Voi itku

  • Viestiketjun aloittaja idiootti?
  • Ensimmäinen viesti
idiootti?
Olen kosinut avomiestä 2 kertaa, ei suostu "vielä". Yhdessä 6 vuotta. Ei halua lasta, koska ei halua sitoutua sen hoitamiseen. Sanoo kuitenkin, että ehkä haluaakin vielä lapsen ja naimisiin. Tuon "ehkä"n varassa olen elänyt viimeiset pari vuotta... Mies vielä sanonut viime aikoina, että jos suostuisin siihen, että suhde on avoin, niin uskaltaisi naimisiin. Pelkää siis luvata, että harrastaa loppuelämänsä seksiä vain saman naisen kanssa, vaikka kuulemma muuten olenkin täydellinen.
Ja vaikka tästä saa kuvan, että mies on täysi mulkku, niin ei ole. Puhuu rehellisesti toiveistaan, ja on hellä avomies, ja rakastan häntä kovasti. En vaan jaksa odottamista, elämä kulkee ohi. Kellään ollut samanlaista? Tai mitä muut olette mieltä?
 
Mitäs jos pitäisitte taukoa esim. 1/2-vuotta? Katsotte sen jälkeen haluatteko vielä olla yhdessä vai jatkatteko eri teitä.
Jos miehesi tajuaa ettei halua sinua menettää, eikä se poikamies-elämä olekaan niin ruusuista niin palaa luoksesi, eipähän sitten enää haikaile sitä. Jos taas hän jää sille tielleen niin eikö se olisi parempi nyt kun sitten kun teillä on lapsiakin?
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja helado la rosa:
Mitäs jos pitäisitte taukoa esim. 1/2-vuotta? Katsotte sen jälkeen haluatteko vielä olla yhdessä vai jatkatteko eri teitä.
Jos miehesi tajuaa ettei halua sinua menettää, eikä se poikamies-elämä olekaan niin ruusuista niin palaa luoksesi, eipähän sitten enää haikaile sitä. Jos taas hän jää sille tielleen niin eikö se olisi parempi nyt kun sitten kun teillä on lapsiakin?
Kuulostaa niin yksinkertaiselta.. Ai puoleksi vuodeksi oma asunto ym.? En tiiä, sehän olis oikeastaan sama kuin ero..
 
kun se mies kerran puhuu avoimesti toiveistaan ni kai sinäkin? tietäähän se mitä sä elämältä toivot? mietin vaan että jos odotukset elämältä ei mee mitenkään yksiin ni kantaako pelkkä rakkaus sittenkään? toisaalta mä en menis pilaamaan hyvää suhdetta sillä että pitäisin taukoa tms. voisin kuvitella että yhteen paluu saattais olla hankalaa, ku kumpikin miettis että mitä toinen on kokenu sillä välin. toisaalta yhteen palaaminen kertois myös siitä, ettei mitään niin hyvää mitä se on just sulta saanu.
mä varmaan istuttaisin miehen ja tekisin selväksi ettei oo reilua odotuttaa toista omien jahkailujen takia. sellanen "mitä jos" eläminen ei kuitenkaan pidemmän päälle tuota mitään. ainahan voi ajatella että kohdalle saattaa tulla vielä parempaa, tai onko tää nyt just tää ihminen jonka kanssa haluan sitoutua lopullisesti. mun mielestä 6 vuotta osottaa sen että sitouduttu on tähän mennessäkin, mitä naimisiin meno muuttaa? suhde saa lain voiman, erossa ja perintöasioissa on selkeämpää. ja voi pitää hitonmoiset kemut jos haluaa!! mut mitään muuta se ei periaatteessa muuta. lapseen tarvii sitoutua jo sit paljon enemmän, yhteisen lapsen takia on tultava edes jollain lailla toimeen koko loppu elämä, jatku se sitte yhdessä tai ei. sitä sietääkin harkita.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja tähtihedelmä:
kun se mies kerran puhuu avoimesti toiveistaan ni kai sinäkin? tietäähän se mitä sä elämältä toivot? mietin vaan että jos odotukset elämältä ei mee mitenkään yksiin ni kantaako pelkkä rakkaus sittenkään? toisaalta mä en menis pilaamaan hyvää suhdetta sillä että pitäisin taukoa tms. voisin kuvitella että yhteen paluu saattais olla hankalaa, ku kumpikin miettis että mitä toinen on kokenu sillä välin. toisaalta yhteen palaaminen kertois myös siitä, ettei mitään niin hyvää mitä se on just sulta saanu.
mä varmaan istuttaisin miehen ja tekisin selväksi ettei oo reilua odotuttaa toista omien jahkailujen takia. sellanen "mitä jos" eläminen ei kuitenkaan pidemmän päälle tuota mitään. ainahan voi ajatella että kohdalle saattaa tulla vielä parempaa, tai onko tää nyt just tää ihminen jonka kanssa haluan sitoutua lopullisesti. mun mielestä 6 vuotta osottaa sen että sitouduttu on tähän mennessäkin, mitä naimisiin meno muuttaa? suhde saa lain voiman, erossa ja perintöasioissa on selkeämpää. ja voi pitää hitonmoiset kemut jos haluaa!! mut mitään muuta se ei periaatteessa muuta. lapseen tarvii sitoutua jo sit paljon enemmän, yhteisen lapsen takia on tultava edes jollain lailla toimeen koko loppu elämä, jatku se sitte yhdessä tai ei. sitä sietääkin harkita.
Toki oon kertonut oman kantani ja toiveeni, ja ongelmana on se, että mies sanoo ettei tiedä mitä haluaa. Ei tiedä haluaako lapsen ja naimisiin. Välillä haluaa, mutta se tunne menee.. On itsekin sitä mieltä, että tää ei ole reilua minua kohtaan, ja se ajatus kyllä tuottaa hänelle tuskaa, että jos hän tuhlaa mun elämää. Välillä itkee sitä.
Lapsihan se on tärkeämpää kuin naimisiin meno, eikä minua kiinnosta häät (siis se ei ole syy miksi haluan naimisiin) vaan haluan sitoutua perheeksi, laki ym. asiat plussana. Mutta ei tämä niin tärkeä ole, kuin tuo, että haluaisin lapsen.
Mies ottaa tämän niin vakavasti, ajattelee koko loppuelämän tasolla (mikä tietysti ihan hyvä onkin). Mutta eihän sitä koskaan tiedä tulevasta, mun mielestä ihmiset ei voi kuin yrittää parhaansa. No, miestä tämä ahdistaa kovasti..

Ja ihan kohta menen nukkumaan :)
 
äh... no eihän sitä niin vakavasti kannata ottaa. ei se lapsikaan loppu elämää oo vanhemmistaan riippuvainen. itse asiassa se aika on tolkuttoman lyhyt... eikä lapsi sido siihen perheeseen väki pakolla, toki laittaa yrittämään mut mä en nää että teidän suhde ois nyt kaatumassa muutenkaan.
musta vähän tuntuu että ne, jotka on pitkään seurustellu jotenkin aina jää jahkaamaan sitä et mitä nyt jos kuitenkin on jääny jotain kokematta, tai mitä jos tää ei kuitenkaan oo se henkilö jonka kanssa mä oon loppu elämäni tai haluan lapset tän kanssa. helpompaa varmaan olis tulla raskaaksi puol vahingossa, ettei tarvis tehdä varsinaista päätöstä! :D riskillä vaan!
 
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Kuule, jos mies haluaa avointa suhdetta, han ei tod. rakasta sinua. Ala hyva nainen odota enaa, vaan hanki mies joka haluaa sinut ja vain sinut lopuksi elamakseen!
Peesi tälle. Ei naimisiin kannata mennä jos ei ole niin rakastunu että näkee vain toisensa. Eikä varsinkaan lasta aleta tekee epävarmaan suhteeseen, se on katastrofi! Lööpithän on pullollaan näitä julkkiksia jotka piristävät tylsää suhdetta menemällä naimisiin tai tekemällä lapsen. Ja vuoden päästä eroaa
 
Käske sen kokeilla sitt vapaata elämää ja seksiä muiden kanssa: sinänsä vaan paha, ettei ne naiset panemalla tästä maailmasta lopu kyllä. Ett voi löytää satakin mielenkiintoista, ja vielä jää lisää mielenkiintoisia oottamaan. Entä jos sen jälkeen päättääkin palata sun luokse, mutta kymmenen vuoden päästä muistaa taas ne vapaat, vielä kokeilematta olevat? Aika epävarmaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja huh:
Eli aiot vaan odotella milloin alkaa pettämiset? Uskomatonta!!! Ryhdistäydy nainen.
No ei.. Tuskin pettää. Rehellisyys on sille tärkeää.
Tälleen "nopeesti avioituneena" en voi ymmärtää mikä siinä pelottaa niin. Me mentiin puoli vuotta (tai no, 7kk jos tarkkoja ollaan ) ensi tapaamisesta naimisiin. Seittemän vuotta pian jo menny onnellisesti. En keksi yhtään syytä, miksi olisi pitänyt seurustella kauemmin. Ei kukaan puoltakaan vuotta jaksais filmata niin paljon, ettei tärkeimmät huonotkin puolet kumppanille näkyisi.
 
JONSERED Karhunkantaja
Turhan aikaista vauhkoilua ja pelottelua pettämisellä moni tässä höpäjää...

Ei avioliitto kastroi miestä tai , samat riskit ovat aina olemassa. Joillain jopa suurempina: puolisohan on aina varma tapaus.
 
vieras
mun ystävä laittoi avomiehensä kanssa kannat yhteen kun mies sanoi ettei halua lasta olivat kuitenkin olleet jo kauan yhdessä yli 6 vuotta. ystäväni ei halunnut odottaa, että se ehkä lapsia-mommentti muuttuu kyllä lapsi-kommentiksi.
 

Yhteistyössä