Hei kaikki innokkaat kirjeiden kirjoittajat kaikkialta Suomesta. Kaikenikäiset, -kokoiset, -näköiset, yhden tai useamman lapsen äidit!!! Teidän kirjeittänne odottaa himokirjoittaja, 40- v. yh-äiti ja lapsia viisi. Laita yh-viestinä osoitteesi, niin voin kirjoittaa sinulle ensin. Postinlaatikon täytettä odotellen...
uusia tuulia, uusia ystäviä
- Viestiketjun aloittaja Lumina
- Ensimmäinen viesti
Itä-Suomi
Täällä myös 4 lapsen yh, joka mielellään tutustuu uusiin ihmisiin perinteisen kirjeenvaihdon kautta, etsin pitkäaikaisia kirjeystäviä. Laita osoitteesi s-postini, niin kirjoitan, os.galaxylady65@hotmail.com
tuulahdus
Hei Lumina.
Montako kirjeystävää tai meilikamua sulla on kaiken kaikkiaan?
Kysyn siksi, että olen itse ollut jonkin verran kirjeenvaihdossa (perinteisessä sellaisessa) semmoisten ihmisten kanssa, joilla on toistakymmentä kirjekamua. Aika usein kirje oli koneella kirjoitettu ja tulostettu, koska k-kamu ei jaksanut käsin kirjoittaa kaikkia niitä kirjeitä. Ei se niinkään haitannut, mutta se haittasi, että kirje ei ollut millään tavalla juuri minulle osoitettu. :/
Kirje oli kaikin puolin sisällöltään sellainen, että sen saman hän oli kirjoitttanut ja tulostanut useammalle kirjekamulleen !
Kun kerroin elämäni vastoinkäymisistä - niitä oli siihen aikaan aika tavalla! - ja omasta uupumuksestani, hän lopetti kirjeenvaihdon. Opiskelut vievät niin paljon aikaa, niska-hartiaseutu on kipeänä ja kirjottamista pitää vähentää ja plaaplaa. Kirjeeni olivat varmaan aika sekavan kuuloisia silloin, kun kerroin kaikesta mikä oli kohdannut.
Ja sittten kuitenkin haetaan lisää ja lisää kirjekamuja!
Yksi tämmönen vastasi minun ilmoitukseeni. OLin saada sätkyn, kun tunnistin kirjekuoren perusteella keneltä yhteydenotto oli tullut.
En itse halua olla osa tämmöistä massaa. En halua olla yksi kahdestakymmenestä.
Haluan olla yhtä tärkeä ja rikoisasemassa, kuin se kirjekamukin minulle. Ettei taustoja ja lasteni ikiä yms. mistään kortistosta tarvitse tarkistaa muisin virkistämiseksi.
Minusta sellaiset, tollaiset, "ystävyydet" eivät mitään ystävyyttä ole, vaan pinnallista ja "ihmisen haalimista" ympärilleen.
Ei millään pahalla :flower:
Montako kirjeystävää tai meilikamua sulla on kaiken kaikkiaan?
Kysyn siksi, että olen itse ollut jonkin verran kirjeenvaihdossa (perinteisessä sellaisessa) semmoisten ihmisten kanssa, joilla on toistakymmentä kirjekamua. Aika usein kirje oli koneella kirjoitettu ja tulostettu, koska k-kamu ei jaksanut käsin kirjoittaa kaikkia niitä kirjeitä. Ei se niinkään haitannut, mutta se haittasi, että kirje ei ollut millään tavalla juuri minulle osoitettu. :/
Kirje oli kaikin puolin sisällöltään sellainen, että sen saman hän oli kirjoitttanut ja tulostanut useammalle kirjekamulleen !
Kun kerroin elämäni vastoinkäymisistä - niitä oli siihen aikaan aika tavalla! - ja omasta uupumuksestani, hän lopetti kirjeenvaihdon. Opiskelut vievät niin paljon aikaa, niska-hartiaseutu on kipeänä ja kirjottamista pitää vähentää ja plaaplaa. Kirjeeni olivat varmaan aika sekavan kuuloisia silloin, kun kerroin kaikesta mikä oli kohdannut.
Ja sittten kuitenkin haetaan lisää ja lisää kirjekamuja!
Yksi tämmönen vastasi minun ilmoitukseeni. OLin saada sätkyn, kun tunnistin kirjekuoren perusteella keneltä yhteydenotto oli tullut. En itse halua olla osa tämmöistä massaa. En halua olla yksi kahdestakymmenestä.
Haluan olla yhtä tärkeä ja rikoisasemassa, kuin se kirjekamukin minulle. Ettei taustoja ja lasteni ikiä yms. mistään kortistosta tarvitse tarkistaa muisin virkistämiseksi.
Minusta sellaiset, tollaiset, "ystävyydet" eivät mitään ystävyyttä ole, vaan pinnallista ja "ihmisen haalimista" ympärilleen.
Ei millään pahalla :flower:
tuulahdus
...niin, kirotusvire se tuolla teksin lopussa kummittelee. Piti lukea ERIKOISASEMASSA eikä rikosasemassa...
stressikimppu
Hei Tuulahdus!
En ole Lumina, mutta rakastan myös pitkiä kirjeitä ja sitä, että sellaisten kirjoittelijoita on minulla ystävinä paljon. Olet varmasti oikeassa, että tällaisiakin "ystävien haalijoita" on, mutta haluaisin vain sanoa, että poikkeuksiakin löytyy. Itselläni on myös valtavasti kirjeystäviä, mutta silti vastauskirjeeni eivät missään nimessä ole massakirjeitä. Yleensä kirjoitan kirjeet käsin ja niistä tulee monisivuisia ja todella persoonallisia. Luen saamani kirjeet muutamaan kertaan läpi ja haluan todella panostaa ystävyyteen kirjeitse, oppia tuntemaan kirjeystäväni ja vaihtaa henkilökohtaisesti kuulumisia heidän kanssaan. Kirjeenvaihto on vain niin rakas harrastus minulle, että siksi haluan näin ison määrän samankaltaisia ystäviä ympärilleni. Uuden perinteistä postia rakastavan ja siihen pitkäjänteisesti sitoutuvan ystävän löytäminen on aina suuri onnenpotku. Minulle voivat mielellään myös kirjoitella samoin ajattelevat n. 30-45-vuotiaat naisihmiset. os: akvaario20@hotmail.com
En ole Lumina, mutta rakastan myös pitkiä kirjeitä ja sitä, että sellaisten kirjoittelijoita on minulla ystävinä paljon. Olet varmasti oikeassa, että tällaisiakin "ystävien haalijoita" on, mutta haluaisin vain sanoa, että poikkeuksiakin löytyy. Itselläni on myös valtavasti kirjeystäviä, mutta silti vastauskirjeeni eivät missään nimessä ole massakirjeitä. Yleensä kirjoitan kirjeet käsin ja niistä tulee monisivuisia ja todella persoonallisia. Luen saamani kirjeet muutamaan kertaan läpi ja haluan todella panostaa ystävyyteen kirjeitse, oppia tuntemaan kirjeystäväni ja vaihtaa henkilökohtaisesti kuulumisia heidän kanssaan. Kirjeenvaihto on vain niin rakas harrastus minulle, että siksi haluan näin ison määrän samankaltaisia ystäviä ympärilleni. Uuden perinteistä postia rakastavan ja siihen pitkäjänteisesti sitoutuvan ystävän löytäminen on aina suuri onnenpotku. Minulle voivat mielellään myös kirjoitella samoin ajattelevat n. 30-45-vuotiaat naisihmiset. os: akvaario20@hotmail.com
Heips sinulle joka ihmettelit kun lisää kirjeystäviä haluan. Minä todella haluan tutustua uusiin eri-ikäisiin ihmisiin eri elämän tilanteissa. Mullakin oli yksi tällainen "tulostelija"kirjeystävä, mutta karsiutui pois koska huomasin ettei mun asioita koskaan kommentoitu ja kirjeet oli aina sellaisia kuin ne olisi yleisesti kaikille tulostettu.
Olen sairauteni vuoksi eläkkeellä ja lapset ovat päivät koulussa (9-18-vuotiaat). Liikkumiseni on huonoa joten kirjeenvaihto on oiva tapa olla yhteydessä muihin ihmisiin. Joskus joudun koneellakin kirjoittamaan (käteni ovat joskus niin pahasti puuduksissa että käsin kirjoitetusta tekstistä ei tahdo saada selvää. Mutta jokainen kirjeystävä on minulle tärkeä ja ainutlaatuinen ja taatusti jokaiselle kirjoitan erilaisen kirjeen aina ajatukset tuon ystävän luona. Tykkään myös askarrella, joten usein koristelen kirjepaperini, teen ne itse samoin kuoret. En kahta samanlaista kirjettä ole koskaan kirjoittanut. Eli jos sua kiinnostaa tai ketä muuta tahansa kirjoitella kanssani persoonallisia pitkiä kirjeitä, niin kirjeitä vain tulemaan os. Päivi Riikonen Vattuahontie 8 C 13 71800 Siilinjärvi
Olen sairauteni vuoksi eläkkeellä ja lapset ovat päivät koulussa (9-18-vuotiaat). Liikkumiseni on huonoa joten kirjeenvaihto on oiva tapa olla yhteydessä muihin ihmisiin. Joskus joudun koneellakin kirjoittamaan (käteni ovat joskus niin pahasti puuduksissa että käsin kirjoitetusta tekstistä ei tahdo saada selvää. Mutta jokainen kirjeystävä on minulle tärkeä ja ainutlaatuinen ja taatusti jokaiselle kirjoitan erilaisen kirjeen aina ajatukset tuon ystävän luona. Tykkään myös askarrella, joten usein koristelen kirjepaperini, teen ne itse samoin kuoret. En kahta samanlaista kirjettä ole koskaan kirjoittanut. Eli jos sua kiinnostaa tai ketä muuta tahansa kirjoitella kanssani persoonallisia pitkiä kirjeitä, niin kirjeitä vain tulemaan os. Päivi Riikonen Vattuahontie 8 C 13 71800 Siilinjärvi
Entinen
Terve Päivi, oli aika hämmentävää nähdä täällä ilmoituksesi ja meinasin sinulle jopa vastata kunnes huomasin kuka olet.
Ilmeisesti olet minut kirjeystävänä hylännyt juuri sen takia kun kirjoitin kirjeeni tietokoneella, en tiedä, mutta jos näin on niin kohteliasta olisi edes ilmoittaa että ei halua enää kirjoitella ettei toinen odottele kirjettäsi suotta ...
Vaikka kirjeeni ovatkin koneella kirjoitettua ne eivät todellakaan ole mitään massatuotantoa. Kun kirje jollekulle on valmis painan delete ja seuraavalle kirjoitan alusta loppuun saakka henkilökohtaisesti.
Myös sinun kirjeisiisi otin kantaa henkilökohtaisesti, liekö se sitten riittänyt koska lakkasit yht'äkkiä kirjoittamasta minulle.
Jos on käynyt niin että olet haalinut itsellesi liikaa kirjeystäviä ehtimättä pitää heihin yhteyttä kuin pari kertaa vuodessa (miten siinä pystyy keneenkään edes tutustumaan?) niin sitten antaisin sinulle neuvon : vähemmän on useimmiten enemmän.
Kaikkea hyvää Päivi sinulle toivottaen entinen kirjeystäväsi Paula.
Ilmeisesti olet minut kirjeystävänä hylännyt juuri sen takia kun kirjoitin kirjeeni tietokoneella, en tiedä, mutta jos näin on niin kohteliasta olisi edes ilmoittaa että ei halua enää kirjoitella ettei toinen odottele kirjettäsi suotta ...
Vaikka kirjeeni ovatkin koneella kirjoitettua ne eivät todellakaan ole mitään massatuotantoa. Kun kirje jollekulle on valmis painan delete ja seuraavalle kirjoitan alusta loppuun saakka henkilökohtaisesti.
Myös sinun kirjeisiisi otin kantaa henkilökohtaisesti, liekö se sitten riittänyt koska lakkasit yht'äkkiä kirjoittamasta minulle.
Jos on käynyt niin että olet haalinut itsellesi liikaa kirjeystäviä ehtimättä pitää heihin yhteyttä kuin pari kertaa vuodessa (miten siinä pystyy keneenkään edes tutustumaan?) niin sitten antaisin sinulle neuvon : vähemmän on useimmiten enemmän.
Kaikkea hyvää Päivi sinulle toivottaen entinen kirjeystäväsi Paula.
Itä-Suomi
Minä myös aloin kirjoitella tämän Päivin kanssa kerran, ja aluksi kirjeystävyys meni mukavasti, kunnes tämä Päivi lopetti sen yht'äkkiä. Jäin hieman miettimään, mikä meni vikaan. Olisin kaivannut jonkinlaista selitystä, jos ei halua enää kirjoitella.
Itä-suomi myös sinulle anteeksipyyntö, jos olen aiheuttanut mieliharmia. Minä olen todella kranttu kirjeystävien suhteen. Tai vaativa. Haluan saada aitoja kirjeitä, jakaa kokemuksia ja tunteita. Jatka etsimistä, ehkä sinäkin löydät vielä hengenheimolaisen. Itse olen etsinyt sellaisia ja löytänytkin. Ja olen heistä hyvin onnellinen.
Entinen
Ja yhden kirjeen perusteella päätät että tämä ihminen ei ole tutustumisen arvoinen?
Ei muuta kuin onnea täydellisen kirjeenvaihtokaverin etsintään.
Ja mulla ei kyllä ole tapana juoruta "kyläläisistä" että en todellakaan tiedä mitä sillä tarkoitit.
Ei muuta kuin onnea täydellisen kirjeenvaihtokaverin etsintään.
Ja mulla ei kyllä ole tapana juoruta "kyläläisistä" että en todellakaan tiedä mitä sillä tarkoitit.
Piia-Riina
Hei Päivi!
Minäkin kirjoittelin kanssasi muutaman kerran ja yht äkkiä lopetit kirjoittelun, enkä ymmärrä miksi?? Itse pidin sinusta todella ja halusin tutustua sinuun enkä tietääkseni loukannut sinua mitenkään! Kerroin perheestäni ja elämästäni ja olin kiinnostunut asioistasi. Eihän silti kaikki kirjeet aina voi olla samanlaisia, toisessa kirjeessä toisenlaisia asioita toisessa toisenlaisia! Mutta kun et halua kirjoitella niin et! Toivotan sinulle hyvää kevättä!
Muut jotka tahtovat kirjoitella laittakaa viestiä ja osoitetta sähköpostiini, joka on piipiainen@hotmail.com
Minäkin kirjoittelin kanssasi muutaman kerran ja yht äkkiä lopetit kirjoittelun, enkä ymmärrä miksi?? Itse pidin sinusta todella ja halusin tutustua sinuun enkä tietääkseni loukannut sinua mitenkään! Kerroin perheestäni ja elämästäni ja olin kiinnostunut asioistasi. Eihän silti kaikki kirjeet aina voi olla samanlaisia, toisessa kirjeessä toisenlaisia asioita toisessa toisenlaisia! Mutta kun et halua kirjoitella niin et! Toivotan sinulle hyvää kevättä!
Muut jotka tahtovat kirjoitella laittakaa viestiä ja osoitetta sähköpostiini, joka on piipiainen@hotmail.com
Eiköhän laiteta piste tälle touhulle. Olen itsekin ihan samalla lailla joutunut pettymään ja odottamaan turhaan vastausta tai syytä miksi on lopettanut kirjoittamisen. Haen ystäviä, jotka jaksavat kirjoittaa kaikesta maan ja taivaan välillä. Ja pitkästi kuten olen usein maininnut. Sellaisia helmiä on löytynytkin. Eihän meillä oikeassakaan elämässä synkkaa kaikkien kanssa niin ei sitten tässäkään kirjeenvaihtomaailmassa. Eikä musta ole reilua, että minä yleensä kirjoitan pitkästi (4-7 A4-sivua) ja paluupostisssa saan ohuen ohuen kirjeen pinnallisista kuulumisista, kuten viikon ruokamenusta ja vastaaavasta). Haen sellaista sielun sisarta, hengenheimolaista ja ilokseni sellaisia olen saanutkin ja kirjeet, paksut ja pitkät kulkevat välillämme.
Sain itsekin eilen kirjeen, tosi lyhyen ja henkilö kirjoitti ettei ehdi kovin usein kirjoitella mutta minulta toivoi pikaista vastausta!?
Etsivä löytää. Olen pahoillani jos joku on jäänyt saamatta korttia tai lyhkästä kirjettä, jossa olen pahoitellut kirjeenvaihdon lopettamista.
Toivon kaikille aurinkoista kevättä ja onnea ja pitkämielisyttä ystävän löytämisessä!
Sain itsekin eilen kirjeen, tosi lyhyen ja henkilö kirjoitti ettei ehdi kovin usein kirjoitella mutta minulta toivoi pikaista vastausta!?
Etsivä löytää. Olen pahoillani jos joku on jäänyt saamatta korttia tai lyhkästä kirjettä, jossa olen pahoitellut kirjeenvaihdon lopettamista.
Toivon kaikille aurinkoista kevättä ja onnea ja pitkämielisyttä ystävän löytämisessä!
äiti 45 v
Mikä tekee kirjeestä ei-toivottavan jos se on kirjoitettu koneella???
Minä hoidan laajan kirjeenvaihtoni sähköpostilla suureksi osaksi mutta saahan siihenkin persoonallisuutta valitsemalla erilaisia kuvataustoja yms. Ja samoin teen tuon perinteisen kirjeenvaihdon kanssa. Ja miksikö? En siksi että aliarvioisin kirjeensaajaa millään tavalla tai että kopioisin saman kirjeen kaikille. Ihan vaan siitä syystä että tunnustan että vuosien mitaan kaunokirjoitustaitoni on hävinnyt ja haluan että ihmiset saavat selvää kirjeestäni eivätkä tarvitse arvailla niitä koukeroita. Sekin on toisen ihmisen kunnoittamista että kirjoittaa niin että toinen saa selvää.
Eikä se onko se kirjoitettu koneella vai sitten vaikka vanhanajan mustekynällä jota kastetaan pulloon ja sitten imupaperilla imetään tahrat pois, tee toisesta kirjeestä tai ihmisestä yhtään sen parempaa.
Tärkeintä on kuitenkin se sisältö vai kuinka?
Joku voi kirjoittaa kauniilla käsialalla ruusureunaisella paperille tosi mitäänsanomattoman persoonattoman kirjeen, joku taas voi kirjoittaa "persoonattomasti" koneella vaikka jollakin perusfontilla ihanan sanomallisen ja sykähdyttävän kirjeen.
Näin ajattelen minä...
Ja sitä että voiko jollakin olla enemmänkin kuin viisi hyvää ystävää niin niitä voi olla vaikka viisikymmentä. Ei sitä muistamista ja ajattelemista mittaa kirjeiden kirjoitusfrekvenssikään vaan todellakin se sisältö. Minä esimerkiksi en keksisi joka päivä "järkevää" kirjoitettavaa samalle ihmiselle, vaikka joskus taas sitä tekstiä saattaa tulla vaikka sivukaupalla joka päivä koko viikko jos on mielenkiintoinen keskustelu jostakin aiheesta menossa. Se riippuu kuitenkin niiden kahden ihmisen keskeisestä kemiasta ja siitä miten heti alkuun juttu lähtee luistamaan tai sitten ei.
Ja kirjeenvaihto ja ajatustenvaihto pitää olla molemminpuolista eli molemmilla on jotakin sanomista ja molempien tulisi kuunnella, mutta toki on hetkiä jolloin toisella on joku tilanne jolloin haluaa purkaa itseään eikä jaksa oikein toista kuunnella. Mutta ehkä tällaisen tilanteen tasapainoinen hallinta kuitenkin vaatii vähän pidempää kuin ehkä kaksi kirjettä kestänyttä "ystävyyttä". Minulla ainakin on monia niin pitkäaikaisia ystäviä että jossakin vaiheessa asioidenkäsittely voi ihan hyvin olla yksipuolistakin eli puidaan tasan tarkkaan vaikka vain toisen ongelmia tai tapahtumia elämässä. Mutta toki tämä ei saa jatkua ikuisuutta vaan yksi tapa auttaa ahdistunutta tai surullista on myös tuoda pieniä valonpilkahduksia kerrallaan omasta elämästä toisen elämään, ei kuitenkaan liikaa hehkuttaa omaa onnea jos toisella ei sitä ole vaan jotakin muuta iloista asiaa, vaikka sitten vain keväistä auringonpaistetta.
No tässä oli muutama ajatus minulta....
Ja lisään vielä ajatuksen kirjeiden sisällöstä ja pituudesta. Minulle itselleni on tullut viime vuosina tietty varovaisuus kertoa itsestäni heti kaikki jollekin uudelle tuttavuudelle. Siksi eka kirje/meili varmaan monesti on vähän ylimalkainen esittely eikä tarkkoja nimi yms tietoja. sitten kun näkee että toinen on todella ystävää hakemassa ja haluaa oikeasti tutustua ja vaihtaa ajatuksia niin sitten tutustuttuani kertoilenkin jo avoimemmin kaikenlaista ja menen syvällekin joihinkin asioihin.
Minä hoidan laajan kirjeenvaihtoni sähköpostilla suureksi osaksi mutta saahan siihenkin persoonallisuutta valitsemalla erilaisia kuvataustoja yms. Ja samoin teen tuon perinteisen kirjeenvaihdon kanssa. Ja miksikö? En siksi että aliarvioisin kirjeensaajaa millään tavalla tai että kopioisin saman kirjeen kaikille. Ihan vaan siitä syystä että tunnustan että vuosien mitaan kaunokirjoitustaitoni on hävinnyt ja haluan että ihmiset saavat selvää kirjeestäni eivätkä tarvitse arvailla niitä koukeroita. Sekin on toisen ihmisen kunnoittamista että kirjoittaa niin että toinen saa selvää.
Eikä se onko se kirjoitettu koneella vai sitten vaikka vanhanajan mustekynällä jota kastetaan pulloon ja sitten imupaperilla imetään tahrat pois, tee toisesta kirjeestä tai ihmisestä yhtään sen parempaa.
Tärkeintä on kuitenkin se sisältö vai kuinka?
Joku voi kirjoittaa kauniilla käsialalla ruusureunaisella paperille tosi mitäänsanomattoman persoonattoman kirjeen, joku taas voi kirjoittaa "persoonattomasti" koneella vaikka jollakin perusfontilla ihanan sanomallisen ja sykähdyttävän kirjeen.
Näin ajattelen minä...
Ja sitä että voiko jollakin olla enemmänkin kuin viisi hyvää ystävää niin niitä voi olla vaikka viisikymmentä. Ei sitä muistamista ja ajattelemista mittaa kirjeiden kirjoitusfrekvenssikään vaan todellakin se sisältö. Minä esimerkiksi en keksisi joka päivä "järkevää" kirjoitettavaa samalle ihmiselle, vaikka joskus taas sitä tekstiä saattaa tulla vaikka sivukaupalla joka päivä koko viikko jos on mielenkiintoinen keskustelu jostakin aiheesta menossa. Se riippuu kuitenkin niiden kahden ihmisen keskeisestä kemiasta ja siitä miten heti alkuun juttu lähtee luistamaan tai sitten ei.
Ja kirjeenvaihto ja ajatustenvaihto pitää olla molemminpuolista eli molemmilla on jotakin sanomista ja molempien tulisi kuunnella, mutta toki on hetkiä jolloin toisella on joku tilanne jolloin haluaa purkaa itseään eikä jaksa oikein toista kuunnella. Mutta ehkä tällaisen tilanteen tasapainoinen hallinta kuitenkin vaatii vähän pidempää kuin ehkä kaksi kirjettä kestänyttä "ystävyyttä". Minulla ainakin on monia niin pitkäaikaisia ystäviä että jossakin vaiheessa asioidenkäsittely voi ihan hyvin olla yksipuolistakin eli puidaan tasan tarkkaan vaikka vain toisen ongelmia tai tapahtumia elämässä. Mutta toki tämä ei saa jatkua ikuisuutta vaan yksi tapa auttaa ahdistunutta tai surullista on myös tuoda pieniä valonpilkahduksia kerrallaan omasta elämästä toisen elämään, ei kuitenkaan liikaa hehkuttaa omaa onnea jos toisella ei sitä ole vaan jotakin muuta iloista asiaa, vaikka sitten vain keväistä auringonpaistetta.
No tässä oli muutama ajatus minulta....
Ja lisään vielä ajatuksen kirjeiden sisällöstä ja pituudesta. Minulle itselleni on tullut viime vuosina tietty varovaisuus kertoa itsestäni heti kaikki jollekin uudelle tuttavuudelle. Siksi eka kirje/meili varmaan monesti on vähän ylimalkainen esittely eikä tarkkoja nimi yms tietoja. sitten kun näkee että toinen on todella ystävää hakemassa ja haluaa oikeasti tutustua ja vaihtaa ajatuksia niin sitten tutustuttuani kertoilenkin jo avoimemmin kaikenlaista ja menen syvällekin joihinkin asioihin.
Iloinen leipuri
Äiti 45,
jos sinulla on tilaa vielä yhdelle kirjeystävälle,
niin tarjoudun.
Kirjoitit täyttä asiaa!!
Toki muutkin "aikuiset" äidit voivat kirjoitella.
Nuorena olin ahkera kirjeenvaihtaja,
mutta opiskelut, seurustelut, työ- ja perhe-elämä täyttivät elämän, josta nyt kyllä riittäisi jaettavaa paperillekin!!
Jos kiinnostaa,
niin löydät minut osoitteesta
ilenna64@suomi24
jos sinulla on tilaa vielä yhdelle kirjeystävälle,
niin tarjoudun.
Kirjoitit täyttä asiaa!!
Toki muutkin "aikuiset" äidit voivat kirjoitella.
Nuorena olin ahkera kirjeenvaihtaja,
mutta opiskelut, seurustelut, työ- ja perhe-elämä täyttivät elämän, josta nyt kyllä riittäisi jaettavaa paperillekin!!
Jos kiinnostaa,
niin löydät minut osoitteesta
ilenna64@suomi24
Joskus aikoja sitten etsiskelin kirjeystäviä ja löysinkin pari hyvää ystävää. Mutta havaitsin aika usein, että monet etsivät ystäviksi ihmisiä, joilla on samanlainen tausta kuin itsellä. Minun perheessäni on ongelmia, ei mitään kuolemanvakavaa, mutta mainittavia kuitenkin ja niistä kun kerroin, niin kirjeluukku ei enää kopsahtanutkaan. Itse koen rikkautena erilaiset ihmiset erilaisine taustoineen. Emme me kaikki asu omakotitalossa järven rannalla keskellä kaupunkia insinöörimiehemme ja lastemme Matin ja Maijan kanssa!
Itse sairastuin kilpirauhasen vajaatoimintaan ja olin ihan vetämättömissä pari vuotta, mutta yritinb silti ylläpitää ystävyyssuhteita, harvakseltaan tosin.
Itse sairastuin kilpirauhasen vajaatoimintaan ja olin ihan vetämättömissä pari vuotta, mutta yritinb silti ylläpitää ystävyyssuhteita, harvakseltaan tosin.
eikö alkuperäinen kirjeystävien etsijä voisi tarkemmin eritellä ilmoituksessaan millaista kirjeystävää sitten haluaa,niin ne sivun mittaisia kirjeitä ruokamenyineen kirjoittelevat ymärtäisivät jättää vastaamata. näin kumpikin osapuoli välttyisi pettymykseltä jos ap tarkentaisi hakuaan.ja jos kirjoittaa että kaikki asait maan ja taivaan väliltä käy,mutta ei sitten pidäkään kun kirjekaveri kirjoittaa kyläläisistä juoruja ja pinnallisia juttuja,niin silloinon syytä ehkä itsesäkin.
Iloinen leipuri
Hei!!
kiitos äiti 45 vastauksestasi,
minäkin jo vastasin sinulle,
mutta nyt on palattava asiaan, sillä
sinä MISU
Minullakin on kilpirauhasen vajatoiminta
- pari vuotta sitten lopulta todettu
ja takkuilua on ollut sen kanssa eläminen...
Olisi ihanaa jakaa kanssasi mietteitä ja pohtia eloa!!
En tunne/tiedä ketään toista, jota asia oikeasti olisi vaivannut...
vaikka se kuulemma niin monella onkin,
kaikki vain ovat selvinneet siitä kuin ei mitään...
Jos koet samoin, niin löydät minut
ilenna64@suomi24
osoitteesta!
kiitos äiti 45 vastauksestasi,
minäkin jo vastasin sinulle,
mutta nyt on palattava asiaan, sillä
sinä MISU
Minullakin on kilpirauhasen vajatoiminta
- pari vuotta sitten lopulta todettu
ja takkuilua on ollut sen kanssa eläminen...
Olisi ihanaa jakaa kanssasi mietteitä ja pohtia eloa!!
En tunne/tiedä ketään toista, jota asia oikeasti olisi vaivannut...
vaikka se kuulemma niin monella onkin,
kaikki vain ovat selvinneet siitä kuin ei mitään...
Jos koet samoin, niin löydät minut
ilenna64@suomi24
osoitteesta!
Hei Iloinen Leipuri!
En taida uskaltaa aloittaa kirjeenvaihtoa kenenkään uuden ihmisen kanssa juuri nyt. Haluan olla hyvä ystävä ja kirjoitella säännöllisesti, mutta ole tällä hetkellä sen verran alamaissa ja väsynyt, ettei siitä varmaan tulisimitään! Kiitos kuitenkin lämpimästä ajatuksestasi.
En taida uskaltaa aloittaa kirjeenvaihtoa kenenkään uuden ihmisen kanssa juuri nyt. Haluan olla hyvä ystävä ja kirjoitella säännöllisesti, mutta ole tällä hetkellä sen verran alamaissa ja väsynyt, ettei siitä varmaan tulisimitään! Kiitos kuitenkin lämpimästä ajatuksestasi.