Tiedoksi teille kaikille lasten pahoinpitelijöille

vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Annette-79:
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Alkuperäinen kirjoittaja sori vaan:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
En nyt ota sen kummemmin kantaa tuohon tukistamisen pahuuteen, kysyn vaan mielenkiinnosta et miten te joiden mielestä pitää riittää " henkinen yliote" lapsiin, saatte vaikka vajaa kaksvuotiaan joka juoksee jo kovaa mutta ei vielä omaa laajaa sanavarastoa uskomaan ettei autotielle juosta pihasta?

Pidätte sylissä pari vuotta aina ulkona ollessa eli lapsi sais leikkiä vasta kun ymmärtää kiellot ja perustelut?
En itse pidä fyysistä kurittamista tarpeellisena "vaarattomissa erimielisyyksissä" mutta muutamaa tällaista tielle juoksentelijaa kauhulla seuranneena mietin et olisiko se tukkapölly kuitenkin parempi siinä tilanteessa kuin äidin monimutkainen selitys vaarallisuudesta, selitys jolla ei ole vaikutusta koska lapsi ei siitä mitään ymmärrä.. >(Itse olisin mielummin tukistettuna hengissä kuin tukistamattomana kuollut auton alle!)
No tuohon vaan sen verran että ei tulisi mieleenkään luottaa kaksivuotiaaseen niin että antaisin edes sitä vaihtoehtoa että voisi vahingossakaan juosta autotielle. Käytin sitten väkivaltaista kuritusta tai en.

En jätä edes nelivuotiastani vahtimatta pihalle, koska en luota että muistissa pysyisi ettei vaarallisiin paikkoihin mennä, kurituskeinosta huolimatta. (oletan että ulkoisia vaaroja kuten muut ihmiset ei olisi tuossa tilanteessa.)
Ei tosiaan tarvitse pahoinpidellä lastaan - riittää kun vahtii.
Yhtä on helppo vahtia... koita vahtia neljää tai enempää.
Annette, mulla on lapsia liuta, enemmän kuin neljä ja ruumiillista kuritusta en ole vielä tarvinnut enkä tarvitse. Lapsuudenkodissa meitä oli vielä enemmän, enemmän ja vähemmän vaativia ja temperamenttisia lapsia ja monta poikaa, eikä ole tarvinnut nipata, tukistaa, lyödä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Annette-79:
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Alkuperäinen kirjoittaja sori vaan:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
En nyt ota sen kummemmin kantaa tuohon tukistamisen pahuuteen, kysyn vaan mielenkiinnosta et miten te joiden mielestä pitää riittää " henkinen yliote" lapsiin, saatte vaikka vajaa kaksvuotiaan joka juoksee jo kovaa mutta ei vielä omaa laajaa sanavarastoa uskomaan ettei autotielle juosta pihasta?

Pidätte sylissä pari vuotta aina ulkona ollessa eli lapsi sais leikkiä vasta kun ymmärtää kiellot ja perustelut?
En itse pidä fyysistä kurittamista tarpeellisena "vaarattomissa erimielisyyksissä" mutta muutamaa tällaista tielle juoksentelijaa kauhulla seuranneena mietin et olisiko se tukkapölly kuitenkin parempi siinä tilanteessa kuin äidin monimutkainen selitys vaarallisuudesta, selitys jolla ei ole vaikutusta koska lapsi ei siitä mitään ymmärrä.. >(Itse olisin mielummin tukistettuna hengissä kuin tukistamattomana kuollut auton alle!)
No tuohon vaan sen verran että ei tulisi mieleenkään luottaa kaksivuotiaaseen niin että antaisin edes sitä vaihtoehtoa että voisi vahingossakaan juosta autotielle. Käytin sitten väkivaltaista kuritusta tai en.

En jätä edes nelivuotiastani vahtimatta pihalle, koska en luota että muistissa pysyisi ettei vaarallisiin paikkoihin mennä, kurituskeinosta huolimatta. (oletan että ulkoisia vaaroja kuten muut ihmiset ei olisi tuossa tilanteessa.)
Ei tosiaan tarvitse pahoinpidellä lastaan - riittää kun vahtii.
Yhtä on helppo vahtia... koita vahtia neljää tai enempää.
Annette, mulla on lapsia liuta, enemmän kuin neljä ja ruumiillista kuritusta en ole vielä tarvinnut enkä tarvitse. Lapsuudenkodissa meitä oli vielä enemmän, enemmän ja vähemmän vaativia ja temperamenttisia lapsia ja monta poikaa, eikä ole tarvinnut nipata, tukistaa, lyödä...

No se on hyvä ettei teillä ole tarvinnut. Mutta meillä on tarvinnut.
 
Minäkin
Annan oman mielipiteeni kuuluville. Olen myös syyllistynyt kyseiseen "pahoinpitelyyn". Ja olen huomannut että se toimii. Jos asiasta on puhuttu, mainittu, keskusteltu satoja ja taas satoja kertoja mutta vaikutusta ei ole niin silloin katson että se PIENI nippasu otsaan tai PIENI tukistus ajaa paremmin asiansa kuin ainainen ja jatkuva asioista keskustelu. Etenkin kun lapset kasvaa niin ne ei enää kuuntele jos samasta asiasta keskustellaan useamman kerran. Mut tää on vain yhden "pahoinpitelijän" mielepide.
 
niin
Alkuperäinen kirjoittaja Minäkin:
Annan oman mielipiteeni kuuluville. Olen myös syyllistynyt kyseiseen "pahoinpitelyyn". Ja olen huomannut että se toimii. Jos asiasta on puhuttu, mainittu, keskusteltu satoja ja taas satoja kertoja mutta vaikutusta ei ole niin silloin katson että se PIENI nippasu otsaan tai PIENI tukistus ajaa paremmin asiansa kuin ainainen ja jatkuva asioista keskustelu. Etenkin kun lapset kasvaa niin ne ei enää kuuntele jos samasta asiasta keskustellaan useamman kerran. Mut tää on vain yhden "pahoinpitelijän" mielepide.
Kyllä lapset oppii ymmärtämään puhettakin.
 
Vieras
Rupeanko minäkin töissä läpsimään, näpäyttelemään, tukistelemaan ja repimään teidän lapsianne jos eivät osaa käyttäytyä? Voin sitten vedota siihen että parinkymmenen lapsen vahtimiselta ei muuhun kerkeä kuin rankaisemaan ruumiillisesti lasta
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja niin:
Alkuperäinen kirjoittaja Minäkin:
Annan oman mielipiteeni kuuluville. Olen myös syyllistynyt kyseiseen "pahoinpitelyyn". Ja olen huomannut että se toimii. Jos asiasta on puhuttu, mainittu, keskusteltu satoja ja taas satoja kertoja mutta vaikutusta ei ole niin silloin katson että se PIENI nippasu otsaan tai PIENI tukistus ajaa paremmin asiansa kuin ainainen ja jatkuva asioista keskustelu. Etenkin kun lapset kasvaa niin ne ei enää kuuntele jos samasta asiasta keskustellaan useamman kerran. Mut tää on vain yhden "pahoinpitelijän" mielepide.
Kyllä lapset oppii ymmärtämään puhettakin.
Meidän naapurustossa ne näppäillyt ja tukistellut lapset ovat niitä kaikkein huonommin käyttäytyviä enkä usko hetkeäkään että sattuvat olemaan vain niin kovapäisiä että käyttäytyvät huonosti luunapeista ja remmistä huolimatta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Rupeanko minäkin töissä läpsimään, näpäyttelemään, tukistelemaan ja repimään teidän lapsianne jos eivät osaa käyttäytyä? Voin sitten vedota siihen että parinkymmenen lapsen vahtimiselta ei muuhun kerkeä kuin rankaisemaan ruumiillisesti lasta

Sinun vastuullasi tuskin on pariakymmentä lasta... älä yliarvioi itseäsi.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Annette-79:
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Rupeanko minäkin töissä läpsimään, näpäyttelemään, tukistelemaan ja repimään teidän lapsianne jos eivät osaa käyttäytyä? Voin sitten vedota siihen että parinkymmenen lapsen vahtimiselta ei muuhun kerkeä kuin rankaisemaan ruumiillisesti lasta

Sinun vastuullasi tuskin on pariakymmentä lasta... älä yliarvioi itseäsi.
Kultapieni, jos ohjaajia on neljä ja ruokailijoita/leikkijöitä parisataa joista alta puolet on paikalla vanhempiensa kanssa, siinä on aikamoisen monta vahdittavaa.
 
Täällä palstallahan kaikki äidit (melkein) on omasta mielestään nuhteettomia ja täydellisiä äitejä =) . Kun puistossa kuuntelee äitien juttuja niin yks jos toinenkin "kilahtaa" lapsilleen. Lyödä ei tietenkään saa, enkä muutenkaan kannata minkäänlaita väkivaltaa. Mutta heittäköön se ensimmäisen kiven kuka on "synnitön". Mä en voi sitä tehdä.
 
Aika vaikea on tehdä rajaa pahoin pitelyn ja pikku tönäisyn välille. Pahoinpitelyä on varmasti jos tukistetaan niin, että tukkaa lähtee päästä tai lyödään remmillä, ettei pariin päivään voi toinen istua.

Pikkutönäisyllä tarkoitan esim. tilannetta, kun olen laittamassa peltiä kuumaan uuniin ja pikkuinen on juuri koskettamassa kuumaa uuninluukkua. Tönäisen pikkuista, jotta ei polttaisi sormea. Jos sanoisisin nätisti, että ei saa koskea se polttaa, olisi pikkuinen jo polttanut näppinsä, ennenkuin oli ehtinyt edes ei sana mennä perille.

Tähän väliin mahtuu myös se, kun juoksevaa tuhmantekijää yrittää napata kiinni ja vahingossa raapaisee ison viillon käsivarteen tai se kun rimpuilevaa pikkuista pitää vahingossa liian kovalla otteella, jolloin toiselle jää mustelma käsivarteen.

Myös sekin, kun yritän pysäyttää tenavaa pahan teosta ja hän ei ole kuulevinaan minua. Saatan ottaa niskavilloista kiinni ja pakottaa katsomaan minuun. Tämän saman voi tehdä myös olkapäistä pitämällä... joten myönnän olen sortunut pahoinpitelyyn.

Mun mielestä tehokas on myös nipata sormille, jos kädet tulevat monesta kiellosta huolimatta paikkaan, johon ei niitä kaivata. Kipu ei ole kova, mutta pikkuinen tietää tämän jälkeen varmasti, ettei niitä käsiä enään työnnä ainakaan silläerää. Jos poliisisedälle tästä menette sanomaan, niin en usko, että tulevat mua siitä pidättämään.

Paljon on kuitenkin juttuja, joissa tukkapöllyt ja luunapit ovat sillä rajoilla, että vaikea on mennä sanomaan, onko kyseessä pahoinpitely vai ei.

Lapsen kiinnipitäminenkin on sellainen, että tottakai on normaalia, et lapsi otetaan syliin ja pidetään kiinni kunnes rauhoittuu, mutta kiinnipitäminenkin voi satuttaa joko henkisesti tai fyysisesti.

Tosiaan kannattaa käyttää sitä kuuluisaa maalaisjärkeä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Åboriginal:
Mun mielestä fyysiseen kuritukseen turvautuminen osoittaa huonoa vanhemmuutta. Noloakin se on: napero on psykologisesti vanhempaansa vahvempi, ja kun vanhemman keinot loppuu kesken niin sitten nipataan tai tukistetaan.
Piste.
alotin just vasta lukemaan ketjua. Piti kirjoittaa oma vastaus, mutta sä olitki jo kerenny sen tekemään!
Eli siis juuri sanasta sanaan näin!!

Jos lapsi ei usko eikä kunnioita vanhempiaan niin on syytä katsoa peiliin eikä remmiin!
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Miili:
Täällä palstallahan kaikki äidit (melkein) on omasta mielestään nuhteettomia ja täydellisiä äitejä =) . Kun puistossa kuuntelee äitien juttuja niin yks jos toinenkin "kilahtaa" lapsilleen. Lyödä ei tietenkään saa, enkä muutenkaan kannata minkäänlaita väkivaltaa. Mutta heittäköön se ensimmäisen kiven kuka on "synnitön". Mä en voi sitä tehdä.
*heittää kiven* Ihan turha kuvitella että jokainen näppäilee tai tukistelee lapsiaan vain siksi että sinä teet niin
 
Ilmeisesti heillä jotka tukistelevat lapsiaan, on kertynyt liikaa lapsia joita ei jaksa kunnolla hoitaa ja kasvattaa. Tehkää mieluumin sitten "vain" se yksi lapsi, jos se on ehto sille että lapsen voi kasvattaa ilman fyysistä kuria, jos ei siihenkään pysty niin sit kannattaa jo hakeutua hoitoon ;). Rajat on rakkautta, fyysinen kurittamen ei todellakaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Miili:
Täällä palstallahan kaikki äidit (melkein) on omasta mielestään nuhteettomia ja täydellisiä äitejä =) . Kun puistossa kuuntelee äitien juttuja niin yks jos toinenkin "kilahtaa" lapsilleen. Lyödä ei tietenkään saa, enkä muutenkaan kannata minkäänlaita väkivaltaa. Mutta heittäköön se ensimmäisen kiven kuka on "synnitön". Mä en voi sitä tehdä.
en usko että on kyse synnittömyydestä.
Jokainen tietää että on epätäydellinen ja se on sitä täydellisyyttä.
Täydellinen ihminen on siinä vaiheessa kun horsma kasvaa nenän varttapitkin. Siinä ei enään omalla paremmuudellaan elvistellä.

mutta on perheitä joissa ruumiillinen kova kuritus on ihan arkea.
Ja tuo mitä d u m b o kirjoitti niin tuskin tuommoinen kiinni nappaaminen ja naarmun vahingossa aiheuttaminen jne. on pahoinpitelyä.

Jokainen varmaan tietää tai tulisi tietää mikä on pahoinpitelyä.
Onko remmillä persauksille tai tukkapöllu isolla T.llä lapsen kunnioituksen saamista vai pahoinpitelyä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Annette-79:
Kultapieni, jos ohjaajia on neljä ja ruokailijoita/leikkijöitä parisataa joista alta puolet on paikalla vanhempiensa kanssa, siinä on aikamoisen monta vahdittavaa.


Mä oon kyl useamman kerran nähnyt leikkipuistossa, kun ohjaaja on ihan pulassa tuhmien lasten kanssa. Tällaiset 5-8 vuotiaat jotka ovat yksin puistossa ja tekevät tahallaan pahaa. Muutaman kerran olisi ollut hyvä, jos vetäjällä olisi ollut oikeus lapsi väkisin ottaa telineestä ja ei nyt tietenkään lyödä eikä sitoa, mutta ruumiillisella keinolla pakottaa olemaan kiltisti. Näiltä työntekijöiltä vain on nämä keinot kielletty.
 
veiras
uskooko täällä sitten muiden lapset paljon mainostettuja palopuheita? tiedän ainostaan siskoni pojan, joka muutenkin on rauhallinen ja harkitseva luonne, joka uskoo puhetta. muuten en ole koskaan nähnyt. vielä on ole luunappja jaellut, mutta kylläs näiden pikkuisten hirviöiden kanssa olen välillä pulassa. mikään ei tehoa? joskus mietin, että mitä ne äidit niille lapsille tekee, joiden lapset puheesta kavahtavat kalpeiksi ja tottelet. henkinen pahoinpitelykö?

tätä mietin minäkin
 
Alkuperäinen kirjoittaja netskuli:
Alkuperäinen kirjoittaja Miili:
Ja tuo mitä d u m b o kirjoitti niin tuskin tuommoinen kiinni nappaaminen ja naarmun vahingossa aiheuttaminen jne. on pahoinpitelyä.


Kiinninappaaminen vai se, että vahingossa huitaiseen naarmun? Mä ihmettelen, jos lasta ei saa ottaa kiinni, pitääkö hänen antaa juosta? Tai voiko vahinko olla pahoinpitely, kun ei ole tarkoitus satuttaa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja veiras:
uskooko täällä sitten muiden lapset paljon mainostettuja palopuheita? tiedän ainostaan siskoni pojan, joka muutenkin on rauhallinen ja harkitseva luonne, joka uskoo puhetta. muuten en ole koskaan nähnyt. vielä on ole luunappja jaellut, mutta kylläs näiden pikkuisten hirviöiden kanssa olen välillä pulassa. mikään ei tehoa? joskus mietin, että mitä ne äidit niille lapsille tekee, joiden lapset puheesta kavahtavat kalpeiksi ja tottelet. henkinen pahoinpitelykö?

tätä mietin minäkin
ja minä :ashamed: minä en ole vielä sellaista lasta nähnyt joka uskoo heti kun sanoo.. paitsi sellaisia jo huomattavasti isompia lapsia. tarkoitan tällaisia 1v-5v lapsia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja veiras:
uskooko täällä sitten muiden lapset paljon mainostettuja palopuheita?

tätä mietin minäkin



Yleensä uskovat, mutta kun on kiukku on kiukku ja jos vielä iskee tuhmuuden puuska, niin ei siinä mitään ehdi kuunnella ja ihan turha on silloin mitään palopueita tehdä, niiden aika on sitten kun on lapsi (ja aikuinen) rauhoittunut.
 
mutta en minä ole kyllä nähnyt yhtä ainutta äitiäkään joka vielä kahden kymmenen kiellon ja kolmen kymmenen pois hakeisen jälkeen säilyttää maltillisesti hermonsa.. :ashamed: kai mä tunnen vääränlaisia ihmisiä ja tapaan vääränlaista porukkaa.
 

Yhteistyössä