Tulisipa mies jo kotiin, häipyisin ulos samasta ovenraosta!

Ihan kaamea päivä taas vaihteeksi. Hirvittävä verikoereissu autistitytön kanssa, ihan liian vaikeita kysymyksiä sisältävä puhelu sairaalasta ja vielä lisäksi tieto omista surkeista verikoetuloksista. Ja tyttö vieläkin ihan raivopäinen sen verikokeen jäljiltä. En vaan jaksa enää!

Kädet ja jalatkin ihan voimattomat vielä sen puolituntisen kärsimysnäytelmän takia. Huoh. No, sainpa valittaa.

 

Voi.. Kuulostaa rankalta!

P*ska päivä on ollut minullakin, jos lohduttaa yhtään.

 

[QUOTE="Debra";27305964]Voi.. Kuulostaa rankalta!

P*ska päivä on ollut minullakin, jos lohduttaa yhtään.[/QUOTE]

Kiitos. On varmasti monilla ollut paljon pahempikin päivä, ehkä jossain vaiheessa jaksan muistaa sen...

Mutta nyt just en. Söin jo levyn suklaatakin, eikä mitään apua.

 

Sun ei tarvitse olla automaatti, joka ei väsy koskaan tai palautuu viidessä minuutissa. Ole kaikessa rauhassa väsynyt, kyllä se homma siitä taas lähtee etenemään.

 

[QUOTE="jojo";27306149]Sun ei tarvitse olla automaatti, joka ei väsy koskaan tai palautuu viidessä minuutissa. Ole kaikessa rauhassa väsynyt, kyllä se homma siitä taas lähtee etenemään. [/QUOTE]

Vaan entä kun aloittaja on koko ajan väsynyt, het.valmis hyppään kuoppaan, olethan itsekin lukenut niitä viestejä. Elämässä mitään iloa enää ollenkaan vaan joka päivä yhtä helvettiä. Mitä luulet milloinhan pasitaa aurinko sinnekin päin?

 

[QUOTE="vieras";27306226] Vaan entä kun aloittaja on koko ajan väsynyt, het.valmis hyppään kuoppaan, olethan itsekin lukenut niitä viestejä. Elämässä mitään iloa enää ollenkaan vaan joka päivä yhtä helvettiä. Mitä luulet milloinhan pasitaa aurinko sinnekin päin? [/QUOTE]

Heh. Ehkä minä en vaan hyvinä päivinä viitsi istua tietokoneella.

 

[QUOTE="jojo";27306149]Sun ei tarvitse olla automaatti, joka ei väsy koskaan tai palautuu viidessä minuutissa. Ole kaikessa rauhassa väsynyt, kyllä se homma siitä taas lähtee etenemään. [/QUOTE]

Kiitos. Kyllä tämä tästä, kun vaan nuo pohkeet lakkaisivat kramppaamasta.

 

Heh. Ehkä minä en vaan hyvinä päivinä viitsi istua tietokoneella.

Juu, olkonn se sitten niin. Heh...

 

Pelkäsikö tyttö siis verikokeen ottoa?

*iso halaus*

 

:hug: I feel you!

Odotan ja miestä kotiin, että pääsen jumppaan. Tulee niiiin tarpeeseen.

 

Pelkäsikö tyttö siis verikokeen ottoa?

*iso halaus*

Ei se varsin pelkää, mutta ei siedä kiinnipitämistä. Saati sitten sitä, kun neulalla aletaan ronkkia käsivarsia ja etsiä niitä hukassa olevia suonia.

Mies on ollut kotona jo hyvän aikaa, mutta ei nämä kramppijalat minua taida mihinkään viedä... No, jospa hetken päästä lähtisin vaikka pyöräilemään.

 

Ei se varsin pelkää, mutta ei siedä kiinnipitämistä. Saati sitten sitä, kun neulalla aletaan ronkkia käsivarsia ja etsiä niitä hukassa olevia suonia.

Mies on ollut kotona jo hyvän aikaa, mutta ei nämä kramppijalat minua taida mihinkään viedä... No, jospa hetken päästä lähtisin vaikka pyöräilemään.

Muistan kanssa ajat, jolloin kiinnipito oli se pahin juttu. Onneksi lapsi on jo kokenut verikokeiden ottaja, että saa jännittää nyt jo jotain tulosta enemmän kun itse ottamista. Mutta tiedän niin tunteen, ansaitset omaa aikaa ja nollausta. :heart:

 

Mulla ei edes ole mitään omaa harrastusta. Ainoastaan työt. Ja tuntuu etten jaksa enää mitään!!