Onko kellekään ihan lääkäri antanut tällaista diagnoosia? Mielelläni myös kuulisin kokemuksia samasta aiheesta...
Tulistuva lapsi?
- Viestiketjun aloittaja Myrskyluodon Maija
- Ensimmäinen viesti
Googlettamalla löydät aiheesta, tai lukemalla kirjan Tulistuva lapsi. Suosittelen lukemaan, vaikka olisikin ns normaali lapsi...
Diagnoosia ei vielä olla saatu, mutta kova olen minäkin tulistumaan ,siis hetkessä :ashamed:Juuri tuli neurologilta puhelu ja 14 v poikani "luokitellaan " tähän ryhmään. Ensimmäisen kerran joku lääkäri sanoi ääneen että lapsella on aivoissa jokin vialla.
14 v taisteleena äitinä olisin jo odottannut aikaisemmin tätä tukea ja asenetta.
Suosittelivat minulle luettavaksi Tulistuva lapsi kirjaa jonka sitten heti tilansinkin. Mutta näillä eväillä täällä jatketaan taivalta eteenpäin ja odotellaan että josko jokin muukin diagnoosi saataisiin jossain vaiheessa.
Teille jotka elätte tulistuvan lapsen kanssa voimia arjen pyörittämiseen.
14 v taisteleena äitinä olisin jo odottannut aikaisemmin tätä tukea ja asenetta.
Suosittelivat minulle luettavaksi Tulistuva lapsi kirjaa jonka sitten heti tilansinkin. Mutta näillä eväillä täällä jatketaan taivalta eteenpäin ja odotellaan että josko jokin muukin diagnoosi saataisiin jossain vaiheessa.
Teille jotka elätte tulistuvan lapsen kanssa voimia arjen pyörittämiseen.
Meillä on vanhin, 10v tulistuva, 9v sai autismi/asperger dg.n joku aika sitten.
Rankkaa on poikien kanssa ollut, ja varmasti on vielä monta vuotta eteenpäinkin.
Meillä on myös kaksi nuorempaa lasta, 4 ja 5vuotiaat ja itselleni on ollut ihanaa huomata ettei meissä ole kasvattajina vikaa. Pienemmillä on hyvät käytöstavat ja osaavat ottaa toisetkin huomioon.
Isommilla pojilla on sosiaaliset taidot vaikeita ja usein herättävätkin huomiota käytöksellään, tuntemattomat varmasti pitävät heitä huonotapaisina jne. tälläiset asiat kun eivät näy päällepäin.
Mut tosiaan.. kirja on hyvä ja se kannattaa lukea .
Ohjeet ovat toimivia, mutta paikoitellen raskaita noudattaa. Onneksi on myös olemassa se "laput silmille" vaihtoehto jolloin voi jonkin asian vain antaa mennä omalla painollaan, jos itsestä tuntuu ettei jaksa/pysty käymään dramaattista taistoa läpi lapsen kanssa.
Rankkaa on poikien kanssa ollut, ja varmasti on vielä monta vuotta eteenpäinkin.
Meillä on myös kaksi nuorempaa lasta, 4 ja 5vuotiaat ja itselleni on ollut ihanaa huomata ettei meissä ole kasvattajina vikaa. Pienemmillä on hyvät käytöstavat ja osaavat ottaa toisetkin huomioon.
Isommilla pojilla on sosiaaliset taidot vaikeita ja usein herättävätkin huomiota käytöksellään, tuntemattomat varmasti pitävät heitä huonotapaisina jne. tälläiset asiat kun eivät näy päällepäin.
Mut tosiaan.. kirja on hyvä ja se kannattaa lukea .
Ohjeet ovat toimivia, mutta paikoitellen raskaita noudattaa. Onneksi on myös olemassa se "laput silmille" vaihtoehto jolloin voi jonkin asian vain antaa mennä omalla painollaan, jos itsestä tuntuu ettei jaksa/pysty käymään dramaattista taistoa läpi lapsen kanssa.