Toisen rajoittaminen

Kuinka paljon olette joutuneet ns "rajoittamaan" miehenne menemisiä raskauden aikana? Jotenkin niin paha mieli kun sain taas riidan tänään aikaan..Mies lähti poikien iltaan ja mielestäni se on liian usein jos täytyy useammin kun kerran kuussa vetää itsensä kauheeseen koomaan.
Ensimmäistä odotetaan, ja tuntuu jos ei nyt rajoita menemisiä, niin mihinpä se muuttuisi kun lapsi tulee..
Olenko kauhea niuhottaja..?
En tiedä, on kyllä sellainen hormoonipäivä ollut tänään etten muista edes milloin

 

Aivan täysin tuttua.Meillä tais mennä silloin kun odotin esikoista niin että raivostuin Joka ikinen kerta kun ex mies lähti rilluttelee vaikka ei edes usein käynyt.Kai sitä ehkä oli vähän kateellinenkin koska itse ei voinut mennä.Toisen lapsen kanssa sitten en enää välittänyt vaan suurinpiirtein hätistelin aina ex miehen ulos.
Nyt kolmas tulossa ja uusi mies niin en oikeestaan tiedä miten tulen reagoimaan kun hän lähtee kavereiden kanssa jonnekkin.varmaan ekan kerran tulee itkuraivarit mutta kyllä se siitä.Musta se olis kiva että ne miehetkin tajuais että naisesta se voi tuntua pahalle kun he käyvät usein ulkona.kyse ei ole välttämättä pettämisestä tai luottamisesta vaan siitä että on se kyllä välillä aika ikävää istua yksin kotona ja ihmetellä.varsinkin kun on ensimmäisen vauvan odotuksesta niin kaikki on niin uutta ja jännittävää joten haluais että siinä olisi joku vierellä kenen kanssa jakaa ajatuksia.

 

Pilvii - Ei ole koskaan ollut sellasta että mies jättäisi mua yksin ja menisi rillutteleen kun odotan.Voisihan sitä jutella asiasta nätisti ettei menisi rilluttelemaan ja kertoa ettet oikeasti halua että hän menee.

 

mie en oo rajoittanu milläänlailla, vaan oikeastaan yritän toista potkia käymään jossain.. Mutta yleensä en siinäkään onnistu, koska toinen viihtyy kotona hyvin.
Kyllä toivoisin, että vois mennä käymään kavereillaan useammin, mutta minkäs teen.
Mies ei käy baareissa, ei juo alkoholia oikeastaan yhtään. Kaksi kertaa vuodessa saattaa kännit ottaa, mutta se on niin harvoin.

 

mies käy nii harvoin ulkona et eipä ole mitää aihetta niuhottaa

 

mies käy nii harvoin ulkona et eipä ole mitää aihetta niuhottaa

Näin meilläkin.

 

No meillä mies käy ulkona 3-4 kertaa vuodessa. Nekin aina työporukan virkistymisiltoja ja pikkujoulu. Noistakin tulee kotiin yleensä puolenyönaikaan ja ihan hyvässä kunnossa.
Joten mitään syytä ei ole noita reissuja rajoittaa. Tosin joka kerta kysyy että onko ok jos hän menee eli varmaan jättäis välistä jos sanoisin että pysy kotona.

 

Minä olen vähän patistellutkin, että mies kävisi nyt kun vielä voi! Yksi kaveri teki raskausaikaan tukkimiehen kirjanpitoa miehen rilluttelureissuista. Ja sitten lapsen synnyttyä sai helposti itselleen niitä kaipaamiaan vapaailtoja samalla mitalla... (tietty vauvan olessa jo muutaman kuun ikäinen)

Toisaalta olen kyllä itsekin ollut raskausaikaan paljon menossa kavereiden kanssa, voihan sitä tehdä muutakin kuin heilua humalassa. Ja kyllähän se vesi/mehu juomaksi hyvässä seurassa riittää ja baaritkin on savuttomia nykyään, niin toistaiseksi en ainakaan ole nähnyt mitään syytä jäädä yksin kotiin kyyhöttämään kun ei pahoinvointiakaan ollut ja nyt seesteinen keskiraskaus...
Näin meillä...

 

meillä saisi joskus käydäkin kyllä. ja olen yrittäny ajaa sitä jopa ulos välillä. mut ei lähde nii ei lähde
kolmatta odotetaan täällä ja toivoisinki et kävisi välillä rentoutumassa nyt ku ei ole nyytti vielä kotona. mut ei se uskalla mua jättää. hyvä ku kaupalla saan joskus yksin käydä ennenaikaisuuden uhka ku on päällä nii se ei kyl silmistään päästä.
ite ku en jaksa edes mehulinjalla lähteä minnekään nyt nii saisi toinen mun puolesta käydä kyl. mut jos useamman kerran kuussa olisi menossa nii en kyl kahtoisi sitten.
mut saisi useammin ku kerta vuodessa käydä. =)

 

pilvii, et ole musta nipottaja Mä kyllä raivostuisin yhtälailla ja nostaisin sellaisen metelin jos mies kävis useammin kun kerran kuussa rilluttelemassa. Tai ylipäänsä jos se lähtis baarin yksin ilman mun lupaa.
Paitsi ei se kyllä käy ikinä missään. Ei käy baareissa, ei juo, paitsi kotona joskus. Kännissä en on sitä oikeen ikinä nähny. Tykkää olla kotona ja jos johonki mennään niin aina yhessä.
Soisin kyllä miehelle mielellään lomaa musta, kun olen tälläinen hormonihirviö, mut se on sellainen kotikolli ja tykkää tehä kotona sit kaikkee remppaa itekseen, kai se on sit hänen tapansa ottaa lomaa musta.

 

Meillä mies vähensi menoja "automaattisesti", etenkin kun minä olen ollut laiska mihinkään lähtemään (tykätään käydä yhdessä isommalla porukalla). Välíllä pitää ihan patistella tuulettumaan. Kun vauva syntyy, niin saa varmasti olla kotona paljon molemmat. Meillä ei muutenkaan kumpikaan rajoita toisen menoja, mutta tapana on "kysyä lupa", kun tietää, että aina saa mennä. Pari tuttua miestä ei kysy koskaan lupaa, kun sitä ei kutenkaan tulisi. Helmpompi mennä ja kärsiä mykkäkoulu, kuin pyytää lupa etukäteen, riidellä ennen menoa ja menon jälkeen ja vielä sen lisäksi kestää mykkäkoulu..

Mikähän siinä on, että kaikki eivät päästäisi miestä tuuletttumaan? Välillä on menoa enemmän ja välillä vähemmän, en ikinä pidä siitä kirjaa, myöskään omalta kohdalta. Kerran kuukaudessa rajoitukset kuulostavat minusta jotenkin hassulta. Pitääköhän se yksi meno harkita tarkkaan kuukautta aikaisemmin, ettei tuhlaa väärään iltaan ..

 

oma ukko käy nykyään harvoin baareissa, mutta sitten kun hän käy, niin ottaa kyllä sellaiset kalsarikännit että oksat pois. Viimeksikin kun tuli yöllä kännissä kotiin käveli suurinpiirtein pitkin seiniä ja onnistui tiputtamaan taulun lattialle ja tottakai kaikki sirpaleet levisi eteisen lattialle. Sitten hän kertoili mitä baarissa oli tapahtunut, oli tarjonnut tuntemattomalle naiselle drinkin ja tämä akkahan oli tarrannut sitten häntä sukukalleuksista kiinni. Olen mustasukkainen ja ehkä vähän pikkumainenkin, mutta minun mielestäni ei tarvitse tarjoilla toisille naisille baarissa drinkkejä jotka alkaa sitten tekemään "lähempää tuttavuutta" varsinkin kun oma tyttöystävä on raskaana kotona |O

 

Mikähän siinä on, että kaikki eivät päästäisi miestä tuuletttumaan? Välillä on menoa enemmän ja välillä vähemmän, en ikinä pidä siitä kirjaa, myöskään omalta kohdalta. Kerran kuukaudessa rajoitukset kuulostavat minusta jotenkin hassulta. Pitääköhän se yksi meno harkita tarkkaan kuukautta aikaisemmin, ettei tuhlaa väärään iltaan ..

En tiedä olenko jotenkin outo sitten hih,mutta mielestäni kun ollaan naimisissa niin rilluttelut voidaan tehdä yhdessä ja jos vaimo on raskaana niin sitten ei mennä rilluttelemaan.
Ei meillä seurata menoja mitenkään,enkä ole koskaan ees ajatellut tuollasta kylläkään itseasiassa,saatika mykkäkouluja yms mutta ei mun ole kylläkään tarvinnut,mies ei mene rilluttelemaan edes.Haluaa olla mun kanssa kaiken vapaa ajan.Vaikka naimisissa oloa jo takana yli 7 vuotta mutta edelleenkin haluaa olla mun kanssa...
Hyvä jos itse " annat " miehesi mennä ja saat itse mennä.

 

Jos meillä mies vetäisisi kerran kuussa tai useammin kunnon kännit, saisi toden totta kuulla siitä. Ehkä sitten olen hirveä niuho, mutta en tässä tilanteessa sitä sietäisi. Ärsytyskynnystä voi laskea kohdallani se, että raskaus ollut pelkkiä vaivoja ja riesoja täynnä.

 

en mäkään kahtos jos joka kuukausi pitäis olla menossa jossain. mut joskus ku käy nii siitä ei olisi haittaa.
ukot vaan aisoihin ja turhat menot pannaan!!!!
monetha sit sanoo et mennään nyt ku sitten ei pääse..eipähän niitä menoja voi etukäteen varastoon mennä kuitenkaan..
=)

 

Meilla mies ei kay viihteella, joskus saattaa menna kavereilleen kaymaan ja siihen olen kylla taysin luvan antanut. kaynhan minakin kavereillani. Kotiin tulee viimeistaan puolita oin. Useimmin mennaan yhdessa jos mennaan. Mies viihtyy parhaiten kotona.
Ammatin varjopuolina (muusikko kun on) kay silloin talloin keikoilla, nyt enaa onneksi maks kerran kuussa. Tulee sieltakin sitten soiton jalkeen suoraan kotiin ja selvin pain. Ja valissa saattaa olla keikattomia kuukausia.

Mutta kylla minakin arahtaisin jos alkaisi joka viikko ryyppailemaan ja bilettamaan. Sanokaa mita sanotte, mutta mielestani jo raskausaikana pitaa molempien kyeta sitoutumaan lapseen.

 

Mun korvaan tollaset toisen menojen rajoittamiset kalskahtaa tosi pahalta... en ainakaan ite viihtyis ollenkaan suhteessa, jossa toinen sanelis, miten usein saan tehdä jotain haluamaani! Etenki kun yleensä sitä molemmat osapuolet tekee sitä 8-16 työtä ja on kaikki illat ja viikonloput yhdessä...
Meillä molemmilla on vuorotyöt, joten nähdään paljon vähemmä toisiamme, mitä keskivertopariskunta. Luulen, et meidän onnellisuuden salaisuus on kuitenkin se, ettei olla "liikaa" toistemme kanssa, vaan toinen ehtii sit käydä omissa harrastuksissaan, nähdä kavereita yms. kun toinen on töissä ja sit jos sattuu olee yhteinen vapaapäivä, se onki yleensä pyhitetty toisillemme.
Juhlimassa käydään yleensä isommalla porukalla, kahdestaan ollaan sit mielummin kotosalla... kummallakaan ei oo mitään hirveetä hinkuu baareihin, ehkä 2-4x vuodessa käydään yhdessä ja sit saman verran erikseen omissa kaveriporukoissa. Luottamus toimii molemmin puolin, ei tarvii "pelätä", mitä se toinen siel örveltää tai kenen kanssa. Ja vaikka 12. yhteinen vuosi on menossa, ni onhan se välillä kiva nähdä muitakin naamoja, hehheh, jos nyt joku ymmärsi pointin

 

Hemuli - minä ainakin ihan ymmärsin pointin,mutta miksi sen pitäs kalskahtaa korvaasi mitenkään jos ajattelee että teillä se toimii hyvin noin kun olette näin haluneet ja muilla toimii taas ne systeemit kun toimiikin joten eihän sen kait pitäs mitenkään mun mielestä kalskahtaa korvaasi.Ei olleskaan pahalla sanottu mutta suoraan kylläkin.
Kaikkia ei ole luotu ees olemaan yhdessä niin että pystyisi olemaan 24/7 yhdessä kokoajan.Meillä esim on jo niin ettei perheeltä ees ehditä oikein muita näkemään ja sitten kun saa omaa aikaa niin ollaan mieluiten kahdestaan.Minä sanoisin omasta suhteestani että meillä toimii todella hyvin näin että nähdään toisiamme ihan kokoajan,kumpikaan ei osaisi elää ilman toista ja sen olen myös kuullut mieheltäni,muuten en ees uskaltaisi sanoa asiasta hih.

 

Kiitoksia kokemuksista! Tänään meillä aloitettiinkin suursiivous klo 8.30 aamulla, mukava oli katsella krapulaista joka yritti nukkua kun vein petivaatteita pihalle
Mutta saatiin onneksi tätä asiaa vähän purettua ja ehkä vähitellen sisäistettyä toisen päähän tätä asiaa ettei kaikkia asioita tee vaan kiusatakseen toista. Mutta tiedossa on varmasti vielä piitkiä kehityskeskusteluja.

Pilvi ja tiitiäinen 20+2 =)

 

Hemuli - minä ainakin ihan ymmärsin pointin,mutta miksi sen pitäs kalskahtaa korvaasi mitenkään jos ajattelee että teillä se toimii hyvin noin kun olette näin haluneet ja muilla toimii taas ne systeemit kun toimiikin joten eihän sen kait pitäs mitenkään mun mielestä kalskahtaa korvaasi.Ei olleskaan pahalla sanottu mutta suoraan kylläkin.

Mä kun luulin, et tää on keskustelupalsta, ja kun aloittaja suoraan kysyi, et "miten paljon ootte joutuneet rajoittamaan toisten menemisiä" ni vastasin siihen. Tylsäähän tää keskustelu olis, jos kaikki olis samaa mieltä, eikös se oo vain hyväksi kuulla, miten muut on hoitaneet saman asian!

Tottakai mekin mieheni kanssa nautitaan toistemme seurasta, ja olisi kivaa, et sitä yhteistä aikaa olis enemmän. En vaan millään jaksa uskoo, et jos miehen tarviis kysyy multa lupa joka asiaan, tai pakottaisin sen jäämään jostain haluamastaan jutusta pois, tää meiän juttu toimis... ei varmaan olis yhtään mukava ilta sit yhdessä kotona, jos toinen haluis mielummin olla jossain muualla... mut jos jollain muilla toimii, hyvä niin!

Mites paljon muuten teidän miehet rajoittaa teidän menemisiä? Olettaako ne aina vaimon odottavan kiltisti kotona/joustavan joka asiassa? Vai kiinnostaako ees naimisissa/muuten vakiintuneita naisia "omat jutut" ollenkaan, oonko mä kavereineni joku poikkeus?

 

Onpas teillä kilttejä / kotiorientoituneita miehiä!

Meillä on menty aina paljon, baareissa ja/tai keikoilla kavereiden kanssa. Nyt kun olen raskaana, keljuttaa kun ei viitsi itse lähteä, joten päästän kyllä miestä ulos silloin tällöin. Enemmän on siirtynyt esim. poikien ilta- systeemeihin kun baarissa hyppelemiseen.. taisi oppia ensimmisestä kerrasta (olin hieman marttyyri.. ). Meillä mies menee 1-3 kertaa kuussa, itse oon mukana kaikissa urheilumatsien katsomisissa (ollaan molemmat kovia liverpool- faneja). Nykyään porukka tajuaa tulla meille istumaan iltaa, kaveritkin kuitenkin haluaa myös mun kanssa viettää aikaa. Kiva niin, koska muuten menisi usko

Onneksi on kovasti vähentynyt.. varsinkin sen jälkeen kun sanoin että humalaa on turha hankkia enää, koskaan ei tiedä koska tulee lähtö, vaikka 31. viikko alkaakin vasta. Tieto vastaanotettu hyvin; esim. sunnuntaina oli pojat täällä meillä matsia katsomassa, mies joi yhden keskioluen, muut sixpäkin.

 

Hemuli - Kyllä minua kiinnostaa omat jutut,mutta ikävä kyllä perheen kasvaessa ja suhteen vakiintuessa niin ei jää aikaa oikein muulle.Ja sitten kun jää niin pyhitetään se yhdessä ololle,muuten se kyllä kuluu hyvin lasten kanssa ja muutenkin perheen kanssa eli kaikki yhdessä.Täytyy kyllä sanoa ettei mua se harmitakkaan ettei mulla oikein jää aikaa muulle,täytyy sanoa ettei voisi vähempää kiinnostaa muu elämä,menin ihan tarpeeksi ja olin frendien kanssa ennen kuin perheen sain ja rakastuin.

 

Löytyiskö siihen menemiseen joku tasapaino? Eli asiasta keskusteltais yhdessä ja sovittais miten homma menee, ilman että kumpikaan sanelee toiselle miten "saa" tehdä. Ja jos niitä kavereita tapaa, onko pakko mennä baariin ja juoda? Voi niitä muutenkin tavata.

Meillä mies sai kyllä mennä mun odotusaikana kavereitten kanssa, ja menin mäkin omieni kanssa. En näe mitään järkeä siinä että pitäisi istua kotona kaikki illat vain siksi ettei toinen voi juoda viinaa tai polttaa tupakkaa. Omat ystävät ovat tärkeitä ja -uskokaa pois- ovat sitä vielä raskausajan jälkeenkin. Typerintä mitä voi tehdä on hylätä ne raskaus/pikkuvauva-aikana tai pakottaa toista tekemään niin.

 

mies käy nii harvoin ulkona et eipä ole mitää aihetta niuhottaa

Näin meilläkin.

kuin myös meillä..

 

mies käy nii harvoin ulkona et eipä ole mitää aihetta niuhottaa

Näin meilläkin.

Ja myös meillä. Eikä meillä kumpikaan kysy lupaa. Itse ainakin sain ihan tarpeekseni nuoruudessani, kun piti omilta vanhemmilta ruikuttaa, että saanko mennä diskoon jne eli en tosiaan halua olla mikään luvan antaja, enkä sitä myös joutua kysymään. Tämä ei tarkoita, että menisin vaikka baariin, enkä ilmoittaisi miehelleni asiasta etukäteen vaan sitä, että sanon jotain sen suuntaista, että perjantaina ois tyttöjen ilta, eihän meillä ollu siihen mitään suunniteltu? Ja jos ei ole niin menen ja toisinpäin, jos tästä selostuksesta nyt sitten ymmärsitte mitä tarkoitin?