Toukokuun inssipino

Tsemppiä tiina jatkoon! :wave:

Täällä kp 5 ja kaksi Menopuria takana. Mahassa alkaa jo tuntua kypsyttelyvihlontaa, eli kyllä nuo ainakin toimii :x Ultra ja verikoe maanantaina, toivotaan että on jo silloin isoja molluskoita, että ehditään tehdä inssi ennen viikonloppua.. muuten taitaa mennä yli :ashamed:

Mitä teille muille? B)
 
Sienna74
Heips,

justiinsa tultiin Oulusta ja toinen inssi suoritettu. Yksi rakkula oli puhjennut (tunsinkin sen eilen illalla 9 aikaan) ja loput 3 rakkulaa oli jääneet kasvamatta isommaksi. Limakalvo 8,6 mm ja siittiöistä 78 % a+b -luokkaan kuuluvia, että mahdollisuudet ovat taas hyvät. Tänään aloitan taas ne 'huimauslääkkeet' eli progesteronipallerot 14 vrk. Ensi viikolla olisi työpaikan messureissu Turkuun (3 pv), mitäköhän noista lääkkeistä sanois huonekaverille? Hän ei tiedä, että käymme näissä hoidoissa. Piti huoneeseenkin varata erillinen jääkappi, että saa lääkkeet sinne kylmään. Varmaan johonkin tulehduksen hoitoon, vai? Piinapäivät alkakoot....
 
meillä uusi inssi näillä näkymin 25.5 eli piinaillaan parinviikon päästä uudestaan olo on kuin olisi virtapiikin saanut vois tehdä vaikka mitä huomenna aloitan clomit koska kun kysyin hoitopaikasta niin pitkän tiputtelun vuoksi lasketaan että tänään on kp2 ensi viikon keskiviikkona kp9 on folli ultra tämä "hautomo" kun käy yli kierroksilla =)
 
Riksu82
Tänään oli sit eka inssi ja ihan hyvin sujui. Lääkäri ja hoitaja kehuivat kilpaa miehen spermaa :LOL: Sanoivat vaan et tästähän riittäis vaikka kuinka monelle naiselle :LOL: Munarakkuloita oli kehittynyt paljon! vas. 5 ja oik. tais olla 2, mut isoin oli 18mm. Sanoi vaan et mun kanssa saakin olla tarkkana. Parin viikon päästä sit testaillaan. Seuraava inssi sit tehdään kai vasta elokuussa, jos tää ei tärppää, ku jäävät kesälomalle..
Luget aloitan tänään..

Unohdin muuten kysyä, et saakos nyt sit sekstailla ihan normaalisti?
Ja täytyykö insiien välillä pitää taukoa,kun mietin et jos sit kesätauon aikana menis tekeen yhden inssin yksityisellä... Mitäköhän maksais?
 
Täällä yksi ihmisraunio.... :'(

Näin kävi, kaikki tuntemukset ja epäilyni todistettiin taas oikeaksi ja tosi kivuliaat menkat tuli jo viime yönä. En ymmärrä kuinka ne näin pian taas tuli pp12 vaikka oli luget mukana. Tämä oli 4. ja viimeinen inssi.

Olen ihan turta.Itku kurkussa piti vaan urheasti töihin mennä, aurinkolasit naamalla itkin matkalla varmaan tunnin. Kyllä töissä asiakkaat katteli että mikäs tolla tänään on. Hällä väliä. Nyt en jaksa enää mitään.Soitin lääkärille ja klinikalta lupasivat vielä soittaa huomenna aloitetaanko IVF tähän heti perään.

Tunteet vuorottelevat surun ja katkeruuden, toivon ja epätoivon välillä.Pelottaa.Ahdistaa. Mitä seuraavaksi? Aamulla olin sellaisessa tunnemyrskyssä että kirjoitin paperilapulle pienen runon, ajatuksia jotka vain tulivat surun keskeltä

" ei sitä onnea tullutkaan,tuli vain punaiset kyyneleet.
jäi syvä suru.
missä viivyt? Sinä odotettu, kaivattu pieni ihmeemme.
ihmiset toteavat, kuinka voi surra jotain, jota ei koskaan ole ollut ? he eivät tiedä.
me suremme.kaipaamme.odotamme.
sinua.
vielä. "

Rakkautta ja voimia kaikille ihanille naisille tässä ketjussa ! Toivon teille parempaa onnea kuin minulle. Ei tällaista tuskaa kenenkään pitäisi kokea.Nuoria ihmisiä olemme kaikki, elämä "alussa" ja unelmilta pudonnut pohja totaalisesti.

Tiedän etten ole yksin, mutta oma henkilökohtainen kriisi tämä asia on varmasti jokaiselle.


 
SEE
Voi DREAMER suuri :hug: .

Runosi kosketti niin että kyynel tuli. Mutta sen haluan sanoa että kyllä me ollaan uskomattoman vahvoja naisia kun aina noustaan uudestaan. Usko pois dreamer huomenna maailma näyttää taas pikkasen paremmalla, tiedät kyllä sen varmaan kertomattakin. Voimia jatkoon.

 
not too worried
Oletteko koskaan ajatelleen kuinka paljon lapsettomuuden syy voi olla ainainen "piinailu" ja stressailu asiasta ? Itse olen samassa veneessä teidän kanssa..2 vuotta yritystä ja eka inssi takana..ja ikääkin yli 30 ja ensimmäistä yritetään..Silti mä en tätä aikaa ole kokenut erityisen raskaana, tai että putoisin pohjalle pettymyksistä ja on tämä yhtä tuskaa jne jne.. Eka inssi takana, enkä ole inssin jälkeen laskenut päiviä ( inssi oli 7.5. joten kait ens viikolla sais testailla? ) Kysyin lääkäriltänikin asiasta ja sanoi että hänen mielestä sillä on suuri merkitys...jos asiaa koko ajan miettii ja yrittää ja stressaa yms.. Eli yritetään elää muutakin elämää.
 
not too worried
Oletteko koskaan ajatelleen kuinka paljon lapsettomuuden syy voi olla ainainen "piinailu" ja stressailu asiasta ? Itse olen samassa veneessä teidän kanssa..2 vuotta yritystä ja eka inssi takana..ja ikääkin yli 30 ja ensimmäistä yritetään..Silti mä en tätä aikaa ole kokenut erityisen raskaana, tai että putoisin pohjalle pettymyksistä ja on tämä yhtä tuskaa jne jne.. Eka inssi takana, enkä ole inssin jälkeen laskenut päiviä ( inssi oli 7.5. joten kait ens viikolla sais testailla? ) Kysyin lääkäriltänikin asiasta ja sanoi että hänen mielestä sillä on suuri merkitys...jos asiaa koko ajan miettii ja yrittää ja stressaa yms.. Eli yritetään elää muutakin elämää.
 
SEE
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.05.2007 klo 22:10 not too worried kirjoitti:
Oletteko koskaan ajatelleen kuinka paljon lapsettomuuden syy voi olla ainainen "piinailu" ja stressailu asiasta ? Itse olen samassa veneessä teidän kanssa..2 vuotta yritystä ja eka inssi takana..ja ikääkin yli 30 ja ensimmäistä yritetään..Silti mä en tätä aikaa ole kokenut erityisen raskaana, tai että putoisin pohjalle pettymyksistä ja on tämä yhtä tuskaa jne jne.. Eka inssi takana, enkä ole inssin jälkeen laskenut päiviä ( inssi oli 7.5. joten kait ens viikolla sais testailla? ) Kysyin lääkäriltänikin asiasta ja sanoi että hänen mielestä sillä on suuri merkitys...jos asiaa koko ajan miettii ja yrittää ja stressaa yms.. Eli yritetään elää muutakin elämää.
Eiköhän meidän lapsettomuuden syyt ole jossain ihan muualla kuin piinailussa! Ja jos meillä nyt sattuu olemaan hyvä paikka jakaa tunteita ja saada ymmärystä ja tukea ihmisiltä jotka kokevat samaa ei luulisi sen haittaavan ketään, tai no sinua näköjään. :headwall:
 
Brelilja
nyt on 9:n päivää ekasta inssistä. Eilen illalla iski joku kammottava väsymys paria tuntia ennemmin mitä yleensä meen nukkumaan. Flunssakin iski viime yönä.... ja tietysti mielikuvitus miettii että johtuiskohan siitä että jos se inssi onnistuikin.... kenpä tietäis.... viikon päästä tietänen. :)

Onko tässä pinossa toisia piinailijoita joilla toinen munatorvi pois pelistä (minulta poistettu) ja juuri sillä puolen olivat nämä munarakkulat folliultrassa. Lääkäri kovasti antoi ymmärtää että terve puoli voi imaista ne itselleen sieltä....

=)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.05.2007 klo 22:10 not too worried kirjoitti:
Oletteko koskaan ajatelleen kuinka paljon lapsettomuuden syy voi olla ainainen "piinailu" ja stressailu asiasta ? Itse olen samassa veneessä teidän kanssa..2 vuotta yritystä ja eka inssi takana..ja ikääkin yli 30 ja ensimmäistä yritetään..Silti mä en tätä aikaa ole kokenut erityisen raskaana, tai että putoisin pohjalle pettymyksistä ja on tämä yhtä tuskaa jne jne.. Eka inssi takana, enkä ole inssin jälkeen laskenut päiviä ( inssi oli 7.5. joten kait ens viikolla sais testailla? ) Kysyin lääkäriltänikin asiasta ja sanoi että hänen mielestä sillä on suuri merkitys...jos asiaa koko ajan miettii ja yrittää ja stressaa yms.. Eli yritetään elää muutakin elämää.
Et varmaan tarkoittanut pahalla, mutta pakko silti vähän "näppäistä" takaisin; täysi peesi SEEn kanssa. Meillä myös lapsettomuus johtuu jostain ihan muusta, vaikka selittämättömiä ollaankin.
Me ehkä eletään liikaakin muuta elämää, viikoittain ollaan bänditouhuissa, juhlitaan rankemminkin ja luodaan uraa ehkä enemmän kuin joku muu. Lisäksi suhteellisen aktiivinen urheilu (punttisali jne) vie varmaan liikaakin voimia elimistöltä :headwall: Eli ei tämä vauvattomuus TODELLAKAAN johdu siitä, että vain istuttaisiin kotona murehtimassa \|O :ashamed: Anteeksi vuodatus, mutta helpotti =)
 
not too worried varmaan tarkoitti että stressi lisää keskenmeno riskiä niin varmaan myös vaikeuttaa kiinnittymistä
meillä silloin kun yritettiin esikoista niin kolmannella kerralla olin että ei se lähde kuitenkaan ja se lähti juuri sillä kolmannella kerralla eli saattoi osittain olla stressistä johtuvaakin ettei lähtenyt nyt kun alettiin uudestaan yrittämään niin olin että viimeksi lähti kolmannella tuskin se nytkään ekalla lähtee lähtihän se mutta päätyi kesken nyt kun yritettiin uudestaan niin oli stressi lähetteen takia ja ei tärpännyt eli jotenkin tuntuu että voi sillä stressillä olla jokin pieni osuus näitten muiden ongelmien lisäksi mutta nämähän on vain minun ajatuksia asiasta
 
:wave: kaikille! Kiitos teille kaikille ihanille palstalaisille lohdutuksen sanoista ja tsempityksestä!

On todella lohduttavaa kun voi tänne edes tulla purkamaan fiiliksiä.Miksi niitä pitäisi peitellä?
En oikein ymmärtänyt tuota Not too worried kommenttia, tai ymmärsin sen pointin että stressistä ei ainakaan ole mitään hyötyä näissä lapsettomuushoidoissa, jokainenhan me se tiedetään. Mutta hei, eikös me kaikki olla kuitenkin vain ihmisiä ja kaikki tunteet on sallittuja.

On epäreilua lähteä piikittelemään, jos ei tunne toisen taustoja lainkaan. En minäkään vielä parin vuoden jälkeen stressannut ja surrut niinkuin nyt. Ja vaikka olisinkin, sehän on ihan normaalia! Tähän 5 vuoden lapsettomuus putkeen mahtuu mulla ainakin koko tunteiden kirjo. Olen haaveillut omasta perheestä ja lapsesta varmaan 2-kymppisestä asti. Olin mielestäni valmis äidiksi jo silloin. Elämässä mentiin vaan eteenpäin, ja lasta ruvettiin yrittämään sitten vasta vuosia jälkeenpäin (jota kadun vieläkin).

Kului vuosi.Ei hätää.Vauva tulee kun on tullakseen. Kului toinenkin vuosi, edelleen asia taustalla vaikka kuitenkin toiveissa. Annoimme toisillemme aikaa, matkustimme, juhlimme, nautimme.Saimmekin kuulla niitä niin tyypillisiä hyvää tarkoittavia kommentteja " jos vaan nyt yrität unohtaa koko asian, tulet varmast raskaaksi." Vasta kolmen vuoden jälkeen kolahti: meille EI vaan plussaa tule, luomuna ainakaan. Testit ja tutkimukset tehtiin. Stressiä ja piinailua ei kyllä voi syyttää. Kun ei natsaa, ei vaan natsaa.

Viimeiseen vuoteen mahtuu paljon surua ja kyyneleitä. Mutta silti haluan pysyä vahvana, ja positiivisena, ja uskon edelleen että vielä jonain päivänä se kultaakin kalliimpi nyytti tuhisee sylissämme. Siihen asti minä saan surra, ja kaivata, pettyä ja taas toivoa.

Tulipa nyt taas vuodatettua....
Tänään on kuitenkin jo parempi päivä. Aamulla oli lekurin kanssa palaveri jatkosta, ja niin kävi että lähdemme nyt suoraapäätä IVF:ään!

Apteekin kautta kotiin.Tänään jo ensimmäinen Puregon pistos. Niillä piikitellään nyt 5 päivää 300 IU päivä annoksilla ja ensi viikolla ultraan. Punktioon siis varmaan päästään jo parin viikon sisällä. Vatsassa kihelmöi ja mieliala on nyt taas paljon parempi ja toiveikkaampi.
Niin, kyllä me naiset ollaan aika ihmeellisiä, ja hämmästyttävän vahvoja!

Kaikille teille valtavasti onnea ja plussa säteitä! Mä taidan pompata tonne IVF puolelle ;)
 
Dreamer, onnea matkaan. :hug:


Tuosta stressaamisesta piti vielä sanoa, että varmasti on ihan totta ettei stressi auta asiaa, mutta meillä se ei ainakaan ole lapsettomuuden syy vaan se etten yksinkertaisesti ovuloi ilman lääkitystä enkä kunnolla senkään avulla. Että en todellakaan jaksaisi kuulla mitään "älä stressaa, rennosti vaan"- juttuja, koska mun pahan PCO:n vuoksi meille ei yksinkertaisesti tule lasta luomusti ja en voi itse asialle yhtään mitään. En haluaisi sen vuoksi yhtään itseäni syyllistäviä kommentteja, olen syyllistänyt itseäni tästä viastani ihan tarpeeksi omassa pienessä mielessäni. :'(

Tänään pp 12 ja testasin aamulla negaa. :'(
 
Onnea matkaan Dreamer, pidetään sulle täällä peukkuja!! On kyllä totta, että naiset kerää käsittämättömän määrän voimia jostain juuri silloin, kun muut luulee että ollaan ihan paloina :hug:

Voi piipi-pieni, älä testaa liian aikaisin vaikka mieli tekee, turha negaaminen saa mielen maahan ja toiveet kaivoon, ehkä ihan turhaan ;) :hug: ..mutta toisaalta, täällä yksi paraskin sanomaan.. :ashamed: ;) :snotty:

Tsemppiä kaikille tähän päivään!! :wave:
 
Sienna74
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.05.2007 klo 20:06 Riksu82 kirjoitti:
Ja täytyykö insiien välillä pitää taukoa,kun mietin et jos sit kesätauon aikana menis tekeen yhden inssin yksityisellä... Mitäköhän maksais?
Riksu82: me ollaan yksityisellä hoidossa (Väestöliitolla) ja inssi maksaa noin 250 e/hoito. Sisältää kaksi käyntiä ja molemmilla kerroilla ultrataan. Lisäksi lääkkeet päälle. Mulla maksanut noin 60 - 70 e.
 
satunnainen kulkija
Tää täällä kans on vähän ihmeissään tuosta "lopeta stressaaminen niin saat lapsen" -jutusta :$ Mutta ei se taikina vaivaamisesta parane, joten lippu korkealle vain me kaikki ihanat naiset B)

Omaan napaan: tänään edessä toinen inssi, jännittää. Mutta ei onneksi niin paljoa kun ensimmäisellä kerralla. Nyt vaan toivotaan että kaikki olis kunnossa =)

Ihanaa päivää teille kaikille =) :wave:
 

Yhteistyössä