ap
Onko kellään vauva-aikana väljähtynyt parisuhde parantunut entiselleen lapsen kasvaessa? Vai onko ero ollut aina seurauksena? Vähän mietityttää kuinka meidän käy.. Lapsi kohta 11 kk.
vieras
Se ensimmäinen vuosi on aina vaikein. Koittakaa nyt vaan jaksaa, yrittäkää enemmän ja teille kahdelle enemmän kahdenkeskistä aikaa.
sama...
Meillä sama, lapsi kohta 1 v eikä kyllä valoa näy tunnelin päässä 
Jos jollain on positiivisia kokemuksia niin otetaan vastaan.
Jos jollain on positiivisia kokemuksia niin otetaan vastaan.
j
Nyt kuopus 1,5 ja alkaa jo aavistuksen helpottaa.Sanoisin et kantsii katoo tilanne siihen kun lapsi 3v jos ei kummenpia syitä eroon.
sama...
Mitäs os mies ei halua viettää enää aikaa vaimonsa kanssa? Siis minä olen yrittänyt järjestää kahdenkeskeisiä hetkiä ja menoja, mutta mies ei halua lähteä kanssani minnekään... Tosi harmillista, koska emme ole nykyään enää ikinä kahdestaan............
negaa
meillä lapset 4 v ja pian 1 vee ja erosta nyt kolme kuukautta. Meillä väljähti täysin ja kun taaksepäin katsoo niin ei se ollut pelkästään lasten syy vaan oli niitä ongelmia ennen sitäkin, silloin vaan sen tyylisiin ongelmiin mitä lasten kanssa tulee ei tarvinut puuttua. Oltiin kuitenkin ennen lapsia yhdessä 4 vuotta.
Mun mielestä kaikille tuoreille vanhemmille pitäisi olla pari perheneuvolakäyntiä joita saa lisää halutessaan. Ei se aina ole siitä omasta ajastakaan kiinni. Kannattaa mennä hyvissä ajoin jutteleen johonkin, yksin tai yhdessä. Pahinta on kun asiat ovat sillä tolalla ettei enää jompaa kumpaa huvita tehdä mitään. Ja kun ero tulee ne vaikeat asiat voivat tulla suurena yllätyksenä jommalle kummalle.
Hakekaa ulkopuolisen apua ja pian! Ainakin yrititte.
Mun mielestä kaikille tuoreille vanhemmille pitäisi olla pari perheneuvolakäyntiä joita saa lisää halutessaan. Ei se aina ole siitä omasta ajastakaan kiinni. Kannattaa mennä hyvissä ajoin jutteleen johonkin, yksin tai yhdessä. Pahinta on kun asiat ovat sillä tolalla ettei enää jompaa kumpaa huvita tehdä mitään. Ja kun ero tulee ne vaikeat asiat voivat tulla suurena yllätyksenä jommalle kummalle.
Hakekaa ulkopuolisen apua ja pian! Ainakin yrititte.
mä en haluu
meillä paheni ja meni hevoille siinä vaiheessa kun uhmaikä iski rajusti 3 veessä. Jos silloin ei voida sopia (enää) asioista yhdessä niin siinä voi helistä...Alkuperäinen kirjoittaja j:
Mä olen ehkä tosi vanhoillinen, mutta vaikka mullakin on jokseenkin vaikeaa tässä suhteessa tällä hetkellä, ei ero ole edes vaihtoehto.
Perheneuvoloita pitäis kyllä ehdottomasti olla! Multa ei sen kyselyn jälkeen, olikohan ipana 3kk, olla neuvolassa kysytty mitään parisuhteesta tai omasta jaksamisesta. Eli jos ne ei kysy en kerrokaan.
Perheneuvoloita pitäis kyllä ehdottomasti olla! Multa ei sen kyselyn jälkeen, olikohan ipana 3kk, olla neuvolassa kysytty mitään parisuhteesta tai omasta jaksamisesta. Eli jos ne ei kysy en kerrokaan.
menia
Onko teillä jotenkin selkeä työnjako, että sinä hoidat lapsen ja mies käy töissä?
Entä onko lapsenne erityisen vaativa? Eli saatteko nukkua öitä jne?
Olisiko teillä mahdollisuutta saada lasta hoitoon yhdeksi illaksi + yöksi, jotta voisitte käydä vaikkapa ravintolassa syömässä ja juttelemassa? Joskus konkreettinen paikan vaihdos voi helpottaa yhteyden saamista toiseen osapuoleen. Ja kannattaa ottaa asia esiin miehesi kanssa, ja keskustella, vaikka tuntuisi miten tyhmältä.
Entä onko lapsenne erityisen vaativa? Eli saatteko nukkua öitä jne?
Olisiko teillä mahdollisuutta saada lasta hoitoon yhdeksi illaksi + yöksi, jotta voisitte käydä vaikkapa ravintolassa syömässä ja juttelemassa? Joskus konkreettinen paikan vaihdos voi helpottaa yhteyden saamista toiseen osapuoleen. Ja kannattaa ottaa asia esiin miehesi kanssa, ja keskustella, vaikka tuntuisi miten tyhmältä.
juttelua.
Tuo oma aika on aika hassu juttu. Meille kaikki läähätti että menkää tuulettumaan, käykää ravintolassa, elokuvissa. Ei napannut.Alkuperäinen kirjoittaja menia:
Sitten yksi vanhemman polven täti sanoi että hakekaa karkkipussi ja menkää autoon kahdestaan istumaan puoleksi tunniksi niin saatte jutella rauhassa, minä katson muksua (auto ei siis ollut edes käynnissä vaan vähän kotitalosta poispäin). Se oli parasta mitä meille siinä vaiheessa tapahtui kun ei vauvaa voinut imetyksen takia jättää pitkäksi aikaa. Se oli myös stressitöntä kun tiesi että pääsee takaisin heti jos ketään ahdistaa. Teki terää!!
ap
No tuosta työnjaosta on ollut vääntöä enemmän tai vähemmän koko ajan. Lisäksi mies on vauvan hoidon suhteen suurpiirteisempi, ei välitä uni-tai ruoka-ajoista, ja luistaa niistä aina kun silmäni välttää. Lisäksi lapsella oli ekat 4 kk paha koliikki, sen jälkeen vaikea unihäiriö, ja lisäksi vilkas ja ehtiväinen tapaus.Alkuperäinen kirjoittaja menia:
Yhteisestä ajasta ei ole ollut apua, kun läheisyys on niin hukassa.:-/
Kyllähän se väkisinki väljähtää ku ei aikaa jää toiselle samalla lailla ku aikasemmin..se vaan on ikävä totuus Meillä väljähti. Oltiin enää "vaan kavereita"..tuntu, että kaikki tunteet on vaan kuollu. Vasta lapsen ollessa 3v kaikki palautu "entiselleen", mutta töitä se vaati ja ne ihastumisen tunteetki heräs eloon pitkän tauon jälkeen Nyt on toinen lapsi tulossa ja jännittää, että miten käy. Tietääpä nyt ainaki, että töitä on tehtävä ihan tosissaan Ei se oo helppoa.
Meillä väljähti. Oltiin enää "vaan kavereita"..tuntu, että kaikki tunteet on vaan kuollu. Vasta lapsen ollessa 3v kaikki palautu "entiselleen", mutta töitä se vaati ja ne ihastumisen tunteetki heräs eloon pitkän tauon jälkeen Nyt on toinen lapsi tulossa ja jännittää, että miten käy. Tietääpä nyt ainaki, että töitä on tehtävä ihan tosissaan Ei se oo helppoa.suosittelisin että alottaisitten homman nyt ihan kahden keskisellä juttelemisista, jossa molemmat kertoo rehellisesti tunteensa ja tuntemuksensa. se ensimmäinen vauvan vuosi on aina rankka, ja koettelee varmasti parisuhdetta, koska vauva tarvii kaiken ajan.
ehkä
Näetkö että kaikki tai iso osa asioista joita miehesi tekee vauvan kanssa/vauvan eteen on jotenkin väärin? Jotain ainakin mainitsit.
Kukaan ei jaksa jos toinen on aina motkottamassa siitä miten lastasi hoidat. Kannattaa siis miettiä että vaikka mies tekee asiat toisin kuin sinä, ei se välttämättä ole väärin.
Tämä ei välttämättä ole tilanne teidän perheessä, mutta monessa perheessä kyllä. Äiti on ottanut päävastuullisen roolin ja ainoa oikea tapa toteuttaa arkea vauva kanssa on hänen tapansa. Se kyllä äkkiä löy kotiin negatiivisen ilmapiirin. Ja tuo taas tuskin edistää parisuhdetta
Kukaan ei jaksa jos toinen on aina motkottamassa siitä miten lastasi hoidat. Kannattaa siis miettiä että vaikka mies tekee asiat toisin kuin sinä, ei se välttämättä ole väärin.
Tämä ei välttämättä ole tilanne teidän perheessä, mutta monessa perheessä kyllä. Äiti on ottanut päävastuullisen roolin ja ainoa oikea tapa toteuttaa arkea vauva kanssa on hänen tapansa. Se kyllä äkkiä löy kotiin negatiivisen ilmapiirin. Ja tuo taas tuskin edistää parisuhdetta
no miksi pitää luoda niin tarkka aika-taulu ja sitten alkaa siitä vääntämään. kyllä siinä varmasti ongelmia tulee, jos toinen tuntee tehneensä parhaansa ja toinen sen kun naputtaa ja naputtaa
kökköliini
Aivan hemmetin raskasta ja vasikeeta on ollu 4v. esikoinen täyttää nyt 4v ja nuorempi 2v.
seksielämä oli melkein nollassa välillä, tapeltiin joka asiasta, mä en osannu tehdä mitään oikein miehen mielestä.... uhkas melkeinpä viikoittain lähtee lätkimään. ei oikein kumpikaan saanu sanottua mikä oikeesti mättää. ei varmaan oo sanottu vieläkään, mutta silti tuntuu että kyllä tämä tästä. itse en oo kertaakaan oikeasti ollu eron kannalla, vaikka raskasta on ollu niin sen verran vanhanaikainen olen että kerran on yhteen menty ja lapset saatu niin ei voi olla asioita mitö ei vois selvittää. tosin se että mies löytäs uuden naisen olis se juttu minkä jälkeen ei enää jatkoa olis... mutta kun kumpikin kuitenki rakastaa toista niin kyllä mävahvast epäilen että melko pitkään tässä yhdessä vielä venhetaan.
ja seksi elämäki on hieman jo pirityny ja muutenki on helpomapaa kun lapset ei oo nii pieniä enää.
seksielämä oli melkein nollassa välillä, tapeltiin joka asiasta, mä en osannu tehdä mitään oikein miehen mielestä.... uhkas melkeinpä viikoittain lähtee lätkimään. ei oikein kumpikaan saanu sanottua mikä oikeesti mättää. ei varmaan oo sanottu vieläkään, mutta silti tuntuu että kyllä tämä tästä. itse en oo kertaakaan oikeasti ollu eron kannalla, vaikka raskasta on ollu niin sen verran vanhanaikainen olen että kerran on yhteen menty ja lapset saatu niin ei voi olla asioita mitö ei vois selvittää. tosin se että mies löytäs uuden naisen olis se juttu minkä jälkeen ei enää jatkoa olis... mutta kun kumpikin kuitenki rakastaa toista niin kyllä mävahvast epäilen että melko pitkään tässä yhdessä vielä venhetaan.
ja seksi elämäki on hieman jo pirityny ja muutenki on helpomapaa kun lapset ei oo nii pieniä enää.