Toimiko teillä epiduraali?

Mulla auttoi. Oli ihanaa kun supparikivut helpotti. Lisäksi sain ennen ponnistusvaihetta pudendaalipuudutuksen, joka myös auttoi tosi hyvin. Yhdessä tuo ja epiduraali olivat tosi hyvä, melkein voisi sanoa olleen kivuton synnytys. No, ihan täysin kivutonta ei olekaan, mutten uskonut noinkaan "helppoa" olevan. Ponnistusvaiheessa tietysti tuo ponnistamisen tarve vähän heikentyi, mutta kyllä sellainen pieni paineen tunne oli josta tiesi ja koneen lukemat kertoivat sitten jos ei muuten tiennyt milloin ponnistaa. Ei kuitenkaan kestänyt 15 minuuttia kauempaa tuo ponnistusvaihe.
 
epiduraali auttoi todellakin!
käynnistystableteiden(cytotec) vuoksi supistukset tuli mulla tauotta ja aivan hirviömäisen kipeinä. niihin ei auttaneet lämpö,suihku,keinuttelu eikä pahemmin ilokaasukaan, jota kuitenkin sitten käytin ponnistusvaiheeseen saakka. epiduraalin laitto ei tuntunut ollenkaan, se kävi nopeasti ja kivut olivat lähes täysin poissa noin vartissa.
ponnistuksen tarve aika ajoin kasvoi kun pojan pää vielä oli hieman vinossa niin painoi tuonne häntäluun suuntaan. kerran lisättiin annosta ja kun ponnistuskivut alkoivat taas yltymään, olinkin jo täysin auki ja ponnistin pojan maailmaan 11 minuutissa kivuttomasti.tosin imukuppia jouduttiin käyttämään kun sykkeet alkoivat laskemaan (tehottomien supistusten jatkuttua niin pitkään tai jotain sellaista lääkärit puhuivat) ja napanuora oli sitten kaulan ympärillä.
mutta synnytyksen jälkeen ihanan helpottunut olotila! tämän kokemuksen perusteella suosittelen siis epiduraalia vaikken sitä alunperin meinannut itse edes ottaa, "pelasti" mun synnytyskokemuksen loppupuolen täysin!
 
Mulla auttoi epiduraali erittäinhyvin! Sain nukuttuakin pari tuntia ennen ponnistuvaihetta. Ainut huonopuoli oli se, että olin melkein tunnoton ponnistusvaiheessa, joten ponnistaminen oli hieman vaikeaa, kun ei tuntunut koska supistus tulee.
 
Auttoi ennen ponnistusvaihetta. Olin auki n.4cm eikä homma edennyt ja kivut alkoi olla kestämättömät. Supistukset silloin kestäneet n.10h, josta synnärillä 5h. Sain jopa nukuttua, mikä oli hyvä, sillä kun kivut taas palasivat, olin jo niin auki ettei uutta annosta annettu, jottei ponnistus olisi mennyt tunnottomana. Olisi se tunnottomuus ollut mukavaa, sillä poika oli 4,8kg...

Ystävälläni oli myös huonoja kokemuksia epiduraalista, osittainen puutuminen. Viimeinen synnytys olikin sitten painajaista, kun epiduraalia ei ehditty laittamaan ja tämä kolmas tulokas olikin sitten katraan suurin! Totesi jälkeenpäin, että onneksi lapsiluku on nyt täynnä, koska sitä kokemusta hän ei halua enää koskaan uudelleen.
 
Auttoin n. 1 tunnin ajan, sitte kivut palas ja ei annettu enää lisää puudutetta, koska jouduin alkaa ponnistaa. Ja se ponnistaminen on niin hirveetä sen supistuskivun takia. Jos en olis joutunu kärsii siitä supistuskivusta, ni olisin jaksanu ponnistaa paaaljon paremmin. Itse värkissä ei mitään hirveetä kipua ollu, mutta se supistuskipu ponnistusvcaiheessa.. aiiiih.
 
Että muhun ei ainakaan päde se että parempi ku tuntee supistuksen että voi työntää kipua vasten.. Parempi olis ollu ku ois ollu tunnoton ja leikkiny vaan että täytyy työntää kakkaa ulos.. Ens synnytyksessä aion kyllä vaatia, että annetaan sen verran puudutetta että pystyy ponnistaa.. Jos ens synnytyksessä supistukset on niin kamalat, mitä tässä käynnistetyssä synnytyksessä oli..
 
Toimi todella hyvin. Kivut loppui kokonaan ja sain nukkua ihan rauhassa.
Laitto ei tuntunu miltään, sen verran kipeä olin jo siinä vaiheessa kun laittoivat että toivoin vaan helpotusta.

Epiduraali loppui ennen ponnistusvaihetta. Joten se kyllä sitten sattuikin ihan riittävästi.
 
mukavaa, että tullut taas uusia vastauksia.
Olen menossa tammikuussa uudelleen synnyttämään, mutta pelkään, että kokemus on yhtä kivulias kuin ensimmäinen. Varsinkin, kun tulokas saattaa hyvinkin olla suurempi.

Noh, sanoa täytyy, että usealla tuo epis loppuu ennen ponnistusta ja minä taas olisin ottanut supistuskipuja (jotka olivat helvettiä), vaikka 12h lisää, jos ponnistus olisi ollut kivuttomampi. Eli ei siitä epiduraalista olisi minun pahimpiin kipuihini välttämättä ollut apua, vaikka olisi jotain auttanut aiemmin. Ehkä ei koko synnytyksestä olisi jäänyt, niin nega kuva, jos jossain vaiheessa olisi ollut kivuton hetki. Mene ja tiedä.

Mutta saas nähdä kuinka tämän seuraavan kanssa käy ja mitä kivunlievitystä sitten edes haluan, kun ekassa ei auttanut mikään. Ei passaa liian aikaisin miettiä, kun sitten menee vaan paniikkiin. =)
 
Minulla epiduraalin laitto ei sattunut, vaikka jouduttiin oikeaa paikkaa etsimään. (tosin jos ei tykkää neulanpistoista, voi tuo tuntua kipeältä, minä en jotenkin sitä niin inhoa kun tietää minkä verran neula yleensä sattuu) En osaa sanoa veikö kipuja vai ei, sain torkuttua mutta heräsin jokaiseen supistukseen ja mielestäni yhtä kipeitä olivat. Oksitosiinia koko ajan lisättiin, joten voi olla tietty että ne olisivat olleet kipeämpiä ilman epiduraalia..?

Jaloista ei lähtenyt tunto, kävin ihan normisti suihkussa vaikka hoitajia oli kaksi taluttamassa kun olettivat etten pysyisi pystyssä, pitäisi siis kai puutua jalkojenkin? Ja minulla vaihtui kätilö just kun oli 10cm auki (menin 6 vuoroa kätilöitä läpi...) ja kinastelivat siinä sitten miun kuullen kun toinen jättää aina epiduraalin valumaan myös ponnistunvaiheen ajaksi ja tämä uusi halusi sen ja ilokaasun välittömästi pois. Oli muuten kiva kuunnella..

Eli ponnisteltiin sitten luomuna, eikä siinä mitään, olihan se kivuliain vaihe, mutta kaikenkaikkiaan jäi hyvä fiilis synnytyksestä. Olen kyllä nyt jälkikäteen miettinyt että ei tainnut tehota koko puudutus, mutta ei sitä vastaankaan mitään ole
 
Alkuperäinen kirjoittaja toiveikasodottaja:
epiduraali laitettiin minulle kun olin 4-5cm auki. ensin auttoi toispuoleisesti mutta kun käänsin kylkeä, auttoi toisellekkin puolelle. kivuttomuudesta ehti nauttia vajaa 2h kun ne taas alkoi mutta sitten oltiinkin jo 10cn auki ja eiku ponnistamaan ilman puudutusta. :kieh: Totaalista painon tunnetta se ei poistanut mutta supistukset eivät tuntuneet, onneksi olivat ne sen verta kauheita.

Näin minullakin, mutta lisättiin vielä toisen kerran annostusta. Vauvan ongelmien takia ei ponnistusvaiheessa MITÄÄN kivunlievitystä enää. Sattui saatanasti!

Ja en edes tuntenut kivuiltani epiduraalinlaittoa, oli myös samaan aikaan auarakkulat ja ilokaasua!
 
epiduraali kyllä auttoi. sain sen kun paikat auki 4 cm ja supistukset 4 min välein... mutta vei supistuset ja jouduin oksitosiinitipalle, edelleenkään ei tuntuneet supparit mutta ponnistusvaiheen lähentyessä en saanut puudutusainetta enää joten se sattui ihan hitosti...niin ja minuakaan ei neuvottu kääntymään aluksi joten aluksi vain toinen puoli puutui...
 
Sain epiduraalin kans ku olin sen 4 cm auki ja mulla oli oksitosiinitippa jo aika kovalla siinä vaiheessa,ku oli käynnistys ja supistuksia tuli 2 min. välein siinä vaiheessa.No se auttoi mua todella paljon!Pystyin jopa laskemaan leikkiä ja naureskelemaan,mutta nukkua en malttanut ku oli esikoinen ja jänskätti koko touhu niin paljon et mitä edessä on...Mutta sain toisen kerran lisäannoksen ja silloin puutui kunnolla toisen puolen pakara..Ja kauhea kutina tuli siitä epiduraalista.koko ajan kynin rintakehääni ku syyhyi niin paljon.Se oli aika epämiellyttävää.
Ponnistusvaihe kesti mulla 1,5 tuntia ja lopussa olin jo niin väsynyt että imukuppi otettiin avuksi..
 
Epiduraali ei käytännössä auttanut hevon kakkaakaan ja laitto oli helvetillistä. Ahtaat nikamavälit + anestesiaharjoittelija ei ollut kovin hyvä yhdistelmä, lopulta 20 minuutin tökkimisen jälkeen kutsuttiin kokenut anestesialääkäri joka sai epin kertapistolla kun vaihdettiin asento sikiöasennosta istuma-asentoon. Epi vei tunniksi-pariksi sen ihan pahimman terän kivuilta eli en mennyt tajuttomaksi, mutta ei se kyllä mikään taivas ollut vaan jouduin vielä seuraavat 11 tuntia menemään ilokaasun ja lämpöpussin voimin, ne auttoivat paremmin kuin epi.
 
Mulla epiduurali auttoi erittäin hyvin (en olis pärjännyt ilman sitä) vaikka laitossa olikin ongelmia ja puutui aluksi vain toispuoleisesti. Mutta sitten kun onnistui (olin silloin 4 senttiä auki) avauduin täysin auki parissa tunnissa. Ponnistusvaiheessa olin sopivasti puuduksissa ja ponnistusvaihe olikin lasten leikkiä ;)
 
Mulla epiduraali auttoi täysin.
Käynnistetty synnytys ja sain puudutteen 3 tunnin supistusten jälkeen, kun paikat aukes rytinällä ja kivut jotain tolkutonta.
Puudutteen laitto kivuton, ensin ei toiminut, uuden annoksen sain puolen tunnin jälkeen ja sitten supistukset oli kivuttomat, ainoastaan ponnistuksen tarve tuli, mutta en ajatellut sen johtuneen puudutteesta.
Ponnistusvaihe oli myös täysin kivuton, ainoastaan mieletön paineen tunne, pakotus ponnistustarve, mutta ei ollenkaan kipua.
Synnytys 5.48h, ponnistusvaihe 54min.
Kipua olikin sitten epparin parantelussa....
 
Mä otin epiduraalin oksitosiinilla tuotettujen supistusten kivuliaisuuden takia, ja toiveissa oli tietysti että olis voinut levätä, jopa nukkua. Tuli hirveä horkka, ei puhettakaan että olis pystynyt lepäämään. Vaikka kuinka yritti rentoutua, puistatti vaan koko ajan. Oli tosi epämiellyttävä olo! Pissaamaankaan en pystynyt, kun ei ollu tuntoa. Supistukset eivät silti onneksi tuntuneet. Otin myös lisäannoksen kun tuntui että vaikutus rupesi laantumaan, ja siitä tuli hiukan lievemmät horkat. Ponnistusvaiheessa oli kova kipu kohdunsuulla, mutta supistukset eivät sattuneet.

Toisen lapsen sain ilman kivunlievityksiä, eikä yksikään supistus ollut niin kipeä kuin ekassa synnytyksessä. Ponnistuskipu oli ihan samanlainen kuin ekassa, joten luulen että epiduraali ei vaikuttanut ekassa synnytyksessäkään enää siinä vaiheessa.

Mutta se horkka oli niin inhottava kokemus etten olisi toista kertaa epiduraalia halunnutkaan!
 
Mä sain epin kahdessa synnytyksessä. Esikoisen synnytyksessä se vei kivut täysin, ponnistusvaihekaan ei pahalta tuntunut (tosin mulle tehtiin eppari, että se puudutus saattoi auttaa asiaa). Toisessa synnytyksessä epiduraali ei kyllä sitten juuri auttanutkaan. Tai auttoi toki vähän, mutta kivut oli silti kamalia. Pahimman kärjen varmaan kivulta vei, mutta tuskasta se silti oli. Sain tokassa synnytyksessä myös spinaalin, joka sitten toimikin kuin taivas :)
 
iipsu
Mulle epiduraali tehosi nopeasti ja oli ihana, koska kivut olivat ihan sietämättömiä siinä vaiheessa (auki 6cm).. Kaikki kivut hävisi ja ponnistuskin onnistui hyvin ja nopeasti vaikken tuntenut ainuttakaan supistusta.. Kätilö sanoi että ponnista kun tunnet seuraavan supistuksen tulevan ja sanoin etten tunne mitään, mutta sitten vaan ponnistettiin ja hyvin meni :) ponnistusvaihe kesti 10min
 
laitto ei tuntunut missään ja alko toimia heti tosi hyvin. Nukuinkin pari tuntia. Kunnes lähdin aukeamaan 5cm:stä eteenpäin niin siihen loppui helpotus. Ei ollut enää hyötyä boluksistakaan. Ja sillä mentiin. Tosin uskon että autto kyllä ponnistus kipuun kun en tuntenut edes epparin puudutuspiikkiä ollenkaan... ihan ok ja autto se 5 tuntia jo paljon vaikkei loppuun asti kestänytkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mimmmi:
Että muhun ei ainakaan päde se että parempi ku tuntee supistuksen että voi työntää kipua vasten.. Parempi olis ollu ku ois ollu tunnoton ja leikkiny vaan että täytyy työntää kakkaa ulos.. Ens synnytyksessä aion kyllä vaatia, että annetaan sen verran puudutetta että pystyy ponnistaa.. Jos ens synnytyksessä supistukset on niin kamalat, mitä tässä käynnistetyssä synnytyksessä oli..
Mulla on 3 täysin 0 tilanteesta käynnistettyä synnytyksiä rv 41+4,5,6. Kaikissa olen epiduraalin ottanut, ja ensimmäisen synnytyksen jälkeen jossa ei puudutetta enää lopussa annettu en pystynyt ponnistamaan kipua vastaan, ponnistusvaihe 45min tuloksettomana joten poika syntyi sit imukupilla. Toiseen pyysin/vaadin puudutteen päälläolemista ponnistusvaiheessa ja ponnistamisen tarve kyl meni mut kesti vain 6min. Kolmannessa sama homma, kesto 4min.
Nyt neljäs synnytys elokuussa ja samalla kaavalla todennäköisesti mennään =)

 
2 synnytyksessä laitettu, kummallakaan kerralla ei auttanut. Ekassa auttoi pari tuntia osittain, mutta sitten tokkurassa vedin kai sitä katetria ulospäin, joten liikahti eikä päässyt lääke paikalleen. Ehdin synnyttää ennenkuin lääkäri pääsi korjaamaan. Tokalla kerralla lääkäri totesi "tiedän milloin onnistuu epiduraalin laitto, nyt ei tuntunut onnistuvan mut katotaan kuitenkin pari tuntia". Kiljuin perään, että v''ttu ei se ole oikein, mutten saanut apua. Ei siis lievittänyt kipua ja taas ehti syntyä ennen kuin lääkäri tuli takas.

Kolmannella kerralla kätilö ei tilannut ajoissa epiduraalia, kun ei uskonut että voi aueta 3:sta sentistä 10:n alle tunnissa, vaikka huusin että loppu lähenee. En sitten ehtinyt saada mitään. Nyt aion vetää ilman neljännen synnytyksen, kun kerran periaatteessa jo 3 kertaa olen selvinnyt ilmankin. En tajua niitä juttuja joissa epiduraali vie kivut ja kaiken, jopa pystyy nukkumaan :/
 
Täällä auttoi epiduraali, huono puolihan siinä tais mun kohalla olla, että kun se sitoo aina jokskuks ajaks vuoteeseen tarkkailuun, niin hidasti synnytystä (kesti 50 tuntia lapsiveden menosta tytön syntymään). Ilman epiduraalia en usko että olisin kestänyt suppareita kuitenkaan. Aion seuraavassakin synnytyksessä ottaa sen.
 

Yhteistyössä