Voi jestas miten ihminen voi olla tyhmä :D

menin töihin vapaapäivänä ja luulin vielä myöhästyneeni :snotty:

Eikä?

juupa, pomo sano että jää nyt töihin kun kerran tulit

 

menin töihin vapaapäivänä ja luulin vielä myöhästyneeni :snotty:

Mä oon kans ollu koukussa vanhaan työpaikkaani. Monesti ajatuksissa olen ajanut sinne ohi nykyisen ja ihmetellyt sitten Itiksen parkkihallissa, että mitä ihmettä mä täällä teen,kun ravintola pitäs avata Sörnäisissä. Ei muuta kuin nolona kaasupohjassa töihin.

 

Mä oon kans ollu koukussa vanhaan työpaikkaani. Monesti ajatuksissa olen ajanut sinne ohi nykyisen ja ihmetellyt sitten Itiksen parkkihallissa, että mitä ihmettä mä täällä teen,kun ravintola pitäs avata Sörnäisissä. Ei muuta kuin nolona kaasupohjassa töihin.

Mä pari vuotta sitten tulin työmatkalta ja otin lentoasemalta taksin. Väsyneenä reissusta tuijottelin vaan taksin ikkunasta ulos. Kun taksi lopulta pysähtyi pihaan, katselin hämmästyneenä ympärilleni. Olin antanut kuskille osoitteen, missä asuin 15 vuotta sitten :xmas:

 

En yleensä käytä hajuvesiä, mutta tänään sitten vähän ripsautin Dioria korvani taakse ennenkuin lähdin liikenteeseen. Koko illan ihmettelin, että kylläpäs on hyvä tuoksu jollain. Vaikka vaihdettiin ravintolaa, niin jo vain se tuoksu seurasi mukana. Kunnes lopulta älysin, että se tuoksuja olenkin minä

Mulla oli aikoionaan Diorin lasit joiden sangoissa oli paikka johon sai laitettua hajuvettä. Allergisena en niin voinut tehdä mutta komeet oli lasit.

 

mun mies on huippu, meillä on kaupan vieressä tien toisella puolella apteekki. Sanoin kaupan parkkipaikalla kun lähdettiin että pitää käydä apteekissa. Sano et joo, ajo komiasti suoraan kotiin. Kysyin kotona että meetkö sä nyt sinne apteekkiin kun oot meidät tuonu kotia...matkaa 15 km....Neuvola on kylällä kilometrin päässä. Oltiin pojan kanssa menossa sinne ja tarkotuksena mennä suoraan asioille. Mies ajo neuvolan ohi ja hokas tien päässä / matkaa 6 km ) et oli ajanu ohi...ja näitä tarinoita riittää....ostin sille navikaattorin et se ohjaa jatkossa minne mennään...mut ei omena kauas puusta putoa, oltiin anopin kanssa menossa hakemaan poikaa koulusta kun oli sairaala-aika. Anoppi kurvas suoraan sairaalaa kohti ja unohti koko pojan. Hetken oltiin ajettu ku kysyin että pitäskö se poikakin hakea? Sukuvika....

 

menin töihin vapaapäivänä ja luulin vielä myöhästyneeni :snotty:

Käyny mulle myös.... klo 6.30 aamusella... Arvaa harmittiko.

 

 

menin töihin vapaapäivänä ja luulin vielä myöhästyneeni :snotty:

Käyny mulle myös.... klo 6.30 aamusella... Arvaa harmittiko.

Mä olen lähtenyt aamuvuoroon klo 18.45. Olin nukkunu pitkät päikkärit ja heräsin ihan sekaisin klo 17.30 (luulin että kello oli puoli kuusi aamulla, jolloin yleensä herään aamulla. Kuvittelin nukkuneeni koko yön). Mä sitten vääntäydyin pystyyn ja hoidin normaalit aamutoimet, ulkonakin oli pimeää kuten siihen aikaan vuodesta oli sekä aamulla että illalla...
Matkalla bussipysäkille äitini soitti ja mä ihmettelin, mitä se niin varhain soittelee. Siinä kävi sitten ilmi että se töihinmeno olis vasta aamulla... B)

Hitto mä olen kans yks sekoilija.

 

Mitäs söit siellä Vellamossa ja oliko hyvää =)

 

minäkin vähän aikaa sitten aamukiireissä äyskin että missä ne pojan kalsarit oikein on kun ne just oli tässä ja nyt ei löydy mistään. mies kysyi hölmistyneenä että mitkäs noi sun kädessä sitten on. no, siinähän ne oli lähempänä kuin arvasinkaan

 

Oon kertonu tän aiemminkin täällä, mutta teinivuosilta yksi hauska juttu:

Oltiin siskojen kanssa kotona ja koira piti viedä pissalle. Mä en kauheesti sillon meidän koirasta välittänyt enkä juuri sitä lenkittänyt, koira muutenkin oli toisen siskon nimissä. Siskot sit kyllästy tähän ja sillä kertaa pakottivat mut ulos koiran kanssa. Minä sit tohkeissani kiskon vaatteita niskaan, nappaan remmin käteen ja lähden ovet paukkuen. Kunnes pihalla huomaan, että koira unohtui ottaa mukaan! :headwall:

 

Onneksi moka kävi hajuveden kanssa :hug:
Ajattele, jos sama olisi tapahtunut likaisten alkkareiden ja pesytymisen kanssa noin yleensä :hug:
Olisit vielä seuraavassakin paikassa ihmetellyt, että mitä spurguja täälläkin jossain on...:hug:

 

Mulle kävi vuorostani niin, että oltiin kaupassa lapseni 4v. kanssa. Pakkailin tavaroita, kun huomasin, että lapsi aikoo lähteä kaupasta ulos omin nokkinensa. Noh, pinkasin sitten perään ja samalla kailotin: "Matti eiku Pekka eiku Marko eiku... Mun poika sinisessä puvussa, PYSÄHDY!"

 

mä olin mutsini kanssa kaupassa sisällä jo ,kun mutsi tokas ,että ne pullot unohtus. menin hakee niitä. puhuin samalla mieheni kanssa puhelimessa.tulin autolle ja yritin aukaista takaluukkua ,mutta se ei auennut. samaa kokeilin kuskin ovelle. ei auennut. kirosin auton alimpaan h...ttiin juoksi kauppaan ja sanoin mutsille ,että meijän lukot on rikki... mentiin takas autolle ja mutsi kattos hölmistyneenä mua ja sanoi ,että eihän tää oo edes sun auto! se on tossa vieressä!!

samaten ,kun olin viemässä lottoa ja mummot ohitteli jonossa ,kun itsellä kamala kiire... pääsin autoon ja sanoin ,että nyt prkleen nopiasti kotiin mulla menee hermot noihin vanhuksiin. mies kattos hölmistyneenä mua ja vasta sitten tajusin ,että ei se ollutkaan oma ukko joka siinä istus! olin menny väärään autoon .... :ashamed:

 

Minulle jokin aika sitten soitti yksi kaveri -kysyäkseen mikä on minun numeroni..

 

Onhan noita sattunut!

Joku aika sitten kaverin kanssa puhuin puhelimessa samalla kun valmistauduin lähtöön. Tarkistin takin taskut: avaimet, rahapussi, puhelin. Hetkinen, mis hitos se puhelin on?
Sanoin kaverille et nyt tarvii lopettaa, on kauhee kiire ja puhelin hukassa.
No ei siinä mitään! Kaveri tokas et joo lopetetaan vaan. Hää voi soittaa miun numeroon ja josko silleen löytäsin puhelimen.
Se soitti ja puhelin piris kädessäni. Vastasin ja sit vast tajusin ja kaverikin tajus et joo ööh... siinä se tais olla kokoajan

Oltiin lähössä viemään lasta neuvolaan. Just parina edellisenä viikkona oltiin ravattu taas vaihteeks lääkärissä turhankin usein.
Ukko sit kurvas sinne lääkärin pihaan. Kysyin että voitasko jo mennä sinne neuvolaan mikä on ihan toisessa suunnassa

Joka perjantai toivotan sanon työkavereille että huomiseen! Ja joka kerta saan ihan yhtä tyhmiä katseita että eipä siellä töissä taida ketään huomenna, lauantaina olla

Joskus aamuisin lähen kahville ilman silmälasejani. Ja tuskailen että kuka saamari on lääppiny rillit tähän kuntoon ettei mitään näe. Yritän ottaa rillit päästä putsatakseni ne, ja huomaan ettei niitä laseja ees ole päässä.
Ja toisinaan jos olen nukahtanut rillit päässä, kuvittelen aamulla kokeneeni ihme parannuksen! Ja saanut hyvän näköni takaisin. Kunnes hoksaan että rillit onkin päässä