Suomalaisrt pakenevat kirkosta, mutta onneksi kirkko näköjään tehokkaasti onnistuu muslimien käännytystyössä, jotta saa harvenneita rivejä paikkailtua.
Turvapaikkahakemuksissa uusi ilmiö: hakemuksiin ilmestyy valitusvaiheessa tieto kristinuskoon kääntymisestä
Suomesta haettiin viime vuonna turvapaikkaa jo vähemmän kuin ennen vuoden 2015 piikkiä. Myönteisten päätösten osuus on kasvanut osittain siksi, että kielteisestä päätöksestä valittavat kertovat kääntyneensä kristinuskoon.
Maahanmuuttoviraston Helsingin-palvelupisteeseen jonotettiin maaliskuussa 2017. Vuoden mittaan turvapaikkahakemukset vähenivät, ja määrä on yhä vähenemään päin.(KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA)
Kaisa Hakkarainen HS
Julkaistu: 30.1. 13:48 , Päivitetty: 30.1. 14:32
KUN kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut hakija valittaa päätöksestään, valituksen perusteena on hyvin usein kristinuskoon kääntyminen. Asia käy ilmi Maahanmuuttoviraston tuoreesta tilastosta.
”Se on tullut selkeästi ilmiöksi”, sanoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo. Hänen mukaansa virastossa on nyt erityinen henkilö, joka keskittyy uskonnon vaihtajiin ja heidän asioidensa koordinointiin.
Suomesta sai viime vuonna myönteisen turvapaikkapäätöksen noin 40 prosenttia hakijoista. Määrä on selvästi suurempi kuin edellisvuonna. Muutos johtuu pitkälti juuri ilmoitetuista kristinuskoon kääntymisistä.
MYÖNTEISTEN päätösten suhteellisen kasvun taustalla on viraston tiedotteen mukaan muun muassa se, että hakijat ovat esittäneet valitusvaiheessa aikaisempaa enemmän uusia perusteita hakemukselleen.
Kristinuskoon kääntyminen on ollut näistä uusista perusteista yleisin. Uusista selvityksistä noin 70 prosentissa uudeksi perusteeksi on ilmestynyt kristinuskoon kääntyminen.
Maahanmuuttoviraston mukaan kristinuskoon kääntyminen mahdollistaa turvapaikan, jos katsotaan, että henkilö on uskontonsa vuoksi vaarassa tulla kotimaassaan vainotuksi.
Kristinuskoon kääntyminen oli viime vuonna yleisin syy palauttaa hylätty turvapaikkahakemus hallinto-oikeudesta Maahanmuuttovirastolle.
Toinen yleistynyt syy on homoseksuaalisuus. Suurin käännynnäisyydellään hakemusta perusteleva ryhmä ovat Revon mukaan iranilaiset, mutta uuskristittynä esiintyviä tulee myös Afganistanista.
”Irakilaisilla se on hyvin yleistä”, Repo sanoo.
KUVIO menee Revon mukaan niin, että virasto saa joko hallinto-oikeudesta valituksen jälkeen palautetun tai kokonaan uuden turvapaikkahakemuksen. Ensimmäisen haun jälkeen hakija on lisännyt turvapaikan perusteeksi uskonnon.
”Että enpä muistanutkaan, unohtui ensimmäisessä hakemuksessa mainita tämä lisäsyy”, Repo sanoo.
Repo ei ota kantaa siihen, miten uskottavia käännynnäisten hakemukset ovat tai miten vakaumuksen uskottavuudesta voi ylipäänsä varmistua.
”Esitämme hakijalle tiettyjä tarkentavia kysymyksiä, ja päätöksessä tulee arvioida hakijan kertomuksen ja esitettyjen perusteiden uskottavuus”, hän sanoo.
Tähän pakottaa hänen mukaansa korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös.
”Siinä korostettiin, että tämäntyyppisen asian selvittämiseen on kiinnitettävä todella huomiota.”
Revon mukaan kristinuskoon kääntyminen oli vielä viime keväänä Suomessa yleisempi peruste hakemusten uuteen käsittelyyn kuin muissa Pohjoismaissa.
”Nyt tämä ilmiö on tullut laajemminkin Pohjoismaihin ja muihin EU-valtioihin.”
VIIME vuonna Suomesta haki turvapaikkaa yhteensä 5 059 henkeä. Suunta on alaspäin.
Kun kokonaishakijamäärästä jätetään pois uusintahakemukset ja Euroopan sisäisesti siirretyt hakijat, oli hakemusten määrä vuonna 2017 selvästi pienempi kuin ennen syksyä 2015, Maahanmuuttoviraston tiedotteessa kerrotaan.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005545331.html?utm_source=facebook&utm_medium=toimitus
Turvapaikkahakemuksissa uusi ilmiö: hakemuksiin ilmestyy valitusvaiheessa tieto kristinuskoon kääntymisestä
Suomesta haettiin viime vuonna turvapaikkaa jo vähemmän kuin ennen vuoden 2015 piikkiä. Myönteisten päätösten osuus on kasvanut osittain siksi, että kielteisestä päätöksestä valittavat kertovat kääntyneensä kristinuskoon.
Maahanmuuttoviraston Helsingin-palvelupisteeseen jonotettiin maaliskuussa 2017. Vuoden mittaan turvapaikkahakemukset vähenivät, ja määrä on yhä vähenemään päin.(KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA)
Kaisa Hakkarainen HS
Julkaistu: 30.1. 13:48 , Päivitetty: 30.1. 14:32
KUN kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut hakija valittaa päätöksestään, valituksen perusteena on hyvin usein kristinuskoon kääntyminen. Asia käy ilmi Maahanmuuttoviraston tuoreesta tilastosta.
”Se on tullut selkeästi ilmiöksi”, sanoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo. Hänen mukaansa virastossa on nyt erityinen henkilö, joka keskittyy uskonnon vaihtajiin ja heidän asioidensa koordinointiin.
Suomesta sai viime vuonna myönteisen turvapaikkapäätöksen noin 40 prosenttia hakijoista. Määrä on selvästi suurempi kuin edellisvuonna. Muutos johtuu pitkälti juuri ilmoitetuista kristinuskoon kääntymisistä.
MYÖNTEISTEN päätösten suhteellisen kasvun taustalla on viraston tiedotteen mukaan muun muassa se, että hakijat ovat esittäneet valitusvaiheessa aikaisempaa enemmän uusia perusteita hakemukselleen.
Kristinuskoon kääntyminen on ollut näistä uusista perusteista yleisin. Uusista selvityksistä noin 70 prosentissa uudeksi perusteeksi on ilmestynyt kristinuskoon kääntyminen.
Maahanmuuttoviraston mukaan kristinuskoon kääntyminen mahdollistaa turvapaikan, jos katsotaan, että henkilö on uskontonsa vuoksi vaarassa tulla kotimaassaan vainotuksi.
Kristinuskoon kääntyminen oli viime vuonna yleisin syy palauttaa hylätty turvapaikkahakemus hallinto-oikeudesta Maahanmuuttovirastolle.
Toinen yleistynyt syy on homoseksuaalisuus. Suurin käännynnäisyydellään hakemusta perusteleva ryhmä ovat Revon mukaan iranilaiset, mutta uuskristittynä esiintyviä tulee myös Afganistanista.
”Irakilaisilla se on hyvin yleistä”, Repo sanoo.
KUVIO menee Revon mukaan niin, että virasto saa joko hallinto-oikeudesta valituksen jälkeen palautetun tai kokonaan uuden turvapaikkahakemuksen. Ensimmäisen haun jälkeen hakija on lisännyt turvapaikan perusteeksi uskonnon.
”Että enpä muistanutkaan, unohtui ensimmäisessä hakemuksessa mainita tämä lisäsyy”, Repo sanoo.
Repo ei ota kantaa siihen, miten uskottavia käännynnäisten hakemukset ovat tai miten vakaumuksen uskottavuudesta voi ylipäänsä varmistua.
”Esitämme hakijalle tiettyjä tarkentavia kysymyksiä, ja päätöksessä tulee arvioida hakijan kertomuksen ja esitettyjen perusteiden uskottavuus”, hän sanoo.
Tähän pakottaa hänen mukaansa korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös.
”Siinä korostettiin, että tämäntyyppisen asian selvittämiseen on kiinnitettävä todella huomiota.”
Revon mukaan kristinuskoon kääntyminen oli vielä viime keväänä Suomessa yleisempi peruste hakemusten uuteen käsittelyyn kuin muissa Pohjoismaissa.
”Nyt tämä ilmiö on tullut laajemminkin Pohjoismaihin ja muihin EU-valtioihin.”
VIIME vuonna Suomesta haki turvapaikkaa yhteensä 5 059 henkeä. Suunta on alaspäin.
Kun kokonaishakijamäärästä jätetään pois uusintahakemukset ja Euroopan sisäisesti siirretyt hakijat, oli hakemusten määrä vuonna 2017 selvästi pienempi kuin ennen syksyä 2015, Maahanmuuttoviraston tiedotteessa kerrotaan.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005545331.html?utm_source=facebook&utm_medium=toimitus
