Välilevyn rappeuma

Onko kenelläkään? Itse olen vajaa kolmekymppinen ja magneettikuvissa paljastui välilevyn rappeuma, kaksi nikamaa lytyssä ja yhdessä välilevyssä alkava pullistuma. Selkä aika-ajoin tosi kipeenä... Lääkäri sanoi, että tämänikäisellä harvinaisempi juttu, rappeumat on yleensä yli viisikymppisten juttuja.
Mitenköhän parjään jos raskaaksi tulen, kolmonen olisi haaveissa....
Elikkäs onko kohtalon tovereita?

 

Mun kaverilla on sama tauti,hän on kaksviis vuotta.Ihmettilin kans kovasti ku sanoi et hänellä on välilevyn rappeuma.mikään työ ei oikein onnistu kipujen kanssa Lapsia hänellä ei ole

 

On, ystävä reilu 30. Kerran jo leikattu. Aina työt aloittaa mutta saa miltei samantien lopettaa. Jatkuvaa jumppaa ja fysikaalista.

 

Niin työterveyslääkärikään ei kovin hääppöistä tulevaisuuden kuvaa antanut, todennäköisesti alan vaihto, olen lähihoitaja ja raskastahan se nostelu on..
Toivottavasti selkä kestää vielä raskauden, jos sellainen ilo meille vielä suodaan :heart:

 

mulla todettiin rappeumia ja välilevyn ISO pullistuma mag.kuvissa.Keväällä meni jalat yht.äkkiä ja 2 kertaa sairaalassa olin, kuukauteen en pystynyt juuri ollenkaan kävelemään..KAMALAA oli, mutta leikkaus aina viim. keino, eikä tod. takaa paranemista (joskus pahentaa)Tosi kovia kipulääkkeitä söi ja piikkejä sai, muttei hirveesti alux auttanut.. Pikku hiljaa paranemaan päin ilman leikkausta, fysioterapia auttoi paljon! Lääkäri sanoi että voi tulla sama tilanne vuoden, 10vuoden tai huomenna taas..kukaan ei voi ennustaa.Mulla ei aiemmin ollut selkävaivoja, lapsia 3 ja ikää 31v. kyllä tuli yllätyksenä, lääkäri myös hieman ihmetteli rappeumia..toinen alkava yläselässä, itse mietin tässäkö nyt maksellaan teini-iän syömishäiriön vaurioita..(bulimia mulla, just kasvu iässä 14v.)??
kannattaa yrittää pitää selkä mahd. hyvässä kunnossa esim. jumpalla, myös hyvät vatsalihakset tärkeät koska tulee selkää. McKensie menetelmä, heti kun vähänkin vihloo, ettei pääse pahax (jotkin fysioterapeutit osaavat ko. menetelmän, kirja: kuntouta itse selkäsi, robin mc kenzie..)Kyllä pelottaa kokoajan että taas menen yhtä huonoon kuntoon, se oli kamalaa!!! Mutta toiv. ei...

 

Olen keskiviikkona menossa fysioterapeutin luokse, saas nährä mitä se suosittelee. Pakko alkaa käydä kuntosalilla, kotona en edisty tekemään kyllä mitään jumppaa. Mulla selkä oireillu jo 6 vuotta, nyt vasta pääsin magneettikuviin, kun itse sinne kinusin. Lääkärit varmaan kuvittelivat minun vain huvikseen hakevan saikkua ja valittavan selkää!! Minä olen syönyt 600mg buranaa, Panacodia ja Tramal 100mg depottia. Että ihan järeet pillerit käytössä. Otan lääkkeen vain pahimpaan tuskaan, koska mulla alkaa jo maha reagoida noihin särkylääkkeisiin.
Toivottavasti fyysioterapeutti keksii jotain, joka helpottais!!

 

Hei! Olen ex-ammatiltani fysoterapeutti ja vaihdan selän takia alaa. Tosin muutkin nivelet on yliliikkuvia. Varhaisimmat välilevyrappeumat ovat jo 12-vuotiailla, joten ompas teillä tietämättömiä lääkäreitä. Rappeuma alkaa heti syntymän jälkeen, sillä välilevyyn ei ole omaa verisuonitusta. Ravinto rustoon tulee siis tihkumalla eli liikkeen välityksellä. Jos ei liikettä, ei ravintoa ja rappeutuminen kiihtyy. Perimä vaikuttaa myös suuresti.Paikallaan seisominen ja istuminen kiertyneeissä asennoissa pahasta. Jos haluaa elää mahd. kivutonta elämää, täytyy koko elämä aluksi panna remottiin. Eli pitää opetella istumaan ja nousemaan oikein. Kuntosalille en kehottaisi selkäjumppaan ketääm, vaan fysioterapeutille, joka tarkistaa lihaskunnon ja ohjaa oikeat liikkeet. Jumppa pitää aloittaa syvistä lihaksista ja aineenvaihduntaa parantavista liikkeistä. Ei mitään raskasta ja isoja liikeratoja. mckenzien olen kokenut itsekin hyväksi. Suosittelen. Raskaat ja kiertyneet työasennot eivät sovi, kuten hoitajan työt. Vie monia vuosia löytää itselle sopivat jutut, mutta työ kannattaa. Säännöllinen liikunta on kaiken a ja o, laiskuudesta kärsit sitten kipuja. Oma valinta. Kannattaa käydä ammatinvalintapsykologilla, jos ammatinvaihto edessä. Monikkoraskauteni meni hyvin, vaikka makasinkin melkein puolet ajasta. Kävin useita pikkulenkkejä päivittäin silloinkin. Kaiken kamalan jälkeen olen oppinut rakastamaan kroppaani, vaikka välilä se tuntui viholliselta ja petturilta. Elämä jatkuu ja tällä hetkellä opiskelen ja käyn jopa kerran viikossa ratsastamassa ja kykenen uimaan ja pyöräilemään ja kaikkea. kaikkea kannattaa kokeilla ja aloittaa pikkuhiljaa ja varovasti. kun saa lihakset kuntoon, selkä kestää kaikkea muutakin paremmin. tsemppiä ja hirveästi voimia, älkää luovuttako, aurinko paistaa ihan varmasti risukasaan. Etukumarat asennot, kuten vattupusikossa kyykkiminen ja istuminen ovat myrkyä mun selälle. Itsellä pahimmassa vaiheessa hirveät kivut, ei unta ja kävelin noin 30 metriä kerrallaan.

 

Hei sinä ex-fysioterapeutti!!!
Tiedätkö eteneekö tämä sairaus koko ajan? Voiko jotenkin pysäyttää vai rappeutuuko se koko loppuelämän koko ajan pahemmaksi?
Oma lääkärini selitti asian niin että en oikein saanut selvää..
Olen huomannut itsekin, kun hoitotyötä teen, että etukumarat asennot ja esim. pyörätuoliin potilaan siirrot ovat yhtä tuskaa. Samoin autolla ajaminen ja istuminen pitemmän aikaa. Olen myös huomannut, että jos yöunet venähtävät, eli makaan sängyssä liian pitkään selkä on aamulla ihan jumi. Joskus herään yllä kävelemään, kun selkään koskee ja se auttaa.
Tiedän, että liikunta on kaiken a ja o. Olen laihduttanut yli 10kg alan nyt olla normaalissa painossani ja sekin on helpottanut oloani. Ajattelin käydä kuntosalissa tekemässä fysioterapeutin neuvomia liikkeitä, eli keskiviikkona menemme yhdessä salille ja hän neuvoo inua. Parin kaverin kanssa ajateltiin alkaa käymään, niin voidaan motivoida toinen toistamme.
Ja lääkäri sanoikin, että perinnöllistähän tämäm on. Äidilläni on aina ollut huono selkä. Toivottavasti omat lapseni säästyvät tältä taudilta.

 

Minulla on myös välilevyrappeumaa, joka todettiin 32 v. Selkä on välilevypullistumien vuoksi leikattu jo vähän päälle kakskymppisenä, minkä lisäksi kärsin vielä yliliikkuvista nivelistä ja selkärankareumasta. Tämä mun selkäni taitaa olla mallia "kerää koko sarja"... Ja tosiaan nuorena naisena oli vaikea saada lääkärit uskomaan, että kyse ei ole ollut kuukautiskivuista tai psyykkisistä ongelmista!

Välillä on heikompaa, välillä lähes oireetonta. Parhaan avun olen saanut hyvältä selkään erikoistuneelta (OMP tai jotain sinne päin) fysioterapeutilta, joka tsemppasi kivusta huolimatta kuntouttamaan syviä lihaksia. Kipua (neuvojen mukaan) varomalla olin saanut lihaskunnon tosi huonoksi, mikä aiheutti aikamoisen kierteen. Tämä on tietysti yksilöllistä, mutta minulle tuo kivun ohittamisen oppiminen oli käänteen tekevä juttu.

Esikoisen kanssa oli selkäongelmia, mutta siitäkin selviää. Kakkosraskaus meni vailla mitään ongelmia, ja nyt (koputan puuta) vauvan hoitokin sujuu hyvin. Selän takia ei kannata jättää lapsia tekemättä.

Tsemppiä ja positiivista asennetta!

 

Tääl kans.rappeutuneita välilevyjä.. Fysiatrille aikaa odotellaan.

 

Hei ja hienoa että olette jaksaneet hoitaa itseänne ! Todella huippufysiatri sanoi minulle, että pahin kipuvaihe on noin 30-40 -vuotiaana ja sen jälkeen selkä alkaa hieman jäykistyä. Toisaalta tiedän, ettei rappeuman määrä tai runsaus välttämättä kerro mitään kivusta. Kaikilla ihmisillä selkäranka rappeutuu. Voi olla tosi suuret rappaumat ja ei mitään oireita ja toisaalta pienet muutokset ja valtava kipu. Ei siis kannata tuijottaa määrään. Kipua tuottavatkin monet asiat koko hermostossa ja toiset kokevat kipua helpommin kuin toiset. eli kipukynnys on ihmisillä erilainen. Itsellä monipuolinen ravinto ja riittävä uni helpottavat kipua. Jos selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä, kannattaa miettiä sänkyä. Pitkään paikallaan oleminen tietty lisää kipua, mutta löystynyt runkopatja on myös myrkkyä, sillä selkä joutuu pahaan notkoon. Itse nukun kehittämälläni systeemillä: kaksi n. 8cm vaahtomuovipatjaa, jossa vanerilevy välissä. päällä on vielä kaksi ohutta petaria. En siis välttämättä ryntäisi ostamaan maltaita maksavaa patjaa... Itse olen myös omt-terapeuttien kannalla. Käynti maksaa maltaita, mutta on joka sentin arvoinen. Kannattaa vaan kysyä reippaasti tyhmätkin kysymykset, kyse on teidän elämästä. Joo ja pientä kipua ei alkuharjoittelussa kannata säihkähtää niinkuin eräs fiksu kirjoittelija sanoi, sillä kaikesta luopuminen ja ylivarovaisuus vain pahentaa kehon jännityksiä. Siis liikkeelle pikkuhiljaa ja kehoaan ja reaktioita kuuntelemaan. Hyvää syksyä kaikille ja eikun läksyjen kimppuun. Toivottavasti voin auttaa omien kokemusteni kautta muita, ettei kaikki kärsimys ole mennyt ihan hukkaan!

 

Tänään siis kävin fysioterapeutilla. P%¤#n maku jäi kyllä suuhun. Olin siellä 15minsaa, antoi kotia pinkan monisteita, eli jumppa ohjeita. Jumppaa kaksi viikkoa ja soita sitten miltä tuntuu \|O \|O Siis voi jessus näitä kunnan fysioterapeutteja. Sanoi, että kuntosalille ei ole mitään asiaa, ennekun nuo kotijumpat onnistuu hyvin ja ei tuota suurempaa tuskaa. Sitten se suomensi mulle sen magneettikuvien lausunnon, eli kaksi alinta välilevyä "lytyssä" ja jossain välilevyssä luiskahdus! Siis työterveyslääkäri ei puhunut mistään luiskahduksesta mitään.
No käynpä huomenna terkkarista pyytämässä lausunnosta kopion ja suomentelen sen sitten itse...
Mutta jäi vähän tyhjä olo tuosta käynnistä, taidanpa mennä yksityiselle fysioterapeutille!

 

Mullekin paljastui muutamapäivä sitten magneetti-kuvista välilevy rappeumaa ja ikää on 29v.
Mitään hoito-ohjeita en ole vielä saanut koska sain tuloksia vasta puhelimitse.
:\|

 

Tänään eka päivä sairasloman jälkeen töissä... Vähän jomotusta alaselässä, onneksi ei vielä suurempaa tuskaa! Työkaverit ei uskoneet kun sanoin mikä selkää vaivaa, just joo noin nuori ja selkä tuossa kunnossa jne.. P&%¤#" ihan kun se olisi minun itse aiheuttamani vika. Ottaa päähän tollaset kommentit. Ihan kun nuoren pitäisi olla huippukunnossa koko ajan, ja sairastaa ei saa. No pitää lähtee ottaa särkylääke ja lepäämään.
Tsemppiä kaikille, koitetaan pitää itsestämme huolta =)

 

todettu monen välilevyn rappeuma sekä lievä pullistuma. olen olut vuoden sairaslomalla, käynyt kuntoutuksissa ja tällä hetkellä kuntoutustutkimuksessa, paluuta entiseen ei ole ja alan vaihto käsillä.
kipu aaltoilevaa, jalat lähtenyt alta 3 kertaa vuoden aikana ja kipu ollut pitkän aikaa sietämätöntä.
aina kun kynnelle kykenen liikun paljon ja sauvakävelyn hyväksi havainnut.
pahintahan tässä taudissa todellakin on epätietoisuus seuraavasta päivästä, yhtenä päivänä olo hyvä ja suht kivuton, seuraavana päivänä saattaa olla "jalaton" ja kivut kestämättömät kipulääkityksestä huolimatta.
eipä kyllä jaksa naurattaa, kun vielä joku vihjailee, et eiks oo mukavaa kun saa olla lomalla, kyllä tästä lomafiilikset on kaukana.

terveisin 36-vuotias somistaja

 

Sinä, joka aiot yksityiselle fysioterapeutille, niin varaa ihmeessä aika omt-fysioterapeutille! Hän osaa antaa paremman avun selkääsi, kuin tavallinen fysioterapeutti. Pitempi ja laajempi koulutus. Itse sain todella mahtavan avun selkään omt-fysioterapeutilta.
Minä en saanut aluksi tehdä mitään jumppaa, vaan fysiterapeutti ensin käsitteli selkääni pari eka kertaa. Sen jälkeen sain aloittaa varovasti hänen neuvomat liikkeet. Pikku hiljaa lisättiin liikkeitä ja tosiaan aloitettiin syvistä vatsalihaksista koko homma. Ne tukevat selkää ja ovat tärkeitä selän kunnon kannalta.
Pääsin myös selkävaivaisille tarkoitettuun jumppaan, jossa näitä samoja liikkeitä yhdessä harjoiteltiin ja neuvottiin niin, että kaikki osasivat ne varmasti oikein.
Tämä maksaa paljon, kuten joku edellä mainitsi, mutta kannattaa!!! En ikinä kadu selkään käyttämiäni rahoja. Kelaltakin saa osan takaisin, kun on lääkärin lähete omt-fysioterapeutille.

 

Hei! Millasia oireita teillä selässänne on ollut? Siis onko kaikilla ollut niin paha että menee jalat alta? Ajattelin kun hieroja/kiropraktikko sanoi että välilevyongelma olisi minullakin. Jalat puutuivat ja kädet myöskin. Aika ajoin selkä kipeä. Kumarassa oleminen alkaa tuntua jalkojen takaosissa ym. Muuten myös ortopedi totesi joskus että on väljät nivelet. Vähän sekava tää mun teksti mutta kiva jos joku viitsisi vastata...

 

Mulla lähinnä kaikki kiertoliikkeet, esim. potilassiirroissa pyörötuolista vessaan jne tuottavat tuskaa, silloin ilmeisesti hermo jää jumiin siitä kohtaan, missä on se välilevynluiskahdus. Myös pitempiaikainen istuminen, en meinaa päästä tuolista ylös, kumartelut tuottavat tuskaa. Joskus on mulle tullut sellainen viiltävä kipu selkään, kuin puukolla iskettäisiin ja samalla tuo oikea jalka meinaa lähteä alta pois.

Varaankin heti ajan omt fysioterapeutille, kunhan saan tietooni missä päin täällä niitä on.

 

Hieno homma, kun päädyit varaamaan ajan omt-fysioterapeutille Toivottavasti saat samanlaisen avun kuin minäkin! Muista kuitenkin, että olo ei helpota heti, vaan vaatii aikaa, että saat selkäsi kuntoon. Älä lannistu, vaikka aluksi voitkin olla kipeämpikin. Aika äkkiä kuitenkin alkaa helpottamaan! Itse kävin 3,5 kk omt-fysioterapeutilla ja senkin jälkeen jumppasin päivittäin kotona. Ja alkuunsa kävin joka toinen päivä hoidoissa.
Olisi kiva kuulla, mitä mieltä olet omt-fysioterapiasta myöhemmin ja saitko apua

 

Niin tosiaan. kymmenen vuotta sitten alkoi selkä ensimmäisen kerran oireilla vieden jalat alta. Tosin lääkäriin mennessäni annettiin ensin vain särkylääkettä ja todettiin sen menevän ohi. No eihän se mennyt ja epätietoisuus sisälläni kasvoi. Lääkäreissä juoksu jatkui ja kivut lähinnä jalassani vain kasvoivat ollen aivan totaalisen sietämättömiä. Psykiatrit ja muut tohtorit tuli laukattua tuon vuoden aikana ja sen jåälkeen vasta pääsin kunnon hoitoon, jossa maneettikuvat ja muut kuvat otettiin ja todettiin pullistumat ja yliliikkuvat nivelet. NO helpotti. Pariin kertaan lääkäritkin soittelivat jo kotia, että halvaannun ja on lähdettävä ambulanssilla sairaalaan. No vääriä hälytyksiä. Tuon vuoden aikana myös minulle ehdotettiin päässäni olevan vikaa ja myös sairastavani MS-tautia. Vuosi oli mielenkiintoinen ja hermoja raastava.

No vihdoin pääsin maailman parhaan fysiatrin luokse, joka tutki ja kertoi kuinka asiat ovat ja mitä niille voitaisiin tehdä.

Puolentoista vuoden ajan olin poissa töistä ja jouduin vaihtamaan alaa, mutta parempi niin ja nykyisin ei kaduta ollenkaan. tämän parantumisen jälkeen selkä on oireillut ajoittain.

Ja edellisen kerran noin nelisen vuotta sitten, kunnes parisen viikoa sitten vietiin töistä lääkäriin kun eivät jalat pitäneet. Mukava lääkäripoju totesi että hiukan vain on jotain jänneperäistä kipua ei muuta, vaikka yritin tolkuttaa ja kertoa kokemuskesta, että varmaankin taas johtuu selästä ja on tod. hermopuristuksissa. No lääkärikokelashan ei tietenkään maallikkoa usko. No pakko siis mennä omalle lääkräille, joka jällleen kerran magneettikuvasuten jälkeen totesi että pullistumahan se siellä uudessa paikassa aiheuttaa tuskaa ja särkyä. No tällaista se on .

Nyt on tosin hienosti asiat. Kipu ei oel niin raastavaa ja olo on helpottunut huomattavasit ja jalassa on voimat tulleet takaisin lähes entiselleen. Koskaanhan ne eivät ole olleet samanlaiset kuin aikaisemmin.

No sairaslomalla ja kipulääkkeitä syöden tarpeen mukaan, vesijuoksua ja pumppausta ja kävelyä, tätähän ne päivät ovat. Mutta liikunta auttaa särkyihin ja vesi on paras elementti kuntouttaa selkää. Pikkuhiljaa hyvä tulee.

Älkää lannistuko särkyjenne kanssa ja olkaa tiukkana lääkäriedenne kanssa. Etenkin kunnallisessa, sillä niiden veijareiden kyky ymmärtää ja diagnosoida asioita oikein ei välttämättä ole aina se ainut oikea tapa.

Hauskaa talven jatkoa kaikille ja koittakaahan pärjäillä

 

Moikka, minulla todettiin n. puoli vuotta sitten kun n.5 vuoden koko ajan pahentuneiden selkäkipujen jälkeen kauan ruinattuani pääsin magneettikuvaukseen, jossa näkyi välilevyrappeuma, yhden nikaman madaltuminen sekä välilevyn pullistuma. Ja olen tosiaan 17v. Harrastan paljon urheilua ja lääkäri sanoi että perintötekijöillä todella suuri merkitys. JOten siis välilevy oireita voi olla todella nuorillakin. : / välillä tosi vaikeita aikoja mutta joskus myös ei ole edes joka päivä kipeä.

 

Kesällä kävin vihdoin ja viimein lääkärissä selkä/lantio-kipujen vuoksi. Lanneranka kuvattiin, selvisi välilevynrappeuma... Nyt tärkeää saada lihakset kuntoon... Olo välillä tosi kipeä kun ei ole voinut/saanut nukuttua kunnolla kipujen vuoksi, mutta eiköhän helpota