Vauva ei avaa suuta soseille, mikä avuksi?

Kuulostaa tosi uusavuttomalta, enkä olisi ikinä uskonut, että mun tarvii tälläistä asiaa kysyä.. :ashamed:

Meillä neiti, paria päivää vaille 6kk, on saanut soseita täysimetyksen rinnalla jo reilun kuukauden. Ongelma on vaan se, että hän ei suostu avaamaan suuta lusikalle. Ei sitten niin millään. On kokeiltu niin muovi- kuin metallilusikat ja myös pehmeä muovilusikka.

Omasta kädestään, ja mun kädestä, syö esim. ruisleipää, maissinaksuja, päärynää, joskus jopa sosetta pienen määrän. Monet soseet saa yökkimään ja aiheuttaa puistatuksia mutta se ei ole se ongelma.

Olisko hyviä vinkkejä?

 

Jos osaa laittaa itse suuhun, anna lusikka hänellekin.... sotkuista joo...
Ootkos näyttänyt "mallia", avaat itse suu kun annat hänelle....


Meidän neiti halus itse syödä joten annettiin pikkuisia pehmeitä paloja esim. porkkanaa, perunaa, pikamakaroneja yms. joita hän popsi... siinä välissä sai sitten joskus lusikkakin uppomaan....

soseita ei oikein mennyt muuta kuin hedelmäsoseita....

 

Tytöllä on oma lusikka ja sitä kyllä laittaa suuhun. Ja joo, ite oon aina luukku auki mallia näyttäen.

Miten teillä sitten alkoi syöminen sujua?

 

Meillä tuossa tilanteessa siirryttiin enimmäkseen sormiruokaan ja itse sai lusikalla sotkea mitä sotki. Ei lasta voi oikein mitenkään väkisinkään syöttää ja pelleilylinjalle (eli huijaamaan, syöttämään leluja tms.) ei haluttu lähteä, ruokapöydässä syödään eikä pelleillä. Hyvin oppi syömään - lapsi ei itseään nälkään näännytä, jos ruokaa on säännöllisesti tarjolla.

 

Näin minäkin haluaisin ajatella ja sen mukaan taidan toimiakin. Eipä tässä toisaalta ole vaihtoehtojakaan. Rintamaitoa riittää ja lapsi kasvaa tasaisen varmasti omalla käyrällään (joka tosin on -2käyrän alapuolella ja siksi neuvolasta kehotettiin panostamaan ruokailuun --> Proteiinia pikaisesti, että saisi pituuskasvua..) .

Onko sulla hyviä sormiruokavinkkejä?

 

Mä sain vinkin täältä, että avataan suu tutilla! Eli olin tarjoamassa tuttia ->suu aukesi-> lusikka suuhun...toimi! Ja käytän edelleen tuota kikkaa, kun on pakko saada suu auki, jos suussa on jotain sopimatonta.

 

Mä kyllä olen sortunut vauvan "huvittamiseen" muutaman kerran, eli näytän jotain lelua tms. johon saan huomion kiinnittymään ja leuka lopsahtaa alas ja lusikka sisään.
Ja usein sitten huomaakin että, nam! tää olikin ihan hyvää ja loput lusikalliset menee jo sujuvasti....ja jos edelleenkään ei uppoo, niin sitten annan olla.
Mutta meillä tuota huijaamista, huvittamista tapahtunut vasta pari kertaa, kun kyseessä on ollut peruna. =) Eikä ole peruna mikään lemppari!

 

Näin minäkin haluaisin ajatella ja sen mukaan taidan toimiakin. Eipä tässä toisaalta ole vaihtoehtojakaan. Rintamaitoa riittää ja lapsi kasvaa tasaisen varmasti omalla käyrällään (joka tosin on -2käyrän alapuolella ja siksi neuvolasta kehotettiin panostamaan ruokailuun --> Proteiinia pikaisesti, että saisi pituuskasvua..) .

Meillä lapsi on koko ajan kasvanut miinuskäyrillä, mutta missän vaiheessa neuvolasta ei ole annettu mitään erityisohjeita syömiseen, kun on muuten ollut reipas ja terve ja normaalisti kehittynyt. Toiset vaan on pienempiä kuin toiset - ei me vanhemmatkaan mitään hongankolistajia nimittäin olla.

Jos rintamaito maistuu, niin siinä pitäisi olla ihan riittävästi proteiinia isommallekin lapselle. Noissa kasvissoseissahan sitä ei nimenomaan ole - siksi vähän ihmettelen tuota neuvolan ohjetta?

Itse antaisin mennä ruokailun ihan omalla painollaan eteenpäin, jos kerran lapsi kasvaa ja kehittyy. Esikoisen kanssa tuli hermoiltua tuosta syömisestä kun tuntui välillä ettei siitä tule mitään, mutta sitten tajusin, että ei kaikki voi samaa tahtia oppia syömään ja maito voi olla todella tuhtiakin ravintoa.

Onko sulla hyviä sormiruokavinkkejä?

Me annettiin sormiruokia maisteltavaksi suunnilleen samaa tahtia kuin mitä ne soseiden suositukset on, eli aluksi pehmeitä tai pehmeäksi keitettyjä vihanneksia, hedelmiä ja marjoja, sitten jossain vaiheessa leipää (riisikakkuja yms. vähäsuolaisia ja helposti sulavia), keitettyä lihaa jne. mitä nyt pystyi suht turvallisesti mussuttamaan. Keitettyä riisiä ja pastaa tykkäsi myös syödä ihan sellaisenaan.