tontut ja joulupukki

Kuinkas moni tapaa kertoa lapsille esim. tontuista kuinka ne kurkkii ikkunoista saadakseen lapset käyttäytymään nätisti jne? Itse olen joskus tätä käyttänyt ja tuli vain mieleen, että toisaalta tuntuu hassulta kertoa tällaisista hahmoista ja lapsi uskoo raukka ihan kympillä kaiken mitä sanot. Välillä sitä miettii, että onko järkeä huijata tällaisilla asioilla...

 

Minä oon kertonu,että tontut kurkkii ikkunoista ja että joulupukki saattaa tulla jouluaattona kylään. Pelotellu en ole tyyliin,jos et ole nyt kiltisti, tonttu näkee eikä lahjoja tipu..

Minä en pidä huijauksena joulupukista kertomista tai koe traumatisoivani lapsiani kertomalla joulupukista ja tontuista. En tunne ketään joka olisi saanut traumoja tms. kun "huijaus" paljastuu... Siitähän vain kasvetaan ulos..

Kyllä elämässä täytyy olla jotain satua eikä elämän täydy olla niin tajuttoman vakavaa ja realistista. =)

 

Meillä esikoinen haluaa välttämättä uskoa joulupukkiin ja mikäs siinä. Jostakin hän on myös kuullut kiltteyden ja lahjojen määrän jotenkin korreloivan keskenään, mutta sen käsityksen olen kyllä oikaissut ja vakuuttanut, ettei kiltteydellä/tuhmuudella ole sen kanssa mitään tekemistä. Toisia ihmisiä kohdellaan mukavasti ihan muista syistä.

 

Kyllä se on minusta nautinto seurata lapsen intoa tonttuja etsiessä tai joulupukin tavatessa. Sitähän se lapsuuden joulujen taika on Muistan omat lapsuuden joulut, ja sen ihanan jännityksen, pukille laulamiset yms. ja haluan lapseni kokevan saman. Ei tulisi mielenkään olla lapselle jouluntarua kertomatta, samahan se on muidenkin satujen kohdalla. Kyllä lapset aika pitkälle uskovat muumeihin, Nalle Puheihin yms. Se kertoo luovuudesta ja hyvästä mielikuvituksesta.

 

Apua, pitää kyllä lopettaa tuo pelottelu, että ei saa lahjoja, jos ei oo kiltisti :$ On vaan ollut niin helppo vedota siihen, jos on oikein takunnut jonkin asian kanssa...No ei sitä ole kuin muutaman kerran käytetty, mutta kuitenkin. Olenkohan nyt aiheuttanut lapselleni trauman, raukka uskonut asiaan ihan täysin :x