Ultrassa ei näkynytkään mitään - kokemuksia?

Hei!
Olen uusi täällä ja myös odottajakokemus on minulle uutta, vaikka olenkin reilu 30-vuotias odottaja ;)

Minun pitäisi olla viikolla 10 raskaana, tosin menkkani ovat olleet epäsäännölliset ja voi olla, että ovulaatio on ollut myöhässä ja olisinkin viikolla 9, tai vähintään viikolla 8. Todennäköisintä kuitenkin on tuo viikko 10.

Kävin ensimmäistä kertaa neuvolassa tänään ja minulta otettiin samalla ultra (asun maalla). Ultrassa ei näkynytkään mitään, hieman sai hoitaja vaan kaikua näkyviin ja ei ollut siitäkään varma. Ei sykettä, ei mitään :ashamed: Mitään vuotoja ei minulla ole vielä ollut, eikä ihmeellisempiä kipuja.

Hoitaja varasi uuden ultran tiistaille, eli silloin pitäisi olla viikko 11. Jos siinäkään ei sitten mitään näy, niin mitä sitten? Voikohan olla kohdunulkoinen raskaus? Olen niin huolissani ja tosi pettynyt. Vauvaa on odotettu ja toivottu. Toivon niin paljon, että hoitaja olisi katsonut kohtuuni väärin tms, että tiistaina siellä olisi elämää. Hoitaja kertoi, että pitää varautua, ettei siellä ole mitään.

Onko muilla vastaavia kokemuksia, ettei ekassa ultrassa ole näkynyt ja sitten onkin kaikki hyvin? Kotona tein vielä varmuuden vuoksi testin ja positiivistahan se vielä näytti. Asun maalla ja täällä ei ole viikonloppuna mahdollista päästä edes yksityiselle. Eikä siis ennen tiistaita ole aikoja, ne jo soitin, olisin halunnut varmistaa yksityisellä, että näkevätkö he siellä mitään elämää. Olen todella murtunut ja huolissani.

Voiko esim. istukka jo tässä vaiheessa estää näkyvyyden? Siitä ei meinaa puhuttu mitään.

Olen kiitollinen vastaajille!
 
tehtiinkö ultra vatsanpäältä? jos tehtiin niin voi olla että esim viikkoja ei ole niin paljon kuin epäilet, näkyvyys huono/laite ei paras mahdollinen, onko sinulla vatsassa rasvakerrosta? Oliko rakko täysi?
voi hyvinkin olla että kaikki on ok, näkyvyys vain huono tai sit ku tai tuulimuna (jossa olis pitänyt kyllä näkyä ruskuaispussi)
 
En halua masentaa, mutta valitettavasti minulla on ollut kaksi samanlaista koekmusta, toisessa tapauksessa (viikolla n.10) sikiö oli kuollut jo viikoilla 7-8 ja toisessa tapauksessa sikiöt olivat vielä viikkoihin nähden (piti olla vko 9-8) niin pieniä että toivoa ei annettu ja kesken se sitten menikin, näin siis omassa neuvolassani "maalla" myöskin ja vatsan päältä ultrattiin, josta lähetettiin keskussairaalaan jossa nämä sitten todettiin paremmalla ultralla.
 
Toivon niin kovasti! Hoitaja kokeili ensin ultraa vatsan päältä, sitten ultralaite emättimen kautta ja sitten taas vatsan päältä. Ei saanut kunnolla edes kaikua (mitä lie?) näkyviin. Mutta mitään toukkaa ei vatsassa näkynyt. Tosin kyseessä ei ollut lääkäri tai kätilö, vaan kätilön sijainen hoitaja. En tiedä hänen kokemustaan ultralaitteesta, käsittely oli aika nopeaa liikettä laitteen kanssa, jota miehenikin ihmetteli.

Tosin, jos on aikaisemminkin saanut ja onkin sikiöt ultraan, niin pelottaa kyllä. Ja se, että uusi aika menee vasta tiistaille. Ei varmasti paljon nukuta tällä välillä.

UUNA: Näkyivätkö sikiöt kuitenkin ultrassa? Voimia!

Onhan tuota vatsanpeitettäkin, mutta emättimestä ultrattunahan pitäisi kai enivei näkyä.
 
En halua lytätä toivoa, mutta oma kokemukseni (viisi keskenmenoa) on, että ellei raskautesi ole alkanut reilusti myöhemmin, siis useita viikkoja, ei taida kaikki olla kunnossa.
Rv 10 pitäisi näkyä jo syke ja sikiö ihan selvästi, huonollakin laitteella.

Minulla itselläni on kolme lasta, ja nyt raskaana rv24, mutta kaikenkaikkiaan siis yhdeksäs raskaus menossa. Paljon kyyneleitä takana, mutta onneksemme myös näitä onnistumisia.

Jaksamista näihin päiviin. Ja toivon todella, että toiveenne vielä toteutuu!
 
en halua minäkään toivoasi lytätä,mutta meillä näkyi sikiön kaiku (ilmeisesti sydänkaiku tai sikiöpussi yms. tai vastaava,tarkkaan en osaa sanoa) jo viikolla 5+,joten sikiökaiku tulisi näkyä hyvin aikaisessa vaiheessa.Toki paljon riippuu ultraajan ammattitaidosta osaako katsoa oikein,kaikki edes lääkärit (tk-lääkärit) eivät osaa katsoa oikein.Noilla viikoilla kun olet tulisi näkyä selkeästi jo jonkinlainen "toukka" ja syke.Toivottavasti tiistai tuo parempia uutisia. Huom!Ainahan löytyy poikkeuksia ja sellaista joten älä vielä heitä toivoasi!! :hug:
Ja tosiaan emättimen kautta otettu ultra on todella parempi kuin mahan päältä.Meillä otettiin alakautta vielä np-ultrakin.Vasta rakenneultra otettiin vatsan päältä.
VOIMIA!!!
 
Olin viikolla 9 ultrassa, ja kappas vaan LÄÄKÄRI ei löytänyt pikkusta ollenkaan... sitä ennen kävin neuvolassa ja sykettä ei kans löytyny. mule varattiin aika viikolle 12 ja kappas vaan siellä se pikkunen köllii ja viikkoja oli juuri sien miten olikin merkattu. Mulla kans ei vuotoja eikä mitään kipuja.. Tällä hetkellä tämä piiloleikkiä leikkivä on masussa viikolla 38. Joten ei kaikki ihan heti näy=)))
 
Alkuperäinen kirjoittaja Anna333:
Olin viikolla 9 ultrassa, ja kappas vaan LÄÄKÄRI ei löytänyt pikkusta ollenkaan... sitä ennen kävin neuvolassa ja sykettä ei kans löytyny. mule varattiin aika viikolle 12 ja kappas vaan siellä se pikkunen köllii ja viikkoja oli juuri sien miten olikin merkattu. Mulla kans ei vuotoja eikä mitään kipuja.. Tällä hetkellä tämä piiloleikkiä leikkivä on masussa viikolla 38. Joten ei kaikki ihan heti näy=)))
Mulla hiukan sama juttu. Tosin lääkäri joka ensin ultrasi antoi jo varman tuomion tuulimunasta ja passitti kättärille kaavintaan. Onneksemme ennen kaavintaa toinen lääkäri ultrasi uudestaan, ja melkein toisenkin tuomion päätteeksi löytyikin kohdusta pienenpieni syke. Ajatukset olivat suunnattoman järkyttyneet ja itku vaihtuikin iloksi.
Raskaus on edennyt hienosti ja tällähetkellä mennään 29 raskausviikkoa.
Kaikki ei todellakaan heti näy. :heart:

 
Töpöttäjä: joo siis vatsanpäältä ei näkyneet mutta eka näky sit sisäkautta ihan hyvin, sit siinä toisessa pitkän etsimisen ja lääkärin vaihdon jälkeen löysi kaksi sykettä. Nykyisin minulla köllöttelee tuolla sängyssänsä jo 3kk vanha tytöntyllerö :)
 
Mulla oli viikot 8+5 kun ultrattiin eka kertaa eikä mitään näkynyt. Tosin ultrattiin vain päältäpäin, ja rakko ei ollut mulla kovinkaan täysi. Ultraaja oli kyllä kokenut ja etsiskeli vaikka kuinka kauan, mutta ei saanut mitään näkyviin. Seuraavan ajan sain rv 12+0, ja silloin näkyikin sitten aivan loistavasti pikkuinen :) Kyllä tuossa kolmen viikon aikana kerkesi vaikka mitä miettiä, mutta onneksi kaikki sitten oli hyvin. Toivottavasti sinullakin :hug:
 
Helpottavaa kuulla muiden kokemuksia, siis jotain toivoa on. Olenkin nyt tihruuttanut asiaa jo eilisestä, että nuo piristi kummasti. Eihän sitä etukäteen saisi pelätä, mutta jotenkin pikku Taavi on ollut odotusten täyttymys ja saanut jo masunimenkin =)

Kuulostelen raskausoireitakin, että kuvittelenko ne, vai onko todellakin, mutta oireet ovat varmasti myös tuulimunassa tai ulkoisessa samanlaisia. Se on huolestuttavaa, että pahoinvointia ei ole enää, mutta näillä viikoilla sen pitäisikin jo hellittää, kun ei muutenkaan oksenteluksi mennyt. Oli sellainen "liian kauan karusellissa"-olotila.

Kiitos ystävät! Te piristitte minua, jaksan siis tiistaihin asti :heart:
 
Eilenkään ei tullut vastauksia kätilön ultrasta. Tänään on aika varattu sitten lääkärille, joka tekee sisätutkimuksen. Tosin mikä oli helpottava tieto, oli, kun kätilö sanoi, ettei hän edes saa kohtua kuvaan. On todennäköisesti vaan niin kummassa paikassa, jonkin takana tai johonkin kallellaan. Että näin, toivoa siis vielä on. Ei siis tullut vastausta tällä kertaa, että siellä ei välttis mitään olisi.

Uusia kuulumisia ja ultraa odotellessa...
 
no sitten jos kätilö ei saa edes kohtua kuvaan niin en olis kauhean huolissani.tuskinpa siis saisi mitään osaa vauvanalustakaan!..joten tsemppiä vaan ja kerrohan miten lääkäri-ultra meni!! =) :flower:
 
Valitettavasti ei ole iloisia uutisia. Lääkärin ultrassa keskiviikkoiltana kohdussani todettiin tuulimuna. Aiemmin minulle oli kerrottu, ettei tuulimunassa tule raskausoireita, ja koska kohtunikin oli kasvanut ja maha, niin se ei voi olla mahdollista. Lääkärin mukaan oli aivan mahdollista, että on normaalit raskausoireet. Olin kuitenkin pitkällä ja tuulimuna oli kiinnittynyt niin hyvin, ettei ollut tullut itsekseen ulos. Tarvittiin lääkinnällistä apua.

Raskauden keskeytys aloitettiin jo keskiviikkoiltana ja tänään olin tämän päivän sairaalassa. Kivut on kovat, mutta eivät läheskään niin kovat, kuin henkiset. Itse olin olettanut kantavani lasta vatsassa ja nyt on niin tyhjä olo. Onneksi mieheni on ollut tukenani koko ajan, raskasta hänellekin, kun lasta oli yritetty ja toivottu pitkään.
Puhelinta olen pitänyt kiinni, sillä niin monelle olin iloinnut raskaudestani, että nyt ei jaksa vastailla kysymyksiin.

Olo on niin tyhjä, mutta lääkärin mielestä tämä osoittaa kuitenkin, että voin tulla raskaaksi, jos jotain positiivista pitää hakea. Yritän koko ajan etsiä asiasta positiivista, vaikka eihän tämä ole mitään positiivista. Kuitenkin, toisin kuin luulin, rakastin olla raskaana, oli ihana tunne kaikki pahoinvoinnit mukaanlukien. Rakastin Taaviakin, vaikka eihän tuo sitten vauva ollutkaan.

No, nyt sitten toivutaan ja levätään ja yritetään heti uutta raskautta, kun se vaan on mahdollista.
 
Töpöttäjä Pahoittelut tapahtuneesta ja iso lohtu hali! :hug:
Itellä melkein samanlainen kokemus, rv 11+ jotain, todettiin tuulimuna.. Raskausoireita ei ollut, mutta kohtu oli kyllä kasvanut. Mitään merkkejä ei ollut tuosta tm:sta, mutta niin vain siinä kävi. Lääkkeillä sitten kotona kohtu tyhjennettiin. Tästä nyt n.3 kuukautta ja elämä alkaa voittaa, vaikka huoli painaa, että saadaanko lasta koskaan syliin (meillä 1,5v. yritystä takana) Eihän tuo aika vielä niin hirmuisen pitkä ole, mutta kurjalta tuntuu olla oman tyhjän sylin kanssa.
 
Isot pahoittelut kokemastasi Töpöttäjä! Anna itsellesi lupa surra kunnolla, siihen ei auta kun aika :hug:

Meille kävi aikalailla samoin, pitkän yrityksen jälkeinen raskaus päättyi rv11 eikä oikeastaan ollut koskaan kunnolla alkanutkaan. Oireita oli myös ja kohtu kasvanut (myös työnimi pienellä jo oli). Haluan kertoa tämän sulle ja Alisallekin siksi, että kaksi kiertoa keskenmenon jälkeen tulin uudelleen raskaaksi ja tasan 5kk sitten saimme aivan ihanan tytön. Myöhemmin olen ajatellut, että ehkä se vaan oli tarkoitettu näin, jotta saisimme juuri tämän lapsen.

Toivottavasti teille käy samoin, sillä tosiaan se että on tullut jo kerran raskaaksi antaa toivoa sille, että se tapahtuu myös uudelleen!
 

Yhteistyössä