Uusimmassa Kaksplussassa ollut juttu: Veli sai siskon

Luin tänään uusimmasta Kakplus -lehdestä kyseisen jutun. Pikkusen ehkä kateellisena tai ehkä enemmänkin huolestuneena luin kuinka tässä perheessä uhmakkaalla kolmevuotiaalla oli vauvan synnyttyä riiviökautta kestänyt kokonaiset kaksi viikkoa!=)
Meillä on nuorempi lapsi nyt kahdeksan kuukautta ja tuntuu ettei isoveljen mustasukkaisuus pikkuveljestä ole missään vaiheessa helpottanut. Tilannetta ei nyt viime aikoina ole ainakaan auttanut se että pikkuveli on kuukauden ajan konttinut ja päässyt näin käsiksi ison veljen leluihin.
Meillä mustasukkaisuus on ollut alusta lähtien sitä että isoveli tökkii, pökkii ja kiusaa pikkuveljeä. Välillä kyllä hupsuttelevatkin, mutta suurimmaksi osaksi veljesten kanssa käyminen on muuta. Kun pikkuveli oli vielä pienempi kuin nyt niin vauvaa ei olisi saanut syöttää (ímetykseni loppui aika lailla alkuunsa joten vauva on saanut pullosta maitoa ja kiinteitä jo pitkään) tai pitää sylissä. Tuntuu ettei näiden veljesten välillä ainakaan isonveljen puolelta ole oikein minkäänlaista sisarusrakkautta.
Onko muilla joilla vanhempi lapsi on kolme vee elämä sisarusten välillä yhtä auvoista kuin tässä lehden perheessä (enkä tietenkään vähättele yövalvomista, mutta tässä tarkotan nyt lasten välistä suhdetta)? Ollaanko me maailman ainut perhe, jossa tuntuu ettei isompi lapsi tahdo millään sulattaa vauvaa, vaikka vauva siis alkaa jo lähestymään vuoden ikää? :'(

 

meillä 3 vuotias tyttö ja 3kk tyttö.
esikoinen tykkää vauvasta kovasti ja ei ole missään vaiheessa yrittänyt tehdä pahaa siskolleen,pussaa ja halii siksoa kovasti.On toki mustasukkainen mutta kohdistaa kiukun meihin vanhempiin,onneksi.
Alkuun tilanne oli todella auvoinen,isompi tyttö antoi laittaa pikkuisen kaikessa edelle ja odotti vuoroaan.nyt on alkanut tulemaan vähän kapinaakin eli ei olla ihan niin reippaita.Minusta on hyvä merkki että nyt vaatii itselleen huomiota ja kiipeää syliin kun sitä kaipaa.Vaikka ei se aina ole helppoa kun vauvaa pitäisi imettää ja isompi kiukkuaa vieressä.Mutta yleisesti ottaen meillä on kyllä mennyt paremmin kuin hyvin tämä alku ainakin.

En ole siis lukenut kyseistä juttua mutta tässä meidän tarina

 

ettei johdu sukupuolesta???? meillä 3,5v poka ja 6kk tyttö. poka ei juurikaan ole ollu mustis. olen miettiny monesti olisiko mustis jos tulokas olisi ollut poika??? :wave: kun tunnen tällaisia poika-poika perheitä ja heillä on isoveljet ollu tosi mustiksia pitkään. voisko olla että poju ei tunne tyttöä niin omaa asemaa uhkaavaksi kuin toista poikaa?? en tiedä...

 

No meillä se on kestänyt kans kauan ja kyllä edelleen kovasti inttää aina, että ei pikkuveli sitä ja ei pikkuveli tätä ja pois pikkuveli. Oikeastaan nyt ehkä viimisen kuukauden aikana on vähän helpottanut. Taitaa olla vaan seesteisempi kausi, kohta taas "inhotaan". Meillä ei ole pikkuveljeen kans kajottu, onneksi, mutta sanallisesti ja itkemällä osoitettu ettei todellakaan tykätä.

Meillä siis kans kaks poikaa, mutta ikäeroa vuoden vähemmän kuin teillä. Moni sanoi silloin raskausaikana, että toinen nin pieni kun pikkuveli syntyy, että varmaan menee ihan helposti eikä ole mustis. Mutta on kyllä ollut!! Ja mä kans sitä surin/suren, että tästä ei tule yhtään mitään, että kamalaa kun toinen ei opi tykkäämään. Että ette ole ainoita!!

 

Eriytättekö sisaruksia miten? Meillä ikäero on 2,5vuotta. Alku oli tuskaa.Ehkä just ekat 8kuukautta sen jälkeen sisarusten välit on olleet tosi lämpimät! korostan: todella hyvät. Meillä isompi on kolmena päivänä viikossa päiväkodissa ikäistensä (nyt 4vuotias) seurassa eikä tarvi katsella "vauvatouhuja". Myöskin viedään uimahalliin kahden kesken jomman kumman vanhemman kanssa, saa jatkaa omaa harrastustaan. Myös pyöräillään paljon kahden kesken. Pikkusisarus jää silloin kotiin "tylysti". Ehkä tämä on ollut hyvä ratkaisu, kun sisarukset eivät ole kaiken aikaa yhdessä, pakolla toistensa rytmeissä niin välit on oikeasti todellakin loistavat. Alku oli niin karmivaa (pelkäsin että isompi tosissaan tappaa pienemmän), että olen kovin iloinen tästä. Eli auttaisko teillä se, että isommalle omaa juttua enempi, omia kavereita, omaa tekemistä eikä koko ajan pienemmän beesillä kotona? tsemppiä! Ja valoisampaa tulevaa!