Vituttaa toi mies! (pitkä valitus)

Taas kerran riideltiin kaikesta.
Olen opiskelija ja mies käy töissä. Mies lähtee töitä kohden yleensä n. 6.20 että ehtii salille ennen kuin työt alkavat klo 8 (liukuva työaika, voi vähän myöhästyäkin). Itse herään viiden jälkeen, että ehdin suihkuun ja kuivaan hiukset ennen kuin lapset herää. Mies ei niiden perään juuri aamuisin katso. Lapset on 2 ja 5. Nuorempi herää yleensä 6-6.30, vanhempi huonosti lopulta ennen seiskaa. Jossain välissä pitää itse syödä aamupala (etenkin nyt antibioottikuurin aikaan maha ei kestä ellen syö). Sitten klo 7 jälkeen alan pukemaan kiemurtelevaa uhmaikäistä, vanhempi tietty pukee itse. Sitten lähdetään rattailla hoitoon. Tämän jälkeen kouluun.
Koulusta päästyäni haen lapset.

Mun ongelma on nyt se, että jos kysyn mieheltä, voisiko se viedä tai hakea lapset, niin vastaus on selitellen aina ei. Pitää ehtiä töihin (ja sitä ennen salille) tai sitten hän ei voi vannoa mihin aikaan pääsee lähtemään töistä.

Tänään sitten ilmoitti menevänsä torstaina töiden jälkeen saunailtaan työporukalla. Mulla on seuraavana päivänä tentti, ja olisi ollut jees jos mies olisi hoitanut iltahommat lasten kanssa. Tämän lisäksi olen kipeänä, lääkäri kielsi nostelut yms. ettei päässä paine vaihtelisi (en ala selostaan tätä tautia enempää). Käyn 2-3 kr/vko lääkärissä hoidossa ja torstaina myös selviää jatko, eli pitäisikö jäädä osastohoitoon. Lääkkeitä menee montaa erilaista ja olo on kurja.

Vituttaa se, että miehelle työ tuntuu olevan maailman ykkösasia, muista viis. Onhan sillä ihan hienon kuuloinen homma, josta kaikki aina kovasti utelevat. Mua vaan alkaa nyppimään kun kaikenmaailman kissanristiäiset menee aina muun edelle. Ettei vaan jää porukan ulkopuolelle.

Mä en nyt vaan sitten tajua mistään mitään, mun kanssa ei voi jutella ym. Mies on kumminkin se, joka heti keskustellessa korottaa äänensä eikä kuuntele mitä sanon. Mun asioilla ei tunnu olevan mitään väliä.

Tekis mieli luovuttaa...

 

En lukenut, mutta tiedän jo mitä tähän pitää vastata eli EROA!! SIKA SE ON, kamat kantoon ja menoksi.

 

Palkkaa lastenhoitaja...

 

Minä en ainakaan anna mieheni kohdella minua noin; Asiat pitää pystyä puimaan ja järjestämään. Tämä siis testattu, että ottaa minut huomioon, jo ennenkuin alettiin lasta suunittelemaan. Ettei tuu sitten tenkkapoota, kun lapset jo kehissä ja itse pitäis kaikki jaksaa... Ja jos siihen ei auta muu kuin järjetön riita ni sitä riidellään sitten. Ei asiat ainakaan sillä selviä että mökötetään kaksplussassa

 

Jaa'a. Turha näköjään avautua.

Mutta se vituttaa myös, että miehen vanhemmat pitävät ainoaa poikaansa niin täydellisenä kuin olla voi. Mun vanhemmat, isä etenkin, pitävät myös. Äitini on kyllä nähnyt mieheni menettävän hermonsa kun nuorempi lapsi oli kipeänä (mua hävetti helvetisti miehen kiukkuilu lapselle jota särkee ja siksi itkee/kitisee). Kuitenkin tuo mies on ulkopuolisten silmissä se "parempi" osapuoli.

 

Ja en helvetti vieköön ala repimään tuota kuorsaavaa miestä sängystä ylös, kun ei siitä KESKUSTELUSTA tosiaan tule mitään. Hän on vanhempi ja fiksumpi, minä en tajua mitään. Selvitä siinä sitten, kun toinen ei kuuntele vaan vaahtoaa omaa juttuaan.

Kyllä oikeesti ny tkiukuttaa! Ja itkettää.

 

palkkaa lastenhitaja ja miehelle lasku!

 

Kyllä mä sanoisin miehelle, että on hänenkin velvollisuutensa hoitaa lapsia ja huolehtia heidän kuskaamisestaan päivähoitoon. Jos lisäksi sulla on jokin sairaus, niin miehesihän on ihan selvä idiootti.

 

No, jos sulla on poikia, niin toivottavasti et paapo ja opeta itsekkääksi paskahousuksi, vaan vaadit sen saman mitä tytöiltäkin.

Miehesi kuuluisi vieäd lapset aina, koska menee myöhemin. ja mikä oikeus hänellä on vaan ilmoittaa menoistaan? yhteiset ne lapset on ja yhdessä TASAN PUOLIKSI pitäisi hoitaa.

En tiedä mitä tehdä. Kokeile esittää asiat ilmoitusluonteisesti kuten miehesikin, eikä pyyttää. Eli ilmoitat että sinulla on tentti ja miehn on vietävä. Tosin tiedän, että tuo vieminen ja hakeminen ja siitä tappeleminen on perseestä.

 

Joo, ymmärrän että on kivempi olla salilla kun hoitamassa kahden lapsen aamutoimia, mutta se on sua kohtaan väärin. Jos sä joudut osastohoitoon niin sittenhän sun miehen on pakko paimentaa lapset. Saisit itse levätä. Vai hälyyttääkö sun mies armeijan apuun ettei tarvi hoitaa kotia ja lapsia?
Mä olin keuhkokuumeessa niin mun mies kyllä hoiti lapsia (paits mä vein aamulla hoitoon ja meinasin "kuolla") mutta koti olikin sit toinen juttu .... Rupes heikottaa saman tien kun sai pään ylös sängystä.

 

Ei tää sairaus ole mikään vakava, mutta helvetin kipeä olen ollut nyt viimeisen kuukauden,eikä tunnu menevän ohi. Toivoisin toisaalta sitä max. parin viikon sairaalassaoloa, saispa mies katsoa miltä tuntuu lasten kanssa oleminen.
Ehkä mä sit vaan oon huono äiti ja vaimo, kun en jaksa yksin noita lapsia, kun kerran toinenkin olis sitä varten. Koulutehtäviäkin rästissä tän päänkin takia, kun ei jaksa valvoa öitä. Turha kuvitella että mies tarjoaisi mulle omaa aikaa niihin.

 

Siis hetkinen... sulla on arkea rajoittava sairaus, eikä miehesi laita silti tikkua ristiin?

 

Siis hetkinen vol 2... sulla on arkea vaikeuttava, ehkä sairaalahoitoa vaativa sairaus ja sä itse vähättelet sitä, eikä miehesi laita tikkua ristiin?

 

Ja Miili, tuo on totta, että jos olisin paria päivää pidempään sairaalassa, niin kyllä anoppi tulisi lapset katsomaan, kun poikahan käy töissä! Matkaakin on vaan sellaiset 5 tuntia. Jos mä olen paikalla, niin anoppi ei "vanhana" (71 v.) pärjäisi niiden kanssa millään yksinään.

 

tosi typerää käytöstä mieheltä. Mutta, voisko siinä olla takana toi sun sairaus. Mies pelkää ja on huolissaan ja pakenee töihinsä. Miehet ei aina osaa suhtautua tollasiin, menevät jotenkin lukkoon tms. toivottavasti pystytte keskusteleen. Mitäs mies tekee jos sä joudut osastolle??

 

No jos mies elättää koko porukan niin... Koittaisin sinuna olla kohtuullinen. Tosin mun mies ei koskaan olis tommonen mutta kuitenkin

 

[QUOTE="enigma";23143242]No jos mies elättää koko porukan niin... Koittaisin sinuna olla kohtuullinen. Tosin mun mies ei koskaan olis tommonen mutta kuitenkin[/QUOTE]

Mulle jää kk:ssa käteen lähes 800 opiskelijana. Miehelle tonni enemmän. Mun rahat menee perheelle (kun eipä ole niitä menoja), mieheltä taas liikenee omiin juttuihinsa rahaa aina silloin tällöin. Että ei se nyt ihan yksinään meitä elätä.

 

[QUOTE="enigma";23143242]No jos mies elättää koko porukan niin... Koittaisin sinuna olla kohtuullinen. Tosin mun mies ei koskaan olis tommonen mutta kuitenkin[/QUOTE]

Eli olis niinkuin palkattu piika?

 

Teen tässä nyt samalla koulutöitä. Sohvalla odottaa peitto ja tyyny, ettei tarvi mennä tuon viereen. Että voikin vituttaa. Pitäis kirjoittaa miehelle sähköpostilla asiani, niin ainakaan ei tarvitsisi huutaen "jutella". Sen kun van sais aikaiseksi, pää on tyhjää täynnä ja silmät itkusta sumeena.

 

Ei miehesi tarvitse käydä joka aamu salilla ennen töihin menoa! Kahden pienen lapsen isänä hänen tulisi ymmärtää sinun jaksamiseni ja tulla puoli tiehen vastaan. Oletko keskustellut miehesi kanssa sairaudestasi vai eikö hän halua kuunella?
Kerro omista tunteistasi hänelle, lähtekää yhdessä johonkin ja laittakaa lapset hetkeksi esim. isovanhemmille hoitoon tai olkaa ilta kotona kahdestaan ehkä teistä on tullut lapsien myötä toisille itsestään selvyys. Kysyppä mieheltäsi miten hän itse kokee sinun sairauden ja sen että pyydät häneltä apua?

 

Minä en ainakaan anna mieheni kohdella minua noin; Asiat pitää pystyä puimaan ja järjestämään. Tämä siis testattu, että ottaa minut huomioon, jo ennenkuin alettiin lasta suunittelemaan. Ettei tuu sitten tenkkapoota, kun lapset jo kehissä ja itse pitäis kaikki jaksaa... Ja jos siihen ei auta muu kuin järjetön riita ni sitä riidellään sitten. Ei asiat ainakaan sillä selviä että mökötetään kaksplussassa

Ei se mee noin... Meillä mies halusi lapsia ja maalaili ihania perhe kuvia... Todellisuudessa olen yksin kahden lapsen kanssa kun mies tekee yrittäjän ympäripyöreetä (yritys pantiin pystyyn vasta lasten hankinnan jälkeen) Jos pyydän hakemaan tai hoitamaan lapsia niin työ tulee silti ensin. Tänään haki jopa lapset tarhasta, minuuttia vaille sulkemisajan. Saanpa huomenna taas kivoja katseita sieltä.

 

Jos mies elättää sut kun opiskelet muutaman satasen opintotukea saaden, vois olla niin...

...että hoitaisit edes lapset ja kodin kiukuttelematta. Tai sit meet töihin ja jaatte kotityöt ja lasten hoidon puoliksi.

 

[QUOTE="vieras";23143335]Eli olis niinkuin palkattu piika?[/QUOTE]

Miten niin palkattu? Ilmainen, ja lisäetuna sitä saa kohdella eläinsuojelulain kieltämillä tavoilla.

 

Paria asiaa en tajua,
a) miksi pitää herätä niin "pirun" aikaisin joka aamu pesemään hiuksia...huoh, pese pari kertaa viikossa ja illalla, samalla kun pienempi on kylvyssä. Näin saisit paljon enemmän aikaa aamulla, ihme valitusta myös aamupalasta, kaippa sitä aikuinen ihminen ehtii sämpylän ja ompun ottaa vaikka mukaan syödä koulussa jos siihen menis muuten puoli tuntia.
b) lapsille illalla vaatteet valmiiksi, ei kovin työlästä pukea yhtä 2v. Sovitte vaikka miehen kanssa että hän pukee aina tän 2v ja sitten vasta lähtee tms. jotain joustoa molemmilta.
c) sopikaa tietyt päivät viikosta kun iskä hakee, yleensä lapsistakin hauskaa kun on vaihtelua, vaikka iskä perjantai, jollon iskä hakee ja lapset ja iskä menee aina jätsille tms. jää sulle hetki aikaa käydä vaikka kirjastossa jne.
d) lapset kasvaa ihan joka päivä, koko ajan helpottaa. Jos on yliraskasta niin suorita vaan sen mikä iisisti pystyt, mikä pakko sitä on valmistua niin nopeasti. Lapsista ja perheestä pitäisi pystyä (ja elämästä ylipäätään) NAUTTIMAAN.
e) harvassa koulussa on koulua joka arkipäivä 8-16, joten pitäisi helpotusta olla edes joskus...

 

[QUOTE="mamma";23143372]Ei miehesi tarvitse käydä joka aamu salilla ennen töihin menoa! Kahden pienen lapsen isänä hänen tulisi ymmärtää sinun jaksamiseni ja tulla puoli tiehen vastaan. Oletko keskustellut miehesi kanssa sairaudestasi vai eikö hän halua kuunella?
Kerro omista tunteistasi hänelle, lähtekää yhdessä johonkin ja laittakaa lapset hetkeksi esim. isovanhemmille hoitoon tai olkaa ilta kotona kahdestaan ehkä teistä on tullut lapsien myötä toisille itsestään selvyys. Kysyppä mieheltäsi miten hän itse kokee sinun sairauden ja sen että pyydät häneltä apua?[/QUOTE]

peesi kyllä tälle, ymmärrän että vaikka 3 kertaa viikossa, muttei joka aamu. Välillä voisi mennä vaikka illalla, jos se olis sulle helpompaa.