työkyvyttömyyseläkkeellä oleva äiti ja työssäkäyvä kotona asuva aikuinen lapsi?

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001953319.html

Selittäkäähän mulle, että mitä "väärää" siinä on, jos asumistuki evätään, kun taloudessa on yksi työkyvyttömyyseläkkeellä oleva aikuinen, joka tienaa 843 euroa ja työssä käyvä aikuinen lapsi, joka ymmärtääkseni tienaa 1800 käteen ? Eikö se ole ihan kohtuullista olettaa, että se työssäkäyvä maksaa oman osuutensa vuokrasta, joka on 788 euroa?
Tällöin kummallekkin jää maksettavaksi 394 euroa vuokraa. Äidille jää käteen 494 euroa ja lapselle 1406 euroa.

Itselleni ainakin jäi sellainen kuva iltasanomien jutusta, että tilanne koetaan jotenkin epäreiluksi?

 

No on se vähän epäreilua siinä mielessä että jos äiti olisi työelämässä mukana niin lapsi saisi pidettyä palkkansa kokonaan itsellään. Siinä saisi säästettyä esim. oman ensiasunnon käsirahan aika nopsaan.

 

No on se vähän epäreilua siinä mielessä että jos äiti olisi työelämässä mukana niin lapsi saisi pidettyä palkkansa kokonaan itsellään. Siinä saisi säästettyä esim. oman ensiasunnon käsirahan aika nopsaan.

Totta.
En tullut ajatelleeksi tätä.

 

No on se vähän epäreilua siinä mielessä että jos äiti olisi työelämässä mukana niin lapsi saisi pidettyä palkkansa kokonaan itsellään. Siinä saisi säästettyä esim. oman ensiasunnon käsirahan aika nopsaan.

Kumpi sitten on reilumpaa: se että muut veronmaksajat joutuvat asumisen maksamaan vai että lähiomainen ja asunnossa itse asuva joutuu sen maksamaan. Toisaalta muihin omissa asunnoissa asuviin nuoriin verrattuna epäreilua, että normitilanteessa poika ei joudu maksamaan asumisesta mitään, kun saavat tukea.
Ehkä oikeudenmukaisinta olisi, että katsottaisiin vuokran menevän puoliksi ja äiti saisi edelleen siihen omaan osaansa tukea.

 

Kumpi sitten on reilumpaa: se että muut veronmaksajat joutuvat asumisen maksamaan vai että lähiomainen ja asunnossa itse asuva joutuu sen maksamaan. Toisaalta muihin omissa asunnoissa asuviin nuoriin verrattuna epäreilua, että normitilanteessa poika ei joudu maksamaan asumisesta mitään, kun saavat tukea.
Ehkä oikeudenmukaisinta olisi, että katsottaisiin vuokran menevän puoliksi ja äiti saisi edelleen siihen omaan osaansa tukea.

En mä tiedä olisko se sitten veronmaksajia kohtaan oikeudenmukaista?

 

Yhteisen jääkaapin periaate? Eli ihan sama, kuka ne eurot talouteen tuo.

 

Yhteisen jääkaapin periaate? Eli ihan sama, kuka ne eurot talouteen tuo.

Se on kuitenkin ihan kohtuullinen oletus.

 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001953319.html

Selittäkäähän mulle, että mitä "väärää" siinä on, jos asumistuki evätään, kun taloudessa on yksi työkyvyttömyyseläkkeellä oleva aikuinen, joka tienaa 843 euroa ja työssä käyvä aikuinen lapsi, joka ymmärtääkseni tienaa 1800 käteen ? Eikö se ole ihan kohtuullista olettaa, että se työssäkäyvä maksaa oman osuutensa vuokrasta, joka on 788 euroa?
Tällöin kummallekkin jää maksettavaksi 394 euroa vuokraa. Äidille jää käteen 494 euroa ja lapselle 1406 euroa.

Itselleni ainakin jäi sellainen kuva iltasanomien jutusta, että tilanne koetaan jotenkin epäreiluksi?

Mutta olisi reilumpaa, että se äiti saisi asumistukea kuitenkin puolikkaaseen vuokraan - kuten hän saisi, jos asuisi yksin (siis jos vaikka yksiön vuokra olisi se vajaa 400 euroa, kuten nyt tuon asunnon puolikas vuokra). Aikuinen lapsi katsotaan eri ruokakunnaksi, joten on loogista, että Kela olettaa hänen maksavan oman osuutensa - mutta äidin suhteen ei aikuisella lapsella pitäisi olla elatusvelvollisuutta.

 

Yhteisen jääkaapin periaate? Eli ihan sama, kuka ne eurot talouteen tuo.

Mutta eihän kommuunissa tai siskon kanssa asuessa kuitenkaan tule elatusvelvolliseksi. Aikuinen lapsi ja vanhempi pitäisi katsoa eri ruokakunnaksi. Joku "yhteisen jääkaapin periaate" on ihan älytön, koska ei kommuuneissakaan useita jääkaappeja ole, ja ei se oikeasti perustu mihinkään. Tuo tekisi vain kaikesta yhteisasumisesta mahdotonta, mikäli asumisen periaate on jokin muu kuin parisuhde.

 

Mutta olisi reilumpaa, että se äiti saisi asumistukea kuitenkin puolikkaaseen vuokraan - kuten hän saisi, jos asuisi yksin (siis jos vaikka yksiön vuokra olisi se vajaa 400 euroa, kuten nyt tuon asunnon puolikas vuokra). Aikuinen lapsi katsotaan eri ruokakunnaksi, joten on loogista, että Kela olettaa hänen maksavan oman osuutensa - mutta äidin suhteen ei aikuisella lapsella pitäisi olla elatusvelvollisuutta.

Tuolla toisessa ketjussa jo esitin kysymyksen, että mitä jos lapsi tienaisikin 20 000 euroa kuukaudessa. Kokisitko, että silloinkin kelan tulisi maksaa asumistukea.
Ja siis mun mielestä se on niin, että alaikäisellä lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiaan kohtaan, mutta samassa taloudessa asuvalla aikuisella lapsella kyllä on?

 

Tuolla toisessa ketjussa jo esitin kysymyksen, että mitä jos lapsi tienaisikin 20 000 euroa kuukaudessa. Kokisitko, että silloinkin kelan tulisi maksaa asumistukea.
Ja siis mun mielestä se on niin, että alaikäisellä lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiaan kohtaan, mutta samassa taloudessa asuvalla aikuisella lapsella kyllä on?

Silloin, kun ihmiset ovat eri ruokakuntaa, niin mielestäni tulisi maksaa asumistukea, mikäli henkilön omat tulot ovat niin pienet, että asumistuen ehdot täyttyvät. Ja eri ruokakuntaa ovat myös aikuinen lapsi ja vanhempansa - näinhän olisi esimerkiksi toimeentulotuessa. Lain mukaan aikuinen lapsi ei ole elatusvelvollinen vanhempiinsa nähden. Siksi epäilenkin, onko tuossa Kelan osalta tullut jokin tulkintavirhe.

 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001953319.html

Selittäkäähän mulle, että mitä "väärää" siinä on, jos asumistuki evätään, kun taloudessa on yksi työkyvyttömyyseläkkeellä oleva aikuinen, joka tienaa 843 euroa ja työssä käyvä aikuinen lapsi, joka ymmärtääkseni tienaa 1800 käteen ? Eikö se ole ihan kohtuullista olettaa, että se työssäkäyvä maksaa oman osuutensa vuokrasta, joka on 788 euroa?
Tällöin kummallekkin jää maksettavaksi 394 euroa vuokraa. Äidille jää käteen 494 euroa ja lapselle 1406 euroa.

Itselleni ainakin jäi sellainen kuva iltasanomien jutusta, että tilanne koetaan jotenkin epäreiluksi?

Entäs muuten sellainen tilanne että kyseiset tulot olisivat bruttotuloja. Laskin että jos aikuinen lapsi tienaa 1800€ brutto ja vanhempi 800€ brutto sairaseläkettä niin asumistuki olisi 85€. Todellakin alle 100€! Ja nuo bruttosummat olisivat nettona ehkä 1450€ palkka ja 600€ eläke. Miten sitten suosittelisit äidin ja lapsen jakavan talouden kulut?

 

Silloin, kun ihmiset ovat eri ruokakuntaa, niin mielestäni tulisi maksaa asumistukea, mikäli henkilön omat tulot ovat niin pienet, että asumistuen ehdot täyttyvät. Ja eri ruokakuntaa ovat myös aikuinen lapsi ja vanhempansa - näinhän olisi esimerkiksi toimeentulotuessa. Lain mukaan aikuinen lapsi ei ole elatusvelvollinen vanhempiinsa nähden. Siksi epäilenkin, onko tuossa Kelan osalta tullut jokin tulkintavirhe.

No äiti ja aikuinen lapsi ovat samaa ruokakuntaa.

 

Entäs muuten sellainen tilanne että kyseiset tulot olisivat bruttotuloja. Laskin että jos aikuinen lapsi tienaa 1800€ brutto ja vanhempi 800€ brutto sairaseläkettä niin asumistuki olisi 85€. Todellakin alle 100€! Ja nuo bruttosummat olisivat nettona ehkä 1450€ palkka ja 600€ eläke. Miten sitten suosittelisit äidin ja lapsen jakavan talouden kulut?

Noin pienestä sairaseläkkeestä ei mene veroja lainkaan.
Edelleen mun mielestä samassa taloudessa asuva äiti ja aikuinen lapsi on samaa ruokakuntaa. Mun mielestä siis edelleenkin he voivat jakaa kulunsa juuri haluamallaan tavalla. Mun mielestä ei ole kohtuutonta, että aikuinen työssäkäyvä lapsi osallistuu asumiskuluihin. Eikä mun mielestä se homma tuossa mene ihan niin, että lapsi elättää äitiään, vaan lapsi ennemminkin maksaa oman osuutensa asumisesta ym.

 

Silloin, kun ihmiset ovat eri ruokakuntaa, niin mielestäni tulisi maksaa asumistukea, mikäli henkilön omat tulot ovat niin pienet, että asumistuen ehdot täyttyvät. Ja eri ruokakuntaa ovat myös aikuinen lapsi ja vanhempansa - näinhän olisi esimerkiksi toimeentulotuessa. Lain mukaan aikuinen lapsi ei ole elatusvelvollinen vanhempiinsa nähden. Siksi epäilenkin, onko tuossa Kelan osalta tullut jokin tulkintavirhe.

Aikuinen ei ole elatusvelvollinen vanhempiinsa nähden, mutta jos he asuvat samassa taloudessa katsotaan heidän kuuluvan samaan ruokakuntaan.

 

No äiti ja aikuinen lapsi ovat samaa ruokakuntaa.

Erikoista, jos näin on.

 

Aikuinen ei ole elatusvelvollinen vanhempiinsa nähden, mutta jos he asuvat samassa taloudessa katsotaan heidän kuuluvan samaan ruokakuntaan.

Kuulostaa todella vanhentuneelta tulkinnalta - johon tosin varmaan ei ole odotettavissa muutosta.

 

Erikoista, jos näin on.

No ei siinä mun mielestä ole mitään erikoista. Yhtälailla he ovat perheenjäseniä toisilleen ja samaa ruokakuntaa asuessaan samassa taloudessa kuin aviomies ja vaimokin...

 

No ei siinä mun mielestä ole mitään erikoista. Yhtälailla he ovat perheenjäseniä toisilleen ja samaa ruokakuntaa asuessaan samassa taloudessa kuin aviomies ja vaimokin...

On siinä kyllä melkoinen ero.

 

Ruokakunta

Ruokakunnan muodostavat samassa asunnossa asuvat henkilöt. Ruokakuntaan voi kuulua yksi tai useampi henkilö. Kela maksaa asumistuen ruokakunnalle yhteisesti.

Tukea hakee koko ruokakunnan puolesta yksi ruokakuntaan kuuluva henkilö. Hakija on yleensä se, jonka nimissä vuokrasopimus on tai joka omistaa asunnon.

Asumistukea voi saada Suomessa asuva henkilö. Myös ulkomailta Suomeen muuttava voi saada asumistukea. Ulkomaalainen voi kuulua ruokakuntaan, jos hän kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Asumistukihakemukseen täytyy kuitenkin merkitä kaikki samassa asunnossa asuvat.

Samaan ruokakuntaan kuuluvat esimerkiksi

• Samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt
  
  
• Yhteisellä vuokrasopimuksella asunnon vuokranneet henkilöt
  He muodostavat tällöin ns. yhteisöruokakunnan, vaikka heillä ei olisikaan yhteistä taloutta.
  
  
• Erillisillä vuokrasopimuksilla asunnon osan vuokranneet henkilöt, jos he ovat vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan vastuussa koko asunnon vuokrasta.
  
  
• Tilapäisesti poissa olevat henkilöt
  Tilapäinen poissaolo voi johtua esimerkiksi opiskelusta, työkomennuksesta, muusta ansiotyöstä, ase- tai siviilipalveluksesta, sairaalassaolosta tai vankilassaolosta. Poissaolo katsotaan yleensä tilapäiseksi, jos se kestää enintään noin vuoden.
  
  
• Ruokakuntaan kuuluvan henkilön muualla asuva puoliso
  Puoliso kuuluu ruokakuntaan, vaikka hän olisi poissa useita vuosia, elleivät puolisot asu erillään välien rikkoutumisen vuoksi. Esimerkiksi puoliso, joka on toisella paikkakunnalla työn, opiskelun tai varusmiespalveluksen vuoksi, kuuluu samaan ruokakuntaan.
  
  
• Samassa asunnossa asuvat lähisukulaiset
  Lähisukulaisia ovat avio- ja avopuolisot, vanhemmat ja lapset, isovanhemmat sekä alaikäiset sisarukset. He kuuluvat samaan ruokakuntaan riippumatta vuokra- tai hoitosopimuksista.
  
  
• Vanhempansa kanssa asuva opiskelija
  Opiskelija kuuluu samaan ruokakuntaan vanhempansa kanssa.
  
  
• Toisella paikkakunnalla opiskeleva puoliso tai vanhempansa ruokakuntaan kuuluva alle 18-vuotias lapsi
  Tällainen henkilö voi saada opintotuen asumislisää toisella paikkakunnalla olevaan asuntoonsa.
  

Eri ruokakuntaan kuuluvat esimerkiksi

• Erillisellä vuokrasopimuksella osan asunnosta vuokranneet henkilöt
  Jos kaksi henkilöä vuokraa asunnon ja he tekevät kumpikin vuokranantajan kanssa erillisen vuokrasopimuksen omasta asunnon osastaan, he ovat molemmat päävuokralaisia. Tällöin he kuuluvat eri ruokakuntiin ellei vuokrasopimuksista tai sen liitteistä ilmene, että asukkaat ovat yhteisvastuussa koko asunnon vuokrasta.
  
  
• Täysi-ikäinen, toiselle paikkakunnalle muuttava lapsi
  Tällöin lapsi ei kuulu enää samaan ruokakuntaan vanhempiensa kanssa.
  
  
• Päävuokralainen tai asunnon omistaja ja jommankumman alivuokralainen
  Jos vuokralainen tekee päävuokralaisen tai asunnon omistajan kanssa erillisen vuokrasopimuksen asunnon osasta, esimerkiksi yhdestä huoneesta, on kysymys alivuokrasopimuksesta. Alivuokralainen kuuluu eri ruokakuntaan kuin päävuokralainen tai asunnon omistaja.
  
  
• Samassa asunnossa asuvat täysi-ikäiset sisarukset
  Jos sisaruksilla on omat vuokrasopimukset joko vuokranantajan kanssa tai jos toinen on toisen alivuokralainen
  
  
• Samassa asunnossa asuva opiskelija, jos hänellä on oikeus opintotuen asumislisään tai hän saa ulkomailta opintotukea tai vastaavaa etuutta
  Tällöin asumismenot jaetaan asukasmäärän mukaan opiskelijan ja muiden asunnossa asuvien kesken.
  
  
• Isovanhempansa kanssa samassa asunnossa asuva opiskelija, jos hänellä on oikeus asumislisään
  Kela voi tällaisessa tilanteessa maksaa samaan asuntoon sekä opintotuen asumislisää että yleistä asumistukea.
  
  
• Puolisot, jotka asuvat erillään välien rikkoutumisen vuoksi

http://www.kela.fi/yleinen-asumistuki_kenelle

 

Ruokakunta

Ruokakunnan muodostavat samassa asunnossa asuvat henkilöt. Ruokakuntaan voi kuulua yksi tai useampi henkilö. Kela maksaa asumistuen ruokakunnalle yhteisesti.

Tukea hakee koko ruokakunnan puolesta yksi ruokakuntaan kuuluva henkilö. Hakija on yleensä se, jonka nimissä vuokrasopimus on tai joka omistaa asunnon.

Asumistukea voi saada Suomessa asuva henkilö. Myös ulkomailta Suomeen muuttava voi saada asumistukea. Ulkomaalainen voi kuulua ruokakuntaan, jos hän kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Asumistukihakemukseen täytyy kuitenkin merkitä kaikki samassa asunnossa asuvat.

Samaan ruokakuntaan kuuluvat esimerkiksi

• Samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt
  
  
• Yhteisellä vuokrasopimuksella asunnon vuokranneet henkilöt
  He muodostavat tällöin ns. yhteisöruokakunnan, vaikka heillä ei olisikaan yhteistä taloutta.
  
  
• Erillisillä vuokrasopimuksilla asunnon osan vuokranneet henkilöt, jos he ovat vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan vastuussa koko asunnon vuokrasta.
  
  
• Tilapäisesti poissa olevat henkilöt
  Tilapäinen poissaolo voi johtua esimerkiksi opiskelusta, työkomennuksesta, muusta ansiotyöstä, ase- tai siviilipalveluksesta, sairaalassaolosta tai vankilassaolosta. Poissaolo katsotaan yleensä tilapäiseksi, jos se kestää enintään noin vuoden.
  
  
• Ruokakuntaan kuuluvan henkilön muualla asuva puoliso
  Puoliso kuuluu ruokakuntaan, vaikka hän olisi poissa useita vuosia, elleivät puolisot asu erillään välien rikkoutumisen vuoksi. Esimerkiksi puoliso, joka on toisella paikkakunnalla työn, opiskelun tai varusmiespalveluksen vuoksi, kuuluu samaan ruokakuntaan.
  
  
• Samassa asunnossa asuvat lähisukulaiset
  Lähisukulaisia ovat avio- ja avopuolisot, vanhemmat ja lapset, isovanhemmat sekä alaikäiset sisarukset. He kuuluvat samaan ruokakuntaan riippumatta vuokra- tai hoitosopimuksista.
  
  
• Vanhempansa kanssa asuva opiskelija
  Opiskelija kuuluu samaan ruokakuntaan vanhempansa kanssa.
  
  
• Toisella paikkakunnalla opiskeleva puoliso tai vanhempansa ruokakuntaan kuuluva alle 18-vuotias lapsi
  Tällainen henkilö voi saada opintotuen asumislisää toisella paikkakunnalla olevaan asuntoonsa.

Eri ruokakuntaan kuuluvat esimerkiksi

• Erillisellä vuokrasopimuksella osan asunnosta vuokranneet henkilöt
  Jos kaksi henkilöä vuokraa asunnon ja he tekevät kumpikin vuokranantajan kanssa erillisen vuokrasopimuksen omasta asunnon osastaan, he ovat molemmat päävuokralaisia. Tällöin he kuuluvat eri ruokakuntiin ellei vuokrasopimuksista tai sen liitteistä ilmene, että asukkaat ovat yhteisvastuussa koko asunnon vuokrasta.
  
  
• Täysi-ikäinen, toiselle paikkakunnalle muuttava lapsi
  Tällöin lapsi ei kuulu enää samaan ruokakuntaan vanhempiensa kanssa.
  
  
• Päävuokralainen tai asunnon omistaja ja jommankumman alivuokralainen
  Jos vuokralainen tekee päävuokralaisen tai asunnon omistajan kanssa erillisen vuokrasopimuksen asunnon osasta, esimerkiksi yhdestä huoneesta, on kysymys alivuokrasopimuksesta. Alivuokralainen kuuluu eri ruokakuntaan kuin päävuokralainen tai asunnon omistaja.
  
  
• Samassa asunnossa asuvat täysi-ikäiset sisarukset
  Jos sisaruksilla on omat vuokrasopimukset joko vuokranantajan kanssa tai jos toinen on toisen alivuokralainen
  
  
• Samassa asunnossa asuva opiskelija, jos hänellä on oikeus opintotuen asumislisään tai hän saa ulkomailta opintotukea tai vastaavaa etuutta
  Tällöin asumismenot jaetaan asukasmäärän mukaan opiskelijan ja muiden asunnossa asuvien kesken.
  
  
• Isovanhempansa kanssa samassa asunnossa asuva opiskelija, jos hänellä on oikeus asumislisään
  Kela voi tällaisessa tilanteessa maksaa samaan asuntoon sekä opintotuen asumislisää että yleistä asumistukea.
  
  
• Puolisot, jotka asuvat erillään välien rikkoutumisen vuoksi

http://www.kela.fi/yleinen-asumistuki_kenelle

Siinähän se harvinaisen selkeästi.