Veera-Esteri

Kuinka sulla on hoidot tehonneet ja mikä on tämänhetkinen tilanne? Koitin selailla viestejä taaksepäin mutten löytäny sun viestejä enää pitkältä ajalta.

Toivon mukaan hoidot alkavat puremaan ja saat nujerrettua sairauden. :wave:

 

Mä vähän nostan ylemmäs :wave:

 

mä olen samaa miettinyt paljon!huolestuttaa kun ei oo veera-esteristä kuulunu mitään pitkiin aikoihin... :'(

 

Saanko tiedustella minkälaisia hoitoja saa ja miksi?

 

:wave: Juhuu täällä ollaan :wave:

Ja henki pihisee edelleen täyttä häkää =)

Sytostaattihoidot on ohi ja tilanne saatiin hallintaan. Hoidoista selvisin hienosti ja hoitotulos on olosuhteisiin nähden hyvä. Leikkaustahan mulle ei tehty, koska sairastan jo levinnyttä rintasyöpää, kun maksassa on metastaasit eli etäpesäkkeet, joihin onneksi sytostaatit puri. Rinnastakin kasvain hävisi sytostaateilla. Nyt kun tilanne saatiin vakiintumaan siirryttiin täsmälääkkeeseen eli ylläpitohoitoon ja toivotaan että se pitää taudin hallinnassa. Mitään ei voida ennustaa, mutta jossain vaiheessa tauti tulee etenemään ja sitten on jälleen sytostaattien aika. Lääketieteen mukaan minua ei voida enää parantaa, jos ei ihmettä tapahdu.

Ja kuulkaas viime viikonloppuna multa leikattiin sitten munasarjat ja kohtukin pois, kun syöpäni on hormoonipositiivinen estrogeenille. Eli toisinsanoen estrogeeni pahentaa syöpääni ja siksi sen tuotanto oli pysäytettävä täysin. Kyllä sekin hieman henkisesti kirpas, onhan ne olleet mulle tärkeät elimet tässä viimisen viiden vuoden aikana. Niiden avulla olen saanut kolme upeeta poikaa. Että hyvin ovat tehtävänsä hoitaneet, noh onhan siinä ollut tolla mein isukillakin melkosen suuri osuus, mutta kumminkin. Näin raaálla tavalla tuli loppu meikäläisen lapsilukuun. No eipä silti, kyllä se varmasti olisi ollut täynnä muutenkin. Meinaan kyllä piisaa hommaa ihan kahdellekkin nyt kun isukkikin on ollut kotona. Toisaalta tää jokapäivänen touhu ja tohotuskin on varmaan auttanut selviämään eteenpäin. No positiivistahan on se että toivonmukaan syöpä pysys nyt kurissa paremmin, kun ne napsastiin pois ja eipähän myöskään tartte enää pelata kuukautisten kanssa. No vaihdevuosillahan nuo on pelotelleet, mutta katotaan nyt millaset ne tuleman pitää. En pelkää, sillä kyllähän nuo menkkojenkin aikaset hormooniryöpyt on mua pyöritelleet, niin mielialaa kuin fyysisiä oireitakin on vuosien varrella riittänyt.

No itse olen alkujärkytyksen jälkeen oppinut että syövänkin kanssa voi elää. Jopa tällaisen levinneen syövän kanssa. Itseasiassa sen kanssa on opittava elämään, jos haluaa elää. Tottakai joskus tulee ahdistavia hetkiä, että ei voi olla totta, kuinka mulle kävi näin jne. Mutta ei niihin voi jäädä kiinni tai alkaa varmasti masentumaan.

Elän edelleen siis täysin palkein ja nautin elämästä ja jokaisesta päivästä jonka perheeni kanssa saan. Edelleen uskon myös että voin tästä selvitä hengissä sanokoon lääketiede mitä hyvänsä. Ja toisekseen lääketiede on aivan huippuluokkaa ja kehittyy koko ajan.

No mutta kesä tulee ja siitä nautin. Minulla lopuu sairasloma ja isukki palaa töihin. Toisinsanoen elämä normalisoituu entisestään ja nautin siitäkin, vaikka lastenhoito kuinka ottaisi koville, niin enköhän tuota selviä kuten tähänkin asti.

On ihanaa kun olette muistaneet minua, mielelläni kerron aina silloin tällöin kuulumisiani tällekkin palstalle
:heart: :hug:

Aurinkoista ja lämmintä kesää kaikille :hug: =)

 

Veera-Esteri....mulla tuli ihan tippa silmään kun luin sun kirjoitetuksesi. Sen verran jäin vain miettimään, että miten sen voi etukäteen tietää, että syöpäsi leviää uudelleen niinkuin kirjoitit......voihan se olla ettei leviäkään.....mitä tuohon lääkäreitten "ennusteisiin" tulee että syöpääsi ei voi parantaa niin lääkäritkin kyllä voi erehtyä....puhun omasta kokemuksestani. Oli todella helpotus kuulla ettet ole antanut sairautesi masentaa sinua, vaan elät normaalia elämää perheesi kanssa. Olet ajatuksissamme :hug: :heart:

 

Tätä mä olen odottanu... Ihana kuulla et asiat tilanteeseen nähden hyvin! Haleja sinne ja voimia :heart: :hug: .

 

Voi kun kiva kuulla jotta elämää on, eihän meistä kukaan voi tietää millon lähtö tulee. Sulla on kuitenkin niin hyvin jotta tilannetta seurataan kaikenaikaa ja hoitoihin aletaan jos tarve vaatii.

Tosi on kun lapsia on tullut ei sitä kaikenaikaa voikaan murehtia omaa sairauttaan vaan täytyy koittaa nauttia jokaisesta hetkestä ja niin kiukuista kuin hyvistäkin päivistä.

Minäkin koitan tahollani niin nauttia vaikken sairastakaan mitään allergiaa kummempaa, mutta muutoin tuntuu jotta arki on liian tasapaksua.

Hyviä vointeja sinne ja hauskaa kevättä ja lämmintä kesää (toivottavasti) :wave:

 

paljon voimia ja rauhaa sinulle ja perheellesi! :hug:

 

minkä ikäinen olet?

 

\

minkä ikäinen olet?

Jollen ihan väärin muista niin 36vuotias.

 

Mä muistelin, että 38 tai 39... Mutta voimia Veera-Esterille :hug:

 

\

Mä muistelin, että 38 tai 39... Mutta voimia Veera-Esterille :hug:

Oikein muistelit. 39 täytin huhtikuussa.

Aurinkoista ja lämmintä kesää toivotellen, odotellen

 

Voimia Veera-Esterille ja hänen perheelleen. Olen sellaisen miehen vaimo, joka tuomittiin syöpäkuolemaan kymmenisen vuotta sitten, mutta elossapa tuo mies vielä on ja on tehnyt minutkin onnelliseksi nämä vuodet.
Joten toivoa on niin kauan kuin on elämää ja rakkautta.