vauva ja ero, miten tapaamiset...

... Tulisi järjestää?????
Mä tiedän, että vauvaikäisen on hyvä nähdä isää mahdollisimman usein ja lyhyitä aikoja.
Entä kun äiti ei halua nähdä ex-äää!!!!!!!!!!! Koska ei ole päässyt eron tuomasta muutoksesta vielä yli. Tällä hetkellä en kykene niihin tapaamisiin, enkä halua päästää ex-ää kotiini.
Toivottavasti olisi joku joka voisi neuvoa, tukea, auttaa tässä asiassa.

Mä en rupea tässä analysoimaan eron syistä. :snotty: :snotty:

 

Aivan sama tilanne sinulla kuin minulla..
Asia kiinnostaisi siten myös minua hirveästi..
Itse kävin sossussa elatusmaksu- ja tapaamisasioissa jo reilu kuukausi sitten. Keskustelimme isän ja lapsen tapaamisista siellä ja sossuntäti oli sitä mieltä että isä saa ottaa lapsen luokseen joka toinen viikonloppu vaikka vauva ei ole vielä edes puoltavuottakaan..ihmetyttää voiko asia olla todella näin?? :\|
Toki tiedän, että isä lapsestaan huolehtisi mutta onhan se vielä niin mahdottoman pieni..ei tuon ikäisen tarvitsisi joutua olemaan äitistä erossa vielä noin pitkiä aikoja kerrallaan, vai mitä mieltä te muut olette?
Itselläni ei ole edes esim. vaikka imetykseen vedota, kun lapsi on pulloruokinnassa..
Mä en millään raskisi jättää pientä vauvaani viikonlopuksi edes isällään hoitoon joten voisitteko te hyvät immeiset kertoa että oliko sossutädillä nyt ihan oikea tietoa kun väitti ettei ole lapsen iästä kiinni nuo viikonloppuvierailut? Ja onko todella näin, että vauva pitää antaa?

 

Olen sosiaalityöntekijä ja vastaan vauvan tapaamiskysymykseen. Lasten kehityksen asiantuntijat ovat sitä mieltä, että vauvan olisi hyvä nähdä mahdollisimman usein toista vanhempaa, mutta viikonlopun pituinen ero lähivanhemmasta ei olisi hyväksi. Vähän isommilla lapsilla tavallinen tapa on, että lapsi on etävanhemmalla joka toinen viikonloppu ja mahdollisesti loma-aikoina pidempään. Nyt ratkaisevaa on se, oletko allekirjoittanut sopimuksen, jossa vauva on joka toinen viikonloppu isällä. Jos olet, niin periaatteessa sitä sopimusta on noudatettava. Jos et ole vielä allekirjoittanut, niins suosittelen, että pyrit sopimaan sellaisen sopimuksen, jossa tapaamisajat muuttuvat lapsen kasvaessa. Tai ainahan sopimusta voi muuttaa uudella sopimuksella, mutta joskus se voi olla vaikeaa, jos yksimielisyyttä ei ole. Mielestäni kyseinen sosiaalityöntekijä on suositellut yleistä lasten tapaamiskäytäntöä liian kaavamaisesti. Sitten on tietysti niin, että jos olet hyvässä sovussa isän kanssa ja pystytte sopimaan asioista keskenänne, niin eihän sitä kirjallista sopimusta tarvitse noudattaa, jos molemmat vanhemmat ovat yksimielisiä jostain toisenlaisesta käytännöstä. Ongelmia tulee vain silloin, kun yksimielisyyttä ei ole, ja siksi kirjallinen sopimus on hyvä olla olemassa, että jotain johon vedota.