Toukokuun tiitiäiset 2015 *tammikuussa*

Täälläkin toisaalta haluaa että vauva alkaisi seurustella ja ihana seurata kehitystä, mutta toisaalta ahdistaa laittaa jo pieneksi käyneitä vaatteita pois! Nyt jo meni 50cm pussiin ja varastoon. Passeli koko on 56cm mutta tuskin sekään kauaa.

Tyttö on oikea suursyömäri!! Viimeyönä tankkasi ihan urakalla. Lypsin 4dl maitoa ilta kymmenen ja aamu seitsemän välillä ja kaikki on syöty! :O Mihin mahaan, mietin vain..:D Nyt hän sitten tyytyväisenä nukkuu kun minä en enää viitsi.. Ensimmäinen yö tosin oli kun nukuin itse vain vähän, eiköhän tuon kestä!

Huomenna tyttö täyttää kaksi viikkoa ja keskiviikkona meille tulee neuvolasta terkka kotikäynnille. Kutsuin huomiseksi äitini meille siivoamaan kaveriksi. Tehään kunnon mylläys ja mies saa huolehtia tytöstä. Enpä ookkaan pessyt kunnolla lattioita ja mattoja tampannut sitten muuton, eli neljään kuukauteen!! Raskausaikana ei jaksanut kuin imuroida ja vähän pölyjä luututa. Nyt kyllä meinasin pestä sohvatyynyistä alkaen kaiken kun kaverikin on.
 
Ei kait tässä enää edes halua synnyttää, kun lukee teidän kaihoisia juttuja vauvan nopeasta kasvamisesta. :D Täällä siis puhistaan yhdessä koossa edelleenkin. Kävin neuvolassa mutta jätettiin sisätutkimus väliin, kun sainkin keskiviikolle peruutusajan neuvolalääkärille. Siellä sitten tsekataan kohdunsuun tilanne ja arvioidaan vauvan kokoa. Minua alkoi nyt ahdistaa tuo kokoarviohomma, kun tähän asti olen ajatellut, että sieltä on tulossa ihan normaalikokoinen eli noin 3,5 kg tyttö. Nyt sitten terkka hätäilee tuon koon arvioinnin kanssa... Että pitää tarkistaa, jos onkin 4,5 kg niin lääkäri voi laittaa lähetteen Oysiin. Sitten kuitenkin perään sanoi, ettei usko vauvan olevan ihan noin iso. Tällainen nyt tietenkin pistä pelottamaan, kun muutenkin synnytyspelkoinen olen ja nyt sitten olen varma, ettei sieltä olekaan tulossa mikään normivauva, vaan jättiläinen. Toki isotkin vauvat on ulos saatu, mutta ei se nyt näin ensisynnyttäjän korvaan houkuttelevalta kuulosta, että vauva saattaisi olla yli kilon isompi kuin olen ennakkoon kuvitellut. Juuri viime viikolla näin 4,6 kiloisen vauvan ja mietin, että olisi siinä ulos puserrettavaa. Noh, eipä tässä vaihtoehtoja oikein ole... Keskiviikona selviää tilanne ellei synnytys käynnisty ennen sitä. Voisi olla parempi, että käynnistyisi niin en tietäisi vauvan koosta mitään. Toisaalta nämä kokoarviotkinhan saattaa heittää suurestikin. En edes käsitä miksi sitä nyt pitää olla tekemässä. Plaah.

Muuten neuvolassa todettiin kaiken olevan ookoo. Vauva on laskeutunut mutta terkan mielestä ei ole kiinnittynyt. En tiedä siitä, mutta selvästi alempana on. Näkee vatsan muodosta ja tuntee tietenkin myös vatsaa tunnustelemalla, että vauva on ihan eri kohdassa nyt kuin esim. lauantaina. Paine alakerrassa on myös muuttunut huomattavasti voimakkaammaksi ja sekin kertonee vauvan laskeutumisesta. Samaten refluksivaiva on helpottanut ja olen nyt saanut nukuttua tosi hyvin muutamina viime öinä. Vessassakaan ei ole tarvinnut käydä kuin pari kertaa yössä.

Supisteluja on siis iltaisin ja ilmeisesti myös viime yönä oli. En ole varma, että näinkö unta vai heräsinkö oikeasti suppareihin. :D Todennäköisesti niitä oli mutta eivät vielä niin kipeitä, että täysin olisivat valvottaneet. Jospa tämä tästä lähtisi pian etenemään vaikka en vieläkään ole ihan varma siitä synnyttämisestä... :D Toisaalta olen tietenkin koko ajan vain malttamattomampi ja tahtoisin niin nähdä vauvan jo. Ja liikkuminen käy koko ajan hankalammaksi niin odotan sen suhteen normaaleja aikoja. Mutta sitten kuitenkin olo on sen verran hyvä, ettei ole vaivojen takia kiire synnyttämään. Ja vähän se välillä edelleenkin pelottaa. Raskauskin mennyt kaikkea muuta kuin oppikirjojen mukaan niin olen varma, ettei synnytyskään suju normaalisti, vaan sielläkin tulee eteen joku harvinainen juttu, mikä sotkee homman. Vaan eipä tässä vaihtoehtoja enää ole ja pakko vauva on tuolta jossain vaiheessa ulos saada. Mieluummin kuitenkin tällä viikolla kuin kahden viikon kuluttua. Mieskin on kuin tulisilla hiilillä koko ajan niin pääsisi sekin piinasta ennen kuin mulla menee hermot sen kärsimättömiin kyselyihin. Ei tosiaan kannata edes mainita sille, että supistelee, kun se heti innostuu luulemaan synnytyksen käynnistyneen. Reppana vissiin luulee, että homma menee niin kuin elokuvissa... Yksi kipeä supistus tai vesien meno tietää heti sairaalaan lähtöä ja kaksi tuntia myöhemmin vauva on ulkona. Olen yrittänyt miestä valmistella siihen, ettei kaikki tosiaankaan mene noin ja homma voi olla tuntien ja jopa kymmenien tuntien tuskan takana, vaikka vedet olisikin menneet jne. Miehellähän on yksi lapsi entuudestaan, mutta synnytys on silloin käynnistetty eli ei ole spontaanin synnytyksen etenemisestä kokemusta. Ei mullakaan tosin, mutta olen silti vähän paremmin kärryillä tulevasta. :D


Oodikas 39+4
 
Laskettu huomenna niin päätin sitten kehittää raskausmyrkytyksen. Oysissa odotan lääkärille pääsyä... saa nähdä mikä on tuomio. Neuvolalääkäri meinasi että käynnistetään kun vauvakin on iso. Mutta voihan olla että passitetaan kotiin tai otetaan osastolle tarkkailuun. Hermostuttaa nyt ihan tosissaan...
 
Eka yö osastolla takana. Ei siis päästetty kotiin eikä käynnistetty synnytystä. Elättelen toiveita että pääsen vielä kotiin kun nyt aamun mittauksissa vain enää alapaine vähän koholla. Veikkaan kyllä ettei tämä ihan riitä kotiuttamiseen. En vain tahtoisi jäädä tänne.. On tylsää ja ikävä kotiin. Ja jos synnytys käynnistyy vierailuajan ulkopuolella niin mies saa tulla tueksi vasta saliin. Siinä voi olla monta kurjaa tuntia edessä ihan yksin ja olen koko ajan ajatellut että mies on läsnä myös alun supistuskidutuksessa. Noh, tämä asia niin kuin mikään mukaan ei ole minun käsissä.


Ai niin, se kokoarvio... Neuvolalääkäri ei isompia edes tutkinut vaan ilmoitti että vauva on iso ja Oysissa katsptaan tarkemmin. Lähetteessäkin maininta makrosomiasta. Täällä lääkäri teki arvion ultralla ja se antoi painoksi 3,1 kiloa. Kaukana makrosomiasta jos ei ihan vikaan mennyt. Neuvolasta terkka soitti mulle eilen iltapäivällä ja suhtautui kovin epäuskoisesti tuohon arvioon. Kai siinä voi heittoa olla mutta tuskin sentään 1,5 kiloa. Tai mistä minä tiedän. Lääkäri kuitenkin sanoi ettei ole mitään syytä paniikkiin... Vauva normaalikokoinen ja mulla tilava lantio. Toivotaan että on oikeassa.



Oodikas 40+0
 
Minä en ymmärrä miksi tuossa Oodikkaan tilanteessa ei voida käynnistää? On radi ja myrkytys, iso vauva ja täydet viikot.. Tulee mileen cola mainos: What are you wating for?? Oon kysynytkin lääkärissä miksi joskus käynnistyksen aloittaminen on hoitohenkilökunnalle niin vaikeaa, mutta en ole saanut yhtä vastausta. Vain epämääräisen "parempi aina kun käynnistyy itsekseen" kommentin. Parempi miksi ja kenelle olisin halunnut tietää..

Kuitenkin toivon nyt kaikkea hyvää sinne oysiin!!!

Minä olen pohtinut tulevaa ehkäisyä.Kahdesti on pillerit pettänyt ja kerran kierukka humpsahtanut kohtuun sisälle.. Mitään peruuttamatonta ei ollakkaan valmiita tekemään, vaikka puhe jo oli ettei ikinä enää.. Kuitenkin jos sen neljännen joskus.. :D Kesäkuun lopussa on jälkitarkastus ja sinne mennessä pitää olla asia päätetty että miten tämä hoidetaan. Oispa miehille markkinoilla pillereitä, laittasin sen syömään hormoonit!
 
Mulla ei ole paikat kypsyneet yhtään niin siksi ei haluta käynnistää. Voi tulla päivien kidutusoperaatio siitä kun eine lääkkeetkään välttämättä saa aikaan mitään kun kroppa ei ole valmistautunut yhtään synnytykseen. Tässä yilanteessa odotan mieluusti muutaman päivän spontaania käynnistymistä. Verenpaineetkin lupaavasti laskussa niin kätilö ei pitänyt täysin mahdottomana että pääsisin vielä kotiin.



Jatkoa... En päässyt kotiin. :( Huomiseen asti ainakin täällä ja tämä lääkäri puhui myös käynnistämisen mahdollisuudesta. Saapa nähdä sitten mitä huomenna tapahtuu.
 
Viimeksi muokattu:
Meille syntyi keskiviikkona suunnitellulla sektiolla poika. Sukupuoli oli yllätys, mutta alusta asti olin varma että poika tulee. Samalla mulle tehtiin sterilisaatio eli pitää nauttia nyt joka ikisestä hetkestä. Kohtu oli jo ohentunut, eli ihan oikea ratkaisu oli vaikka ei se varsinainen syy ollutkaan. Oodikkaalle tsemppiä! Liekkö vauva jo syntynyt?
 
Onnea pojusta, Marlin!

Lääkäri päästi tänään kotiin tiukkojen ohjeiden kans. Lepoa ja vain lepoa. Paineita ja oloa pitää seurata ja jos muuttuvat huonompaan niin takaisin sairaalaan. Mulla oli illalla ja aamulla lieviä supistuksia niin lääkäro toivoi että synnytys lähtisi omillaan etenemään. Sisätutkimus provosoi sen verran että supistulset napakoitui selvästi mutta ei niitä paria tuntia pidempään tullut. Joka tapauksessa viimeisen vuorokauden aikana om supistellut enemmän ja kipeämmin kuin aiemmin. Selvää edistystä. Kohdunsuukaan ei ollut enää tiukasti kiinni vaan auki sentin jopa. Pientähän tuo on mutta edistystä yhtä kaikki. Nyt vain odotellaan että supparit palaisivat.


Oodikas 40+1
 
Kiitos. Mies suunnitteli huomiseksi puusavottaa ja kävi moottorisahankin laittamassa iskuun. Käskin oikein suunnitella huolella kaiken niin päästään nyt yöllä synnyttämään ja sen hienot aikeet menee mönkään. :D Vielä ei kyllä siltä näytä, että tositoimet kutsuisivat. Muutama supistus tullut, mutta väliä on varmaan tunti :D ja aika lieviä ne on olleet. Vaan sehän tämän homman ihanuus (eli siis hankaluus) on, että tilanne voi muuttua nopeastikin.

Vauva on ollut tänään paljon rauhallisempi kuin aiempina päivinä. Iltavilliäkään ei ole nyt tullut niin voimakkaana. Liikkuu toki mutta ei samalla tavoin kuin aiempina päivinä. Sairaalassahan otettiin käyrät kolme kertaa vuorokaudessa ja iltaisin tyyppi karkaili anturin alta ja sykkeet huiteli möyrinnän tuoksinassa jopa 180 yläpuolella. Eka kerran, kun nuo lukemat näin, niin säikähdin ja luulin, että vauvalla on joku hätänä ja kohta minua kiikutetaan sektioon. Mutta normaaliahan se sitten kuitenkin oli. Tuntuu itsestä vain hurjalta tuo lukema, mutta onhan ne vauvojen sykkeet muutenkin korkeammat kuin aikuisilla.

Vaan nyt iltapalalle ja sitten leffaa. Ja toivottavasti supistuksia. (Vaikka en mie edelleenkään siitä synnytyksestä tiedä... :D )
 
Mies sai tehdä puuhommia ihan rauhassa koko päivän. Joitakin yksittäisiä supistuksia on tullut päivän aikana mutta ovat olleet kivuttomia eikä tosiaan ole kolmea enempää putkeen tullut. Jossain vaiheessa alkoi taas jomottaa alaselkää ja reisiä niin innostuin jo, että tästä se nyt lähtee. Lopputulos oli juuri tuo kolme supistusta. :D Limatulppa on tänään irronnut, että kai tuolla jotain tapahtuu, mutta liian hitaasti minun ja miehen makuun. Ja vissiin vähän kaikkien muidenkin, kun päivittäistä tilannekatsausta odotellaan useammassa osoitteessa. Toisaalta on kiva, että lähipiirissä on kiinnostuneita ja eletään mukana, mutta ei jaksaisi koko ajan päivittää tapahtuuko jotain vai ei, kun on kuitenkin luvattu ilmoittaa sitten, KUN tapahtuu. Itsellänikin kärsimättömyys on kyllä nyt huipussaan, kun en edes saa tehdä mitään. Tänään olen makoillut sängyssä enimmäkseen ja täytyy sanoa, että sen kyllä huomaa jaloista. Turvotus on vähentynyt ja jalat näyttää likipitäin normaaleilta. Että jotain hyvää. Nyt mahtuisi kengät jalkaan, jos vain saisin kotoa jonnekin lähteä. Tänään on ollut kauhea makean himo ja normaalisti olisin lähtenyt kaupasta jotain ostamaan, vaan olen kuuliaisesti pysynyt kotona ja yrittänyt kestää. Mieskään ei ole ottanut kuuleviin korviinsa minun ininöitä. Mokoma luopio. :D
 
Marlin Kovasri onnea pojasta!! :flower: Kirjoittelehan tänne synnytystarinaa, mittoja ja miten on alku lähtenyt käyntiin!

oodikas rukka, ei edes karkkia saa!! Kohta saat vauvan syliisi (jos et ole jo saanut kun tätä kirjoitan). Pahimmillaankin on enää kaksi viikkoayliaikaisuuteen, mutta kuulostaa sinun oireista (limatulpat jne. ) ettei mene sinne asti, toivotaan nyt ainakin!

Meillä kävi kotona neuvola tiistaina ja pikkuinen painaa jo himpun verran vajaan 4kg. Synnäriltä lähtiessä kaksi viikkoa sitten painoi 3200g. Pituutta ei mitattu, mutta kasvanut on kun pienimmät potkarit on pakattu jo pois.

Tyttö syö järkyttäviä määriä maitoa! Minulla ei rintamaito riitä tarpeisiin enää mitenkään. Viimeyönä syötin ensin kolmen tunnin maratoonin ja sitten aamuyöstä vielä pari tuntia. Yhteensä kaveri vetäisi kolme purkkia nannia, eli 6dl yön aikana.. Mies heräsi sitten ähinään kuuden jälkeen ja otti vauvan että saan nukkua ja toveri oli suoltanut kolme vaipallista shaissea housuun ruokamaratoonin jäljiltä! Huh mitä touhua pieneltä ihmiseltä.. :LOL:

Kaksi aiempaa lastani ovat olleet pieniruokaisia ja neuvolan tiukassa seurannassa kun paino noussut hitaasti... Tämä typy on toista maata. Nytkin lääkärineuvola on vasta kuuden viikon iässä, koska syö niin hyvin ettei aiemmi tarvitse edes punnita. Heijasteet ym. on ok eli niidenkään puolesta ei tarvi tiehää seurantaa.

Minulla alkaa maito jo loppua, en saa pumpattua kerralla kuin 50ml enää kun viiko sitten tuli reilu sata yhdestä rinnasta. 50ml on alkuruokaa tuolle ahmatille..Aloitin sitten liikkumisen enempi tosissaan että saan sokerini kuriin vihdoin! Pumppaan maitoa ne lirut mitä tulee, kuulema jo pisaroista saa tärkeää vastustuskykyä jos vaan kehtaan pumpata ja kehtaanhan minä. Vauvakin nauttii ulkoilusta ja nukkuu sikeästi pihalla. Sisällä hän on alkanut jo valvoskella enempi ja enempi ja seurailee tarkasti ympäristöään.

Ja pakko kertoa vielä kun eilen kokeiltiin kaupungilla rintareppua ekaa kertaa.. Noin vartin ähräämisen jälkeen (miksi en harjoitellut tätä kotona???) sain vauvan reppuun oikein ja lapsi rauhoittui siihen heti. Sain kierrettyä kirppareita ja kirjakauppaa ihan rauhassa eikä tarvinnut kantaa autonistuinta tai sulloutua kirpalle vaunujen kanssa. Mutta kesällä se voi olla turhan kuuma paikkaminulle ja vauvalle. Nytkin tuli melko hiki kun lapsi on ihan rinnalla kiinni.. Mutta kätevä se kyllä on. Harkitsen liinan ostoa, jos se olisi vilpoisampi.
 
TRI-COTTI kantoliina. Nopea toimitus. - Raskauskeiju

Mulla on tuollainen odottamassa. Vaikutti tällaiselle blondille sopivalta kun ei tarvi kieputtaa eikä solmia. Vauvankin saa helposti liinaan. Saa nähdä sitten toimiiko käytännössä ja viihtyykö vauva siinä. Ostin käytettynä ja edellinen omistaja kehui näppäräksi.


Kotona ollaan edelleenkin eikä ole mitään tuntemuksia mihinkään suuntaan. Vauva on rauhoittunut mutta tämäänkin on siirrellyt itseään puolelta toiselle. Suuntais nyt vain ovea kohti niin päästäis asiassa eteenpäin.
 
Täällä edelleen vaaputaan mahan kanssa. Tänään 41+0 eikä vauvalla tunnu olevan mitään kiirettä syntyä. Satunnaisia hyvin, hyvin lieviä supistuksia saattaa tulla mutta maks. kolme peräkkäin ja ne tosiaan huomaa vain vatsan kovettumisesta. Eivät siis käy yhtään kipeää. Tänään kävin neuvolassa eikä sitten tutkittu kohdunsuun tilannetta, kun ei ole supistellut kunnolla sairaalasta pääsyn jälkeen. Oletus on, ettei siellä mitään ole tapahtunut ja mulla on paikat niin kipeät, etten ylimääräisistä tutkimuksista jaksa innostua. Jos jotain hyvää, niin lepo on tepsinyt ja turvotus vähentynyt eikä pissassakaan ollut enää valkuaista. Silti jatketaan lepolinjalla, ettei verenpaineet nouse uudelleen.

Neuvolasta laittoi nyt yliaikaisuuslähetteen menemään Oysiin ja veikkasi, että huomenna soittavat ajan. Täällä kuulema pyritään kontrolli tekemään 41+5 eli mulla se olisi tiistaina. Sehän riippuu siitä onko silloin aikoja tarjolla. Neuvolan tätsy sanoi, että jos paikat on edelleenkin epäkypsät eikä vauvalla tai mulla hätää niin tuskin vielä tuolloin aletaan käynnistämään. Eletään toki toivossa, että syntyisi ennen ensi viikkoa. Terkka on tällä viikolla laittanut kaksi yliaikaisuuslähetettä ennen minua ja molemmat vauvat ovat jo syntyneet. Toivotaan, että sama taika jatkuu ja meidänkin tyttö kyllästyisi vihdoin kohdussa köllöttelyyn ja päättäisi syntyä. Kyllä tässä on jo kärsivällisyys koetuksella, kun päivät menee lojuessa ja supistuksia/vesien menoa odotellessa.
 
Voi Oodikas :hug:. Mutta on sulla mahtava asenne. Ite vonkuisin ja kaikkee.. Toki se mitään auta .

Kiitos kun Kerroit kuulumiset. On tässä tilannepäivitystä odotettukin :p

Tsemppiä ja toivottavasti lähtö tulee pian! :heart:
 
Oysista soitettiin jo eilen ja kontrollikäynti on tiistaina niin kuin arveltiinkin. Edelleen toivon, että saataisiin perua aika ja jotain tapahtuisi ennen sitä, mutta kyllä on usko koetuksella. Miehellä alkaa maanantaina isyyslomakin ja harmittaa kyllä ihan pirusti, kun päiviä menee hukkaan. Vaikka tiistain käynnillä alettaisiin käynnistämään niin koko eka viikko voi mennä siihen, että ollaan sairaalassa vielä. Ajateltiin, kun isyysloman aloitusta päätettiin, että tämä 11 päivää lasketun ajan yli on ihan riittävästi ja ollaan jo vauvan kanssa kotona. No toisin kävi eikä miehen työntantaja jousta loman siirtämisen suhteen.

Muuten sitten mietin, että jos tiistaihin mennessä ei tosiaan ole mitään tapahtunut niin kysyn voitaisiinko vaikka ballonkia kokeilla. Sehän vaikka saattaisi käynnistää synnytyksen mutta ei kuitenkaan ole niin raju juttu kuin Cytotec tai oksitosiini. Ja jos ei käynnistä, niin ehkä kuitenkin avaisi paikkoja lisää. En tiedä, mutta en kyllä tahdo odottaa oikeasti 42 viikon yli ja tahdon ehtiä vauvan kanssa kotiin vielä, kun mieskin on lomalla. En yleensä mikään hillitön kontrollifriikki ole, mutta raskauden ja synnytyksen suhteen ottaa kyllä koville, kun ei voi itse vaikuttaa yhtään mihinkään. Edes kolmen S:n taktiikkaa ei voi kokeilla, kun en saa siivota, saunasta tulee migreeni ja paikat on niin turvoksissa sekä kipeät, ettei seksistä tule mitään. Plaaaaaaah.
 
Oodikas, mun tietääkseni Kela ei salli isyysloman aloittamista ennen vauvan syntymää. Eli ensimmäinen isyyslomapäivä voi olla vasta päivä jolloin vauva syntyy. Selviteltiin asiaa kun meillä mies olisi halunnut jäädä isyyslomalle laskettuna aikana, mutta eihän se käynytkään. Eli kyllä teidän miehen työpaikan pitää joustaa.
 
Joo, Kela maksaa vasta vauvan syntymästä eteen päin mutta käsittääkseni loma alkaa silloin kun se on ilmoitettu alkavaksi. Mies kyllä soittaa töihin vielä ja yrittää siirtää loman aloitusta. Vähän inha anella ensin työvuoroja ja kohta sitten pikavapaata että pääsisi mukaan synnytykseen.
 
Viimeksi muokattu:
Ne Kelan 18 päivää alkaa vasta synnytyspäivästä eli jos pomo haluaa että "loma" alkaa jo aiemmin, niin sitten ennen synnytystä, ne on esim palkatonta vapaata tai lomapäiviä voi käyttää. Kuitenkin isyysloman 18 päivää alkavat kulumaan vasta synnytyksestä ja niitä pomo ei voi estää pitämästä. Eli esim meillä mies pitää 1 viikon ja 2 päivää lomaa ja isyysloma alkoikin sitten kun tyttö syntyi. Ja hän pitää siis kaikki mahdolliset 18 päivää peräkkäin vieläpä pätkittynä ma-pe x 3 niin saa pidettyä 18 päivää 3 viikkoa ja 3 päivää. :)
 
Suora lainaus kelan sivuilta, Isyysvapaan voi aloittaa lapsen syntymän jälkeen. Eli Oodikas miehesi pomo ei voi päättää milloin hän aloittaa isyysvapaan :)

Voi ärsytys, kirjotin puhelimella piiitkän synnytyskertomuksen ja kun sain painettua "lähetä", teksti hävis. Pitää kirjottaa läppärillä se tässä piakkoin.
 
Meillä tytöllä on jo neljä viikkoa ikää :). Nimenkin sai sunnuntaina.

Isyysloma tosiaan alkaa aikaisintaan siitä kun lapsi syntyy, siihen ei ole työnanatajalla mitään vastaansanomista. Onneksi :D Voisi joillakin mennä totaalisesti pilalle lomat jos raskaus menee yli lasketun parillakin viikolla. Jäisi peräti viikko aikaa tutustua vauvaan jos olisi lomat varannut la:n mukaan.

Kolme viikkoakin on niin lyhyt aika!! Just tuossa mietittiin että kuukausi on mennyt ihan hujauksessa. Vauvamme on rauhallinen, mutta kaipaa aika paljon sylittelyä. Yölläkin haluaa olla lähellä ja kätisee jos ei olla ihokosketuksessa. Meillä on pinnasänky oman vuoteen vieressä kiinni ja laita otettu pois. Siinä nukkuu hyvin, mutta havahtuu heti jos käyn vaikka vessassa. Vauva ei varsinaisesti juuri koskaan itke, mutta kitisee ja ääntelee ja "yskii" virkayskää kunnes pääsee syliin.. Kuulostaa erittäin huvittavalta!!:LOL: Vaunuissa viihtyy tasan sen aikaa kun ne liikkuvat.. Lenkin jälkeen herää heti kun jätän terassille muka jatkamaan uniaan.

Olen saanut aikalailla kaikilta ohjeeksi opettaa mahdollisimman pian olemaan yksin ja nukahtamaan yksin. olen vaan tosi huono sietämään kitinää kun tiedän että vauvalla olisi hyvä olla sylissä. Esikoistakin nukutin 8kk asti syliin ja meidän pian 7vuotta täyttävä kömpii viereen öisin vieläkin ja nukkuu saman peiton alla käsi kaulalla (nukun nykyisin siis kahden lapsen välissä tiukassa syynissä etten karkaa mihinkään..) Millonka lapsella on oikeus syliin ja hoivaan jos ei vauvana?? Siitähän se perusluottamus ja itsetunto alkaa koostumaan.

Tietysti on niitäkin vauvoja jotka viihtyy itsekseen ja tiedänpä tapauksen joka itki sylissä kunnes pääsi omaan sänkyyn, vauvalla oli aina tosi kuuma sylissä! Minulle vaan siunaantuu näitä takiaisia!! :D

Oodikkaan suuntaan puhaltelen synnytys tuulia!!
 

Yhteistyössä