toinen synnytys

Kokemuksia toisesta synnytyksestä, menikö samanlailla kuin ensimmäinen, helpommin, vaikeemmin?? Entäs oliko toinen synnytys nopeempi kuin ensimmäinen? Muita kokemuksia myös...

Mielenkiinnosta kyselen kun kakkosta odottelen =)

 

Miustakin ois kiva kuulla juttuja. Jotenki jännittää tää toinen synnytys paljon enemmän, kun eka konsanaan. Tietty tavallaan tietää, että mihin on menossa, mutta miulla jäi ekasta synnytyksestä niin auvoset mielikuvat, että nyt on iskeny ajatus, että voiko se niin helppoa ollakkan?!

 

Toinen oli ainakin nopeempi. Molemmat on lähteny käyntiin samalla tavalla, eli lapsivesien tihkumisella. Ekaa odoteltiin ja ähellettiin sairaalassa yli puoli vuorokautta ja ponnistusvaihe taisi olla jotain puoli tuntia. Toinen tuli pari tuntia sen jälkeen kun oltiin sairaalaan päästy (ja lähdettiin siis heti matkaan kun vedet rupesivat tihkumaan). Ponnistusvaihe oli muistaakseni 9 min.
Toista synnyttäessä en saanut epiduraalia, mikä oli pieni pettymys. Kivunlievitykset menivät muutenkin ihan metsään... Enkä tiedä oliko sitten syynä se epiduraalin puuttuminen, mutta toisen synnytys tuntui raakemmalta. Ponnistusvaihe oli kuitenkin ihan samanlainen, tosin toisessa luojan kiitos paljon nopeampi. Jälkisupistukset oli paljon kovempia sitten sen toisen jälkeen. Ekan synnytyksen jälkeen en juuri edes tuntenut niitä.
Toivottavasti en pelotellut... Musta vähän tuntuu että pääsyy kakkosen rankemmalta tuntumiseen on ollut juuri se, etten kerinnyt saada sitä epiduraalia. Nyt odotellaan kolmatta tulevaksi ja veikkaampa että eipä paljon puudutuksia tälläkään kerralla irtoa...

 

Aikalailla samanlainen oli (eli ihana)... mutta nopeampi. Ei sitä kunnon toimintaa ollut kuin reilu pari tuntia, ja vaikka eka kerralla oli epiduraali ja nyt vain ilokaasu niin ihan yhtä helppoa ja ihanaa se synnyttäminen silti oli. Toki niitä supistuksia tuli edellisen reilu 10h sijaan tosiaan vain sen pari tuntia...

 

Joo, mä kans lisään, että noi jälkisupistukset oli kyllä rupeaman pahin osa. Niitä tuli 5vrk. Joka kerta, kun etenkin vauvaa imetin niin piti ihan samalla kiemurrella kun ne supistukset alkoi.
Ponnistusvaihe mullakin oli toisella kertaa nopeampi. Ekalla kertaa 15min ja toisella 7min... Jakkaralla kummatkin oon synnyttäny.

 

Itellä kun ensimmäinen synnytys kesti 3,5h ja kohdunkaulanpuudutuksella selvisin hienosti, ponnistus kesti jotain 8min.Ei ollu jäkisuppareita ei mitään...Eli tosi mahtavat muistot tosta synnytyksesta. Nyt hirvittää siinä mielessä tää toinen että jos meinaa nopeempi olla niin kuinka pahasti sitä repee. ekasta en revennyt yhtään mut kaikki pelotellu et jos tosta vielä nopeemmin tulee niin voi repeemät olla aika pahoja... ja että jos nopeempaa tulee niin mitä jos en kerkee sairaalaan... Nää on vissiin näitä hormonien aiheuttamia mielialan vaihteluita ku niin kamalasti alko jänskättää...
Nyt siis toista odotan syys-lokakuulle saapuvaks =)

 

Mulla esikoinen syntyi nopeasti,6,5h ja yllättäen viikolla 35+2. En revennyt tai mitään ja luomuna syntyi. Tunti ehdittiin olee sairaalassa enen kuin sain syliini.

Toista synnytystä sitten jännitin tosissani. Pelkäsin etten tajua lähteä ajoissa sairaalaan. Pelkäsin että repeän pahasti, sillä esikko oli pieni. Pelkäsin, sillä eihän kaksi synnytystä voi olla samanlaisia, helppoja.

No toisen synnytys kesti 4 tuntia. sairaalaan tullessa oli vajaa 3 cm auki. Tuosta meni n 45 min ja kuopus oli sylissä. Rytinällä siis syntyi ja aukesin. Kuitenkaan ei yhtään repeämään, ei edes nirhaisuja.

Eli minulla kaksi helppoa luomu synnytystä. Ilmeisesti voi tällainenkin tuuri käydä. Kudokset ovat kuitenkin joustaneet jo esikon kohdalla ja en silloinkaan revennyt. Kätilö mua lohdutti näin kun kerroin huolestani äippäpolilla. Sanoin pelkääväni pahaa repeämistä.

 

esikoisen synnyttäminen oli kamala paikka, ei mennyt ihan parhaalla mahdollisemmalla tavalla, ja vauva joutuikin heti kiireen vilkkaan teholle. itselleni tuli pahat repeymät. synnytys kesti kaikkinensa 9,5h, ponnistusvaihe 25min.

mutta toinen synnytys oli yhtä ihanuutta, kesti 6,5h, ponnistus 10min. tunsin koko ajan hallitsevani itseni ja kätilö sanoikin yhdellä välillä että sinähän teet kuin oppikirjojen mukaan hengitykset ja kaikki. minulla oli koko ajan hyvä mieli, oikein odotin että kun pääsis jo ponnistamaan. ei tullut repeämiä ollenkaan. supistukset oli esikon kohdalla selän puolella, nyt vatsan puolella. supistukset oli kovempia kuin esikon synnytyksessä, mutta täysin hallittavissa kun vaan maltoin puhallella. jäi aivan ihana tunne tästä synnytyksestä (3kk sitten). pelkäsin kovastikin etukäteen että meneekö samaa rataa kuin ensimmäinen. tämäkin vauva kylläkin joutui teholle mutta hätä ei ollut niin suuri kuin esikon kohdalla, joten ihan hyvillä mielin poistuimme salista kahdelleen miehen kanssa.

jälkisupistuksia oli todella vähän, kahtena ensimmäisenä yönä jouduin ottamaan särkylääkettä, mutta kun lopulta pääsin neljäntenä päivänä kokeilemaan imetystä niin ei niitä supistuksia sillon enää tullut. esikoin aikana ei tullut ollenkaan, tai tällainen mielikuva ainakin on.

 

Nopeampi ja paljon helpompi vaikken ehtinyt puudutusta saadakaan (ekassa synnytyksessä epiduraali).
Hyvin positiivinen kokemus ekan vähän traumaattisen jälkeen (melkoiset repeämät, istukan käsin irroitus ja vuorokausi teholla pre-eklampsian vuoksi).
Vielä jos lisää lapsia teen pitää kuulemma lähteä vilkkaasti sairaalaan etei synny matkan varrelle. =) Pikku-kolmonen onkin jo haaveissa...

 

Ekaa synnytettiin melkein kaksivuorokautta tuli 39+5 ja imukupin kera, toinen 41+2 syntyi 5 tunnissa, molemmissa lapsivedet meni ensiksi.
Eli huomattavasti helpompi oli toinen synnytys, mutta jälkisupistukset olivat kovat tästä toisesta ekasta ei mitään.

 

synytys on tuskaa :snotty: :ashamed: