Vauva + taapero äidin kanssa kotona - miten arki sujuu?

Miehen töiden alku lähestyy ja kohta jään yksin muutaman viikon ikäisen vauvan ja parovuotiaan taaperon kanssa. Arjen sujuminen askarruttaa, miten te muut olette selvinneet? Mummot yms. sukulaiset asuvat kaukana, jotain satunnaista apua ehkä on mahdollisuus saada, mutta yksin pitäisi päivät pärjätä.

Erityisesti mietin näitä:
- taapero mustasukkainen, haluaa syliin aina kun imetän
- taapero ei meinaa malttaa nukahtaa päikkäreille kun kuulee minun touhuilevan vauvan kanssa (ja vauvaahan ei voi hiljentää, kitisee silloin kun kitisee)
- missä välissä ehdin laittaa ruoan niin että se on suunnilleen samaan aikaan joka päivä (taaperolle rytmi tärkeä) kun vauvalla ei ole rytmiä ja imetys vie aikaa
- miten ehdin vessaan ja mihin laitan vauvan siksi ajaksi, ettei taapero saa päähänsä tehdä hälle jotain

mitähän muuta vielä... no tällaisia nyt ainakin. Kotitöistä lienee turha edes uneksia vaan ne tehdään viikonloppuisin kun mies on kotona.

 

Pariin viimeiseen ehdotan että teet ruokaa valmiiksi niin saat pakkasesta tai jääkaapista vain lämmittämällä taaperolle ruuat. Ja vauvan voit ottaa vaikka sitterissä mukaan vessaan, tai laitat vessaan menon ajaksi vauvan sänkyyn tms missä taapero ei pääse käsiksi. Ovi auki vielä niin pystyt varmaan vähän valvomaan touhuja samalla.

 

Vähän vaikea vastat noihin, kun taapero ei ole ollut mustasukkainen..

 

taaperolle jotain mielenkiintoista siksi aikaa kun imetät. esim piirtelyä värikynillä tai leikkimistä. imettäessä voi esim lukea isommalle kirjaa tai tehä vaikka palikkatornia samalla.

minä itse tein tällä tavalla kun taapero piti saada päikkäreille. eli ajoitin pienemmän imetyksen samaan aikaan, eli ei kuulunnut sitä touhuilua vauvan kanssa kun isompi meni nukkumaan.

tehkää nyt paljon ruokia pakkaseen valmiiksi ettei niit tartte enää tehdä kun miehes on töissä. sulatat ja lämmität. kyllä sitä aikaa riittää ruuankin tekoon.

vessassa käyntiin helppo ratkaisu. joko vauva sitteriin ja mukaan vessaan tai jos vauva nukkuu niin otat isomman mukaan. ei tartte pelätä et isompi muksii pienempää.

 

Meillä meni hyvin. Alkusäätämisten jälkeen ...kyllähän se pientä hienosäätöä vaati ensimmäisinä viikkoina.

Valmisruoat oli aika ajoin pop, ja taaperon voi raahata mukaansa vessaan jos tämä on sellaista sorttia että on tökkimässä vauvaa jos äidin silmä välttää.

Imetys sujui meillä hyvin, esikoinen (2 v täytti juuri ennen vauvan syntymää ) oli vaikkapa mun kainalossa kun imetin, luon samalla satukirjaa hänelle. Joskus vauva oli kantoliinassa kun imetin häntä, ja joskus lykkäsin esikoiselle jonkun superkivan lelun käteen siksi aikaa. Päiväunille mentiin niin, että laitoin sekä vauvan että taaperon meidän sänkyyn, imetin vauvaa ja silitin esikoista, ja nukuttiin usein koko poppoo. Joskus molemmat lapset nukkuivat tuplarattaissa kun mentiin kävelylle.

En ottanut turhaa stressiä mistään. Esimerkiksi siitä, että taapero nukkuu päiväunet tiettyyn aikaan ja omassa sängyssään - mitä väliä sillä on, missä nukkuu, kunhan nukkuu!

Hyvin se meni, vaikka mieheni kävikin kotona vain nukkumassa (opiskeli päivät ja teki töitä illat/yöt sekä viikonloput). Nyt mun "vauva" on jo 3½ v ja "taapero" 5½ v

 

no mä otan useimmiten vauvan mukaan vessaan.. nytkin se on sylissä koko ajan.. ja kun teen ruuan olen juuri syöttänyt tämän vauvan ja se makoilee keittiön toisella puolella viltillä
mulla siis 3v ja 2kk tytöt..

 

Mulla esikoinen oli 2,5-vuotias kun kaksoset syntyivät. Mies meni töihin kun pienet olivat 2kk ikäisiä. Esikoinen ei nukkunut enää ollenkaan päivisin, pienemmät nukahtivat rattaisiin joko sisälle tai ulos.
Esikoisen kanssa voit touhuta kahdestaan asioita kun pienempi nukkuu.. vaikka sitten yhdessä tekisitte niitä kotitöitä.. tästä ainakin oma poikani pitää edelleen. Ja kun imetät pienempää voit sanoa että otat hänet hetken kuluttua syliin tai voit pyytää tuomaan jonkun kirjan jota luet samalla kun imetät.
Itse otin vauvat sittereihin istumaan ja mukaan joka paikkaan.. eli siis kylpyhuoneeseen, keittiöön ym. että sain kotityöni tehtyä.
Ruoan tein aina siihen aikaan että mies saa myös samaan aikaan ruokaa ja tein sen verran enemmän että esikoinen söi tätä seuraavana päivänä. Ja annoin kyllä kaupan purkkiruokaakin sellaisina päivinä kun ei ollut valmista kaapissa. Ruokaa laittaessa pienemmät silloinkin sittereissä tai lattialla näköetäisyyden päässä.
Vessassa kävin kyllä ihan yksin, ovi oli kyllä usein raollaan että kuulin mitä muualla tapahtuu.
Nyt nuo kaksoset täyttävät 2 vuotta ja tohinaa riittää.. tuntuu että nyt ei voi mennä pyykkejä ripustamaan kun jossain tapellaan tai joku kiipeää..

 

mä oon kotona 3n pienen kanssa. vanhin tuli just 3v, keskimmäinen tuli just 2v ja nuorin tulee 7kk.

hyvin sujuu arki. vastaan noihin sun kysymyksiin kun vauva oli parin viikon.

sillon, kun vauva söi, isommat tuli viereen sohvalle, jos halusivat.

päikkäreille vein sitten, kun vauva oli syönyt ja tyytyväinen.

ruuan laitoin heti aamusta(vauva nukkui niin paljon päivisin, niin oli tosi hyvin aikaa tehdä kaikkee).tai sitten jätin isommille ruokaa seuraavaksi aamupäiväksi, niin ei tarvinnu heti aamusta alkaa keittämään. sitten toisen ruuan tein monesti, kun isommat päikkäreillä.

laitoin vauvan vaunuihin siksi aikaa, kun menin vessaan/suihkuun. ei nuo isommat kyllä ikinä käyneet vaunuissa sörkkimässä, nytkin uskaltaa hyvin jättää esim lattialle, jos vessaan meen.

kotitöistä. hyvin ite ainakin kerkesin/kerkeen tekeen ne. teen niitä kun vauva on hereillä tai nukkuu. ja kun pari viikkosena vauvat nukkuun kumminki aikas paljo(ainaki nuo pojat on nukkunu), niin on ollu tosi hyvin aikaa.

suurimmaksi osaksi oon yksin hoitanu kodin ja pojat. mies harvoin kotona.

 

- taapero mustasukkainen, haluaa syliin aina kun imetän
MIE LUIN KIRJAA SIINÄ SAMALLA, ISTUTTIIN SOHVALLA ISOMPI KAINALOSSA, MYÖHEMMIN KUN OLI UUS VAUVA JA KAINALOSSA OLI SE SILLONEN VAUVA ISTUMASSA NIIN ISOIN ISTUI NISKASSA
- taapero ei meinaa malttaa nukahtaa päikkäreille kun kuulee minun touhuilevan vauvan kanssa (ja vauvaahan ei voi hiljentää, kitisee silloin kun kitisee)
MEILLÄ LOPETTI PÄIVÄUNET KUN UUS VAUVA SYNTYI, JOSKUS SAIN ULOS RATTAISIIN NUKKUMAAN
- missä välissä ehdin laittaa ruoan niin että se on suunnilleen samaan aikaan joka päivä (taaperolle rytmi tärkeä) kun vauvalla ei ole rytmiä ja imetys vie aikaa
PESET PERUNAT VALMIIKSI JOSSAIN VÄLISSÄ, VAIKKA EDELLISENÄ ILTANA, NIIN SAAT NE HETKESSÄ KIEHUMAAN
- miten ehdin vessaan ja mihin laitan vauvan siksi ajaksi, ettei taapero saa päähänsä tehdä hälle jotain
VAIKKA MUKAAN TURVAKAUKALOON, TAI TAAPERO SAMALLA VESSAAN POTALLE

mitähän muuta vielä... no tällaisia nyt ainakin. Kotitöistä lienee turha edes uneksia vaan ne tehdään viikonloppuisin kun mies on kotona.[/quote]
KYLLÄ NE RUTIINIT SIITÄ PIKKUHILJAA MUODOSTUU, ÄLÄ STRESSAA VAAN LÖKÖILE JA HOIDA TÄRKEIMMÄT =)

 

tee ruoka illalla kun mies on kotona. Vauvan voi ottaa sitterissä tai autokopassa vessaan mukaan. Meillä taapero katsoo mun vieressä youtubesta esim. pingua kun imetän, läppäri sängyssä. Mä olen laittanut taaperon nukkumaan samalla kun imetän, helppo silitellä siinä samalla kun ollaan kaikki samassa sängyssä. Tai sitten vauva ensin nukkumaan, jos vaan onnistuu.

 

Erityisesti mietin näitä:
- taapero mustasukkainen, haluaa syliin aina kun imetän
- taapero ei meinaa malttaa nukahtaa päikkäreille kun kuulee minun touhuilevan vauvan kanssa (ja vauvaahan ei voi hiljentää, kitisee silloin kun kitisee)
- missä välissä ehdin laittaa ruoan niin että se on suunnilleen samaan aikaan joka päivä (taaperolle rytmi tärkeä) kun vauvalla ei ole rytmiä ja imetys vie aikaa
- miten ehdin vessaan ja mihin laitan vauvan siksi ajaksi, ettei taapero saa päähänsä tehdä hälle jotain

mitähän muuta vielä... no tällaisia nyt ainakin. Kotitöistä lienee turha edes uneksia vaan ne tehdään viikonloppuisin kun mies on kotona.

Mä olen kolmistaan vauvan 3kk ja esikoisen 3v kanssa yli puolet kuusta eron vuoksi. Esikoinen on 10-12 yötä kuussa isällään.

- poika kainaloon sohvalle lukemaan kirjaa kun imetän, jos haluaa juuri silloin syliin
- poika ei enää nuku päikkäreitä joten tuohon en osaa neuvoa... illalla nukahtaa ihan normaalisti vaikka vauva jää mun kanssa hereille
- ruoan laitan ihan normaalisti... vauva viereen sitteriin tai vaikka kantoliinaan/rintareppuun siksi aikaa
- vessassa käydessä vauva on ovella turvakaukalossa tai sitterissä ja samoin silloin kun käyn suihkussa

Kotityöt tehdään siten, että esikoisen kanssa siivoillaan yhdessä niin paljon kuin mahdollista joko silloin kun vauva nukkuu tai sitten vauva touhuilee sitterissään. Tehdään pienissä pätkissä siivoksia jne. Mä kun en voi odottaa viikonloppua, että mies olis kotona...

 

En enää yhtään ihmettele miksi päiväkodit on täynnä virikelapsia, jos tälläistäkin asiaa pitää pohtimalla pohtia. Kyllä se sujuu, kun vähän käyttää maalaisjärkeä. Meidän lapsilla on alle 2 vuoden ikäero ja rankkaahan se toki oli, mutta järjestelmällisyydellä selvisi. Ruokaa kannattaa tehdä iltaisin, kun on kaksi aikuista lapsia hoitamassa. Keittoa ja laatikkoa on helppo lämmittää mikrossa seuraavana päivänä. Tai jos on ylivoimaista, niin taaperolla eineksiä tai vauvojen purkkiruokia. Kantoliinasta oli myös paljon apua. Vauva nukkui usein siinä, jolloin sain tehtyä vaikka kotitöitä. Ja esikoinen nappasi usein oman nukkensa ja tuli mun vierelle sohvalle istumaan. Nosti paidanhelman ylös ja "imetti" yhdessä äidin kanssa Lasten rytmejä voi myös yrittää muokata niin, että nukkuvat iltapäiväunet yhtä aikaa. Silloin jää äidillekin lepoaikaa tai vaikka kotitöitä voi tehdä.

 

Mä olen välillä istunut esikoisen huonenn edessä imettämässä jos ei oo meinannut rauhottua nukkumaan. siitä on saanut ohjattua takasin sänkyynsä.

Einekset pelastaa välillä. Pakkaseen tehdään välillä jotakin että voi vaan lämmittää. Jonkun verran tehdään edellisenä päivänä ettei seuraavana tartte kun keittää makarooni/peruna/tms. Muuten teen niin kun ennenkin, vauva sitterissä (tai nukkumassa) ja valitettavasti välillä vauva joutuu heteken odottamaan.

Vauvaa raahaan vessassa mukana sitterissä.

 

Meillä meni tosi hyvin. Mielestäni en tehnyt mitään ihmekikkoja, mutta tässä jotain toimintatapoja:
-ruoka tehtiin aina illalla valmiiksi. Päivällä ei olisi todellakaan kerinnyt.
-aamupäivisin ulos. Vauva nukkui vaunuissa ja esikoinen sai jakamattoman huomioni. Piristi kummasti itseäkin.
-esikoinen nukkumaan niin, että imetin vauvaa vieressä.
-monesti imetin ruokapöydässä samalla kun autoin esikoista syömään. Itse söin sitten myöhemmin.
-esikoiselle luin samalla kun imetin, tai sai katsoa jotain Nalle Luppakorvaa
-vessassa kävin ihan yksin, mutta ovi auki
-jompi kumpi joutuu aina välillä odottamaan, ei se niin kauheeta ole. Huutoa täytyy välillä vähän sietää.

 

En enää yhtään ihmettele miksi päiväkodit on täynnä virikelapsia, jos tälläistäkin asiaa pitää pohtimalla pohtia. Kyllä se sujuu, kun vähän käyttää maalaisjärkeä.

Niin - mietin sitäkin, että pitäisikö sitten laittaa tuo isompi tarhaan niin saisi olla muutaman tunnin päivässä rauhassa vauvan kanssa. Ehkä minunlaiselleni äidille se olisikin parempi ratkaisu kun yrittää hoitaa kahta kotona...

 

En enää yhtään ihmettele miksi päiväkodit on täynnä virikelapsia, jos tälläistäkin asiaa pitää pohtimalla pohtia. Kyllä se sujuu, kun vähän käyttää maalaisjärkeä.

Niin - mietin sitäkin, että pitäisikö sitten laittaa tuo isompi tarhaan niin saisi olla muutaman tunnin päivässä rauhassa vauvan kanssa. Ehkä minunlaiselleni äidille se olisikin parempi ratkaisu kun yrittää hoitaa kahta kotona...

Ehkä ei kannata ainakaan lisää lapsia hankkia, jos omat voimavarat ei riitä. Päiväkodissa työskentelevä tuttavani on kertonut, kuinka häntä säälittää pienet pari vuotiaat, jotka itkee tarhassa äidin perään ja ihmettelevät miksi vauva saa olla kotona äidin kanssa ja isompi sysätään syrjään.

 

ap:lle: jos tuo tuntuu hyvältä vaihtoehdolta teille niin miksi et laittaisi lasta tarhaan esim. puolipäiväiseksi?? en näe mitään pahaa siinä. Kukin tavallaan eikä ketään sen takia kannata lynkata täälä... Tosin kyllä se arki siitä lähtee pyörimään mukavaa rataa, usko pois.

 

Helpostihan se arki sujuu, mitä sitä nyt erikseen stressaamaan. Vastasyntyneethän vaan syö ja nukkuu niin on hyvin aikaa laittaa ruokaa ja puuhastella taaperon kanssa.