommissa.

 

No varmaan ne tutut haluaa viettää viikonloppunsa perheen kesken eikä hauskuttaa sinua.

Miehesi "isyys", siis isänä olo, isäily, suhde vauvaan, kuulostaa todella huolestuttavalta. Pitäiskö asialle tehdä jotain?

 

Yritetään pitää ainakin toinen päivä viikonlopusta jolloin ei tehdä "mitään". Esim. viime viikonloppuna su käytiin anoppilassa päivällisellä, mutta la heräiltiin rauhassa, (isot lapset vielä rauhemmassa ), seurusteltiin vauvan kanssa, yleensä käytiin (kuten yleensä viikonloppuisin) miehen kanssa yhdessä ulkona vauvaa (tai 1v) keinuttelemassa ja nukuttelemassa.

Kun vauva nukkuu niin tehdään ruokaa ja vietellään muuten omaa aikaa. Viikonloppuisin tehdään monesti vähän isompitöisiä ruokia, kokeillaan erilaisia ruokia jne. Pelaillaan isompien lasten kanssa lautapelejä.

Joskus käyn yksin kirpparilla, ja ostoskeskuksessa tms. Joskus käydään yhdessä. Talvisin käydään perheen kanssa pulkkamäessä, lumiukkoja rakentelemassa takapihalla tms.

Eli mahdollisimman rentouttavasti yritetään viettää viikonloput, ja niin, että oltaisi mahdollisimman paljon yhdessä. Kavereita tapaan mieluiten viikolla, mutta joskus myös sunnuntaisin. Silloin otan vauvan mukaan, ja mies saa vähän huilia pienen hoitamisesta (mies on nyt hoitovapaalla joten ihan tervetullut tauko varmasti, vaikkei itse sellaisia koskaan pyydä).

Eli, tavallista, laiskaa perheen kanssa yhdessä oloa. Nyt kun meillä toinen vanhemmista on kotona (vuorotellen), niin kotihommatkin tulee hoidettua viikolla pyykkäystä lukuun ottamatta.

 

[QUOTE="hennariikka";29227143]Väkisinkin kiinnitin huomiota tuohon, että vauvan kanssa käydään kaupassa päiväuniaikaan ja siellä ei voi olla jos vauva ei nukukaan. Miksi sen pitäisi nukkua koko ajan?
/QUOTE]

henriikka: Mun toinen lapsi oli sellanen, että sen kanssa ei tosiaankaan pystynyt olemaan kaupassa jos se oli hereillä. Huusi kuin syötävä jos ei ollut mun sylissä/tissillä ja mites sitä sitten shoppaillaan? En shoppaillut vauva-aikana muuten kuin yksin, se oli tosi rasittavaa.

Muuten ap:lle: vaatisin kyllä omalta mieheltäni sitä huomiota ja yhdessä oloa ja yhdessä tekemistä viikonloppuisin. Sitä vartenhan sitä ollaan perhe! Lapsen kanssa voi mennä kolmestaan vaikka sinne shoppailemaan (silloin on se toinenkin syli lohduttamassa), ulos kävelylle, sukuloimaan, puutarhahommiin, mitä te nyt ootte yhessä tehnyt ennenkin?

Sun olis kyllä hyvä välillä käydä jossain vaikka ihan omassa seurassas ilman vauvaa, niin mieli virkistyis. Ja laittaa se mies tutustumaan lapseensa. Lenkillä, shoppailemassa, leffassa, kirjastossa...