vauvakuume, mutta elämäntilanne ei salli...

Hei!
Ajattelin kirjoittaa tänne minua vaivanneesta asiasta ja toivottavasti saan ihan asiallisiakin kommentteja ja neuvoja
Olen siis nyt 19v. Haen 2008keväällä oikikseen ja muutamaan toiseen paikkaan opiskelemaan, eli kunnianhimoa riittää ja tulevaisuudensuunnitelmat on aika eh, no, mahtipontiset
Seurustelen 27v miehen kanssa (juujuu sanokaa vaan että liikaa ikäeroa )
Ollaan tunnettu reilu 6kk mistä 4kk seurusteltu, eli tosi lyhyen aikaa vasta oltu yhdessä. Mulla on kuitenki ihan kamala kuumeilu koko ajan. 15v asti oon toivonu tulevani vahingossa raskaaksi, vaikka ehkäisystä oon aina huolehtinut tosi tarkkaan.
Mies ei halua lapsia vielä muutamaan vuoteen, enkä minäkään ainakaan seuraavan vuoden aikana. Haluan valkolakin ensin.
Onko täysin mahdoton ajatus, että tekisin sen niin kaivatun lapsen opiskelujen alussa? Tiedän, että siitä tulee aivan uskomattoman rankkaa, mutta halu saada lapsi on vain niin kova! Sisareni sai vuosi sitten lapsen ollessaan 20v opiskelija ja ovat miehensä (joka on myös opiskelija) kanssa pärjänneet todella hyvin.
Miehellä on siis ammatti ja ihan hyvät tulot, mutta tämä oma opiskelu mietityttää.
Tuntuupa hyvältä, kun tämän sai johonkin kirjoitettua!

 

Minulla itselläni on tällainen tilanne että sain yo-lakin viime joulukuussa ja nyt alkoivat korkeakoulu- ja yliopistohaut ja aijon hakea. Sellainen juttu tässä vain on että huomenna minulla onkin aika käynnistykseen koska vauva ei itse tahdo tulla ulos eli minä ja mieheni (molemmat -87) saamme lapsen ja silti haen kouluun koska jos pääsen sisään niin siinä on vuosi harkitsemisaikaa ja ajattelin pitää siis sen vuoden ä-lomaa ja alkaa sitten opiskelemaan.

Jos en pääse opiskelemaan nyt ekalla kerralla niin syksyllä haen uudestaan. Mutta sitä vain yritän sinullekin sanoa että eihän periaatteessa mikään estä vauvan tuloa koska voit silti hakea oikikseen ja jos sisään pääset niin aloittaa opinnot vasta vuoden kuluttua...?

Molemmat meistä aikoo siis opiskella ja niinkuin sanoit, rankkaa siitä tulee varmasti mutta meitä on kuitenkin kaksi niinkuin teitäkin ja opiskelut käydään sitten siihen tahtiin kuin on voimia!

Vaikka opiskelu ja hyvän työpaikan saanti onkin minulle tärkeää ja olen myös suht kunnianhimoinen niin silti tämä vauva on kaikista tärkein ja vaikka tämä raskaus ei ollutkaan suunniteltu niin en vaihtaisi tätä mihinkään!! Minä olen sitä mieltä että lapset meitä eniten kasvattavat eikä mitkään koulut... Ja loppuelämähän tässä on aikaa opiskella ja tehdä töitä. Juuri nyt aijon vain nauttia vauvastamme joka parin päivän päästä on sylissäni! :heart:

Et varmasti saanut tästä mitään vastausta tai tolkkua mutta pointtini on se että lapsi ei ole kuitenkaan este opiskelulle tai yleensäkään millekään kunhan itse osaa järjestää asiat sen mukaan. Onnea sinulle elämään mitä sitten teetkin! :hug:

 

hei! Olen 13 vuotias ja mulla on ihan kauhea vauvakuume. Enhän mä vois saada lasta kesken peruskoulun, eikä mulla oo edes menkkoja tai poikaystävää. Rakastan lapsia ja aion saada vauvan 16 vuotiaana viimeistään, en malta odottaa. Enhän minä vielä ymmärrä jatkokoulutuksista mitään, mutta sen tiedän jo, että minusta ´tulee lastenhoitaja. Onnea teille molemmille, minulla kestää toteuttaa haaveeni vielä kolmisen vuotta! :flower:

 

Kivaa, että löytyy muitakin joilla on sama tilanne. Mulla on ollut jo pari vuotta kuumeilua, kun pikkusisko täyttää kohta 2v. Onneksi tytön kanssa peuhailu on myös helpottanut ainakin silloin kun kuumeilu on pahimmillaan. Oon myös äitini kanssa jutellu ihan vakavissaan ja hän on sitä mieltä, että teen siten miltä tuntuu. Mäkin oon nyt saamassa lakin ja haen psykologiaa lukemaan Helsingiin ja turkuun + pariin muuhun kouluun, eli kunnianhimoista touhua täälläkin!

Itse en seurustele nyt, mutta oon kyllä tavannut yhen pojan joka on samoilla linjoilla mun kanssa. Voi olla että varsinainen yrittäminen lykkääntyy kun opiskeluihin pääsee kiinni. Mutta oon varma, että saan esikoisen kesken opiskeluiden. Mulla ainoa kriteeri on että vaavi syntyy toukokuussa, koska oon iteki syntynyt sillon

On lohduttavaa että pystyy puhumaan jonkun kanssa, koska harvat vauvoista tosissaan haaveilee meidän ikäisinä. Koitetaan pärjätä haaveiden kanssa






:heart: :heart: =)

 

Itse en seurustele nyt, mutta oon kyllä tavannut yhen pojan joka on samoilla linjoilla mun kanssa. Voi olla että varsinainen yrittäminen lykkääntyy kun opiskeluihin pääsee kiinni. Mutta oon varma, että saan esikoisen kesken opiskeluiden. Mulla ainoa kriteeri on että vaavi syntyy toukokuussa, koska oon iteki syntynyt sillon

Voi voi... En ole mitenkään nuoria äitejä vastaan, olenhan itsekin nuorena äidiksi tullut. Mutta, et seurustele mutta yrittäminen lykkääntyy...? Kuulostaa nätisti sanottuna aika erikoiselta, että sulla on lapsen saamisessa yksi kriteeri eli se että vauvan pitää syntyä tietyssä kuussa koska itsekin olet siinä kuussa syntynyt...

 

Kuulostaa nätisti sanottuna aika erikoiselta, että sulla on lapsen saamisessa yksi kriteeri eli se että vauvan pitää syntyä tietyssä kuussa koska itsekin olet siinä kuussa syntynyt...

No onhan niitä muitakin kriteerejä, mutta toi siksi, koska mun äiti on kuollut 3 vuotta sitten äkillisesti ja myös syntynyt toukokuussa, kuten myös mun pikkusisko. Sillä että lapsi syntyis toukokuussa on mulle tän tapahtuneen asian takia tosi suuri merkitys. Samoin jos lapseni on tyttö, tulee perimään äidin ekan tai toisen nimen omassa nimessään. Tämä siis siitä syystä, että haluan äitini muiston elävän myös mun tyttäressä.
Saattoi olla epäselvästi ilmaistu.. Ja näähän on vain haaveita, kunhan ihana mies napsahtaa kohdalle ja opiskelut saatu jotenkuten käyntiin, niin eikun yrittämään Uskon että vauvakuume on ihan luontainen reaktio kun oon saanut seurata pikkusiskon elämää ihan vierestä.

 

Vielä piti tosiaan sanoa, että ilman seurustelua en lähde yrittämään ja miehellä tulee olla myös samat ajatukset. Eli velä haaveasteikolla :heart:

 

Kivaa, että löytyy muitakin joilla on sama tilanne. Mulla on ollut jo pari vuotta kuumeilua, kun pikkusisko täyttää kohta 2v. Onneksi tytön kanssa peuhailu on myös helpottanut ainakin silloin kun kuumeilu on pahimmillaan. Oon myös äitini kanssa jutellu ihan vakavissaan ja hän on sitä mieltä, että teen siten miltä tuntuu

No onhan niitä muitakin kriteerejä, mutta toi siksi, koska mun äiti on kuollut 3 vuotta sitten äkillisesti ja myös syntynyt toukokuussa

sori, en halua olla ilkeä, mutta jos siskos on 2 vee ja äitis kuollut 3 vuotta sitten ja oot kuitenkin jutellut näistä vauva-asioista äitisi kanssa niin en oikein ymmärrä...