Tiheän imun kausi vain jatkuu ja jatkuu

Olisikohan kenelläkään kokemuksia tai neuvoja? Täällä tuskailen yhdenksänviikkoisen ahmatin kanssa. Söin pari viikkoa sitten antibioottikuurin rintatulehdukseen ja samaan aikaan alkoivat yötankkaaminen ja vatsavaivat. Iltaitku ja pulauttelu onneksi helpottivat kuurin loputtua, mutta tankkaaminen sen kuin jatkuu.

Poika syö öisin tunnin-kahden tunnin välein ja nukkuu parhaimmillaan ehkä yhden kolmen tunnin jakson. Ja tämä sen jälkeen kun oli jo aiemmin nukkunut jopa kuutta tuntia kerrallaan. Maitoa tulee onneksi ja paljon.

Päivisin tuntuu helpommalta saada imetysvälejä vähän pidemmäksi vaunukävelyillä, leluilla ja vaipanvaihdoilla. Yöllä en ole seurustellut vauvan kanssa, vaan syötän vain ja sitten nukutaan lisää. Nyt alkaa väsyttää ja fyysisestikin uuvuttaa tämä meijeröinti. Korviketta en ole antanut, kun omaa maitoa on niin paljon kuitenkin. Ja samasta syystä pumppaaminenkin vähän jännittää.

Olen ollut siinä ymmärräyksessä, että tiheämmän imun kausi kestäisi aina vain hetken, kun maidontulon pitää kasvaa kulutuksen mukana? Vai onkohan näin tiheä syömisväli ihan normaali?

 

En nyt varsinaisesti osaa antaa mitään neuvoa, muuta kuin kertoa omasta kokemuksesta. Eli meilläkin vauva nukkui ens alkuun n. 5 tuntia öisin putkeen, mutta jossain vaiheessa syömisrytmi muuttui, olisko ollut ensimmäisen tiheen imun jälkeen. Läpi yön siis syötiin väh. 2 tunnin välein. Minä kans rupesin oleen jo aika uupunut (synnytyksen jälkeinen masennuskin todettiin). Vauvan ollessa liki n. 3.5 kk, rupesin antamaan illalla velliä ja se paransi kyllä yöunia hiukan, ensimmäinen unipätkä rupes olemaan taas n. 4 tuntia. Aina ei edes joka "syötöllä" syönyt, halus vaan tissin suuhun ja imas muutaman kerran. Syökö sinun vauvasi joka kerralla kunnolla eli onko kyse oikeesti nälästä vai pelkästä tavasta tai siitä, että haluaa tissiä suuhun? Huoliiko vauva tuttia ollenkaan?

 

Tutulta kuulostaa kokemukset. Poika aloittaa syömisen aina hirveällä tarmolla, mutta usein saattaa kyllä yöllä jäädä todella lyhyeksi syömishetki. Voihan se olla, että siinä on tosiaan enemmän läheisyydentarvetta kuin oikeaa nälkääkin.

Nukutamme illalla aina hänet omaan pinnasänkyyn, mutta kun itse herään ensimmäisen kerran syöttämään yöllä, niin otan viereen nukkumaan loppuyöksi. Mietin tässä viime yönä, että pitäisi kokeilla josko pinnasänky olisikin parempi paikka. Haistavat kuulemma maidon nuo ahnaat vauvat Mutta väsymyksen hetkinä tuntuu välillä, että sängystä nouseminenkin on liian raskasta.

 

^Onko sulla mahdollista saada pinnasänkyä omaan sänkyyn sivuvaunuks niin ei tarttis varsinaisesti nousta sängystä? Meillä kyllä myös ensimmäisen syötön jälkeen vauva jää viereen nukkumaan ja se sopii kummallekin. Joskus nostan omaan sänkyyn, mut en oo huomannut mitään eroa noihin yösyömisiin.

 

Ei oikeastaan, tila loppuu sängyn vierestä. Mutta pinnasänky on kyllä ihan vieressä sängyn päädyssä eli matka ei ole pitkä Sisko on onneksi ensi viikolla tulossa avuksi ja seuraksi muutamaksi päiväksi, niin saa nukkua päivällä univelkoja pois.

Toivottavasti sait Rose81 hyvän avun masennukseen ja uupumus hellittää.

 

Voi olla kyse ihan vaan kasvupyrähdyksestä ja tankkaa yöllä tai sitten nukahtaa eikä syö kunnolla. Kokeile yöllä herätellä jatkamaan syömistä vaikka nukahtaa. Vaihda vaikka vaippa tarvittaessa ja siirrä toiselle tissille. Tai sitten vaan sinnikkäästi tuttia suuhun jos ei siihen hermostu

Meillä poistu nyt 6kk, syö välillä kerran yössä (22-08) ja toisena yönä sitten helposti sen neljä kertaa. Ihan selkeästi menee kausittain. Hampaiden tullessa 4-5kk iässä söi pääasissa öisin nukkuessaan, hereillä söi vaan just sen ku oli pakko että jaksaa.. Myös rokotteet on saanu tankkausta aikaan.

Niin ja jos vauvan masu yhtään oireilee sun ab-kuurin jäliltä hae luontaistuotekaupasta maitohappobakteereja, niin saa mahan taas tasapainoon!

 

Hallaneidon veikkaus kasvupyrähdyksestä taitaa pitää paikkansa. Nyt on kaksi yötä mennyt taas normaalimpaan malliin ja ensimmäinen unipätkä on nelisen tuntia, ihanaa

Kolmen viikon päästä on edessä ekat rokotukset, toivottavasti saadaan siihen asti nukuttua ja kerättyä voimia uuteen koitokseen.