Voiko hyvää kaveria panna?

Minua vähän kiinnostais, tuosta toisesta ketjusta tuli mieleen.. Jollakin tavalla himoitsen yhtä miespuolista ystävää kovasti. Eikä se seksi meidän ystävyyttä tuhoais, tiedän sen. Tiedän myös että hän olisi valmis olemaan miun kanssa. On sellasta pientä väreilyä meidän välillä

tieän, että hän pitää miusta enemmänkin kuin kaverimielessä, mut ei ikinä yritä mitään, on tosi kohtelias ja kunnioittava. Nyt mie kuitenki olen alkanut tykätä hänestä tai ainakin haluaisin pikkuisen kokeilla Mut toisaalta haluisin pysyä hälle sellaisena ihanana saavuttamattomana unelmana, jonka kanssa seksin harrastamisesta voi vaan unelmoida salaa, kun tiedän että tykkää miusta ennen ketään muuta. Vaikka hällä siis naisia (pieniä säätöjä) toisinaan onkin.

 

Minä kerran villissä nuoruudessa yritin seurustella erään pojan kanssa, joka oli todella hyvä kaverini. Ei sitten oikein onnistunut, vaikka olin hänestä kiinnostunut kun aloitettiin niin pussailuasteella jo tuntui liian "velimäiseltä". Eli ei sitten oikeasti sytyttänyt. Hän olisi ollut edelleen kiinnostunut. Pysyttiin ystävinä vielä vuosikaudet, eikä se hänen puoleltaan jännite hävinnyt, minun puoleltani lähes kokonaan. Eli kaverina pysyi, enempää en lopulta halunnut.

 

Kukin tyylillään mutta itse en lähtis sekottamaan kaveria ja seksiä keskenään,kaverin kans ei harrasteta seksiä ja jos seksiä haluaa pitää hakea muualta. Miksi ap olet niin varma ettei seksi tuhoa teidän kaveri suhdetta? Ja mistä tiedät että hän pitää susta enemmän kuin kaverina?

 

No jaa, mun on vaikeaa kuvitella, että KAVERIA vois panna. Jos himottaa, silloin kyseessä on joku muu kuin kaverussuhde.

 

Tottakai se kannattaa koeajaa?

 

sulla taitaa olla "miehen naispuolinen kaveri -syndrooma"... Eli haluat pitää hyppysissä miestä, joka ihailee sua ja uskottelet että se on hyvää kaveruutta. Uskot myös että miehen muut ihastukset on säätöjä ja sä olet kuitenkin aina ylitse muiden.

 

sulla taitaa olla "miehen naispuolinen kaveri -syndrooma"... Eli haluat pitää hyppysissä miestä, joka ihailee sua ja uskottelet että se on hyvää kaveruutta. Uskot myös että miehen muut ihastukset on säätöjä ja sä olet kuitenkin aina ylitse muiden.

Hyvin sanottu

 

No en kyllä pystyis kaverin kanssa harrastamaan seksiä, en miehen enkä naisen. En koe mitään seksuaalista vetovoimaa kavereitani kohtaan.

Ihastukset ja vakipanot on erikseen.

 

Mulla on sellane itseäni 12 vuotta nuorempi ystävä, jonka kanssa sekstaillaan. Ollaan siis ihan ystäviä, mutta aika usein päädytään touhuilemaan. Riippuu ihan ystävästä kenenkä kanssa moinen onnistuu. Helposti käy niin, että toisella onkin tunteita enemmän ja sitten sattuu. Joillakin onnistuu, joillakin menee ystävyys pilalle ja toisilla alkaa jopa suhde..
Anna mennä jos siltä tuntuu ja molemmat olette "vapaita".

 

Mä oon iloinen ettei aikanaan ollu seksiä tuollaises tapaukses, helpompi olla nyt tekemisis miehen ja hänen nykyisen vaimonsa kans.
Minulla on kokemusta myös tuosta em. syndroomasta, koin ja ajattelin juuri noin. Tosi kaveruus onkin sitten erikseen. Eikä se katso jalkoväliä se kaveruus.

 

sulla taitaa olla "miehen naispuolinen kaveri -syndrooma"... Eli haluat pitää hyppysissä miestä, joka ihailee sua ja uskottelet että se on hyvää kaveruutta. Uskot myös että miehen muut ihastukset on säätöjä ja sä olet kuitenkin aina ylitse muiden.

Hmm, no voihan siinä olla hieman tuollaistakin toisinaan, en kiellä, mutta on se ihan oikeastikin niin, että hän on ihastunut minuun aika paljon (on sanonut) ja että jos saisivalita, hän valitsisi minut. En sano, että jos hän kohtaa jonkin ihanan tytön, joka kolahtaa paljon, että silloinkin olisi näin, mutta nyt on. Tiedän.

Ja mitä meidän ystävyyden laatuun tulee, niin se ei todellakaan ole vain sitä, että haluan pitää miespoloa langoissani. Hän on todellakin tärkeä ja hyvä ystävä ja ennen kaikkea meillä on hyvä ystävyyssuhde, ollut jo pari vuotta.

 

mua jotenkin ärsyttää, että puhutaan ystävyydestä, kun eihän toi pelkkää ystävyyttä ole, jos haluaa harrastaa seksiä!!

Minun paras ystäväni on mies, ollaan oltu ystäviä jo parikyt vuotta ja ainut "sekoilu" oli joskus 16 kesäisenä, kun vähän pussailtiin... En todellakaan pilaisi suhdettamme seksillä, ajatuskin on todella ällöttävä! Ihan kuin veljeään panisi :/ Tosin olemme molemmat parisuhteissa nykyään, näemme kyllä usein, mutta sinkkunakaan ei kyllä olis tullut mieleenkään, vaikka missä lie oltiin yhdessä ja missä lie kunnossa välillä...

 

Mulla on sellane itseäni 12 vuotta nuorempi ystävä, jonka kanssa sekstaillaan. Ollaan siis ihan ystäviä, mutta aika usein päädytään touhuilemaan. Riippuu ihan ystävästä kenenkä kanssa moinen onnistuu. Helposti käy niin, että toisella onkin tunteita enemmän ja sitten sattuu. Joillakin onnistuu, joillakin menee ystävyys pilalle ja toisilla alkaa jopa suhde..
Anna mennä jos siltä tuntuu ja molemmat olette "vapaita".

MInä oon ihan samaa mieltä, että nämä jutut ei ole niin mustavalkoisia ja että jos on kaveri, niin ei voi edes kuvitella mitään sellaista, muuten ei ole oikeaa ystävyyttä vaan muuta. Sehän tosiaan riippuu ihan ystävästä, joidenkin kanssa sellanen onnistuu. Lähinnä siinä voi olla just vaarana tuo, että toiselle tulee suuremmat tunteet peliin..

 

Voihan sitä, mutta ystävyyssuhde saattaa sen myötä muuttua... Done that.

 

mua jotenkin ärsyttää, että puhutaan ystävyydestä, kun eihän toi pelkkää ystävyyttä ole, jos haluaa harrastaa seksiä!!

Minun paras ystäväni on mies, ollaan oltu ystäviä jo parikyt vuotta ja ainut "sekoilu" oli joskus 16 kesäisenä, kun vähän pussailtiin... En todellakaan pilaisi suhdettamme seksillä, ajatuskin on todella ällöttävä! Ihan kuin veljeään panisi :/ Tosin olemme molemmat parisuhteissa nykyään, näemme kyllä usein, mutta sinkkunakaan ei kyllä olis tullut mieleenkään, vaikka missä lie oltiin yhdessä ja missä lie kunnossa välillä...

Tämä kuulostaa ystävyydeltä. Tuo ap:n kuvailema joltain pelailun ja kidutuksen välimuodolta...

 

mua jotenkin ärsyttää, että puhutaan ystävyydestä, kun eihän toi pelkkää ystävyyttä ole, jos haluaa harrastaa seksiä!!

Minun paras ystäväni on mies, ollaan oltu ystäviä jo parikyt vuotta ja ainut "sekoilu" oli joskus 16 kesäisenä, kun vähän pussailtiin... En todellakaan pilaisi suhdettamme seksillä, ajatuskin on todella ällöttävä! Ihan kuin veljeään panisi :/ Tosin olemme molemmat parisuhteissa nykyään, näemme kyllä usein, mutta sinkkunakaan ei kyllä olis tullut mieleenkään, vaikka missä lie oltiin yhdessä ja missä lie kunnossa välillä...

Miksi ei saisi puhua ystävvydestä, onhan se silti myös ystävyyttä, vaikka olisikin vähän kiinnostusta seassa. Ei ole niin mustavalkoista. ystävyyssuhteita ja ihmisiä on erilaisia, jos sinä et voi ajatella ketään kaveria siinä mielessä, niin ei se tarkoita, että se olis oikea tapa toimia ja ainoaa oikeaa ystävyyttä.

 

No mun mielestä ero tulee esim. siinä, että jos se kaverisi löytää ihanan naisen ja rakastuu, niin et voi olla vilpittömän onnellinen hänen puolestaan, koska sulla on ns. oma lehmä ojassa ja olisitkin ollut itse kiinnostunut siitä kaverista. Mun mielestä ystävyys ei tällöin ole vilpitöntä.

 

No tottakai voi. Harvoin vaan tekee mieli tehdä niin ja suhde voipi kyllä sen teon jälkeen suurella todennäköisyydellä muuttua, hyvään tai huonoon, tilanteesta riippuen.

 

mua jotenkin ärsyttää, että puhutaan ystävyydestä, kun eihän toi pelkkää ystävyyttä ole, jos haluaa harrastaa seksiä!!

Minun paras ystäväni on mies, ollaan oltu ystäviä jo parikyt vuotta ja ainut "sekoilu" oli joskus 16 kesäisenä, kun vähän pussailtiin... En todellakaan pilaisi suhdettamme seksillä, ajatuskin on todella ällöttävä! Ihan kuin veljeään panisi :/ Tosin olemme molemmat parisuhteissa nykyään, näemme kyllä usein, mutta sinkkunakaan ei kyllä olis tullut mieleenkään, vaikka missä lie oltiin yhdessä ja missä lie kunnossa välillä...

Miksi ei saisi puhua ystävvydestä, onhan se silti myös ystävyyttä, vaikka olisikin vähän kiinnostusta seassa. Ei ole niin mustavalkoista. ystävyyssuhteita ja ihmisiä on erilaisia, jos sinä et voi ajatella ketään kaveria siinä mielessä, niin ei se tarkoita, että se olis oikea tapa toimia ja ainoaa oikeaa ystävyyttä.

No, mun mielestä - en väitä, että tämä olisi absoluuttinenen totuus - ystävyys ja kaveruus ovat platonisia suhteita, joihin siis seksi ei kuulu.

 

Voihan sitä, mutta ystävyyssuhde saattaa sen myötä muuttua... Done that.

Jep. Nähty ja tehty.
Kesti yli 8 v ennen kun ystävyyssuhde alkoi palautua ennalleen.

 

No mun mielestä ero tulee esim. siinä, että jos se kaverisi löytää ihanan naisen ja rakastuu, niin et voi olla vilpittömän onnellinen hänen puolestaan, koska sulla on ns. oma lehmä ojassa ja olisitkin ollut itse kiinnostunut siitä kaverista. Mun mielestä ystävyys ei tällöin ole vilpitöntä.

Jos hän nyt löytäisi ihanan naisen, niin todellakin olisin hänen puolestaan onnellinen, vilpittömästi. Koska hän on hyvä ystäväni Mun kohdalla se, että haluisin panna häntä, ei sulje pois noita asioita. Mä haluan pitää hänet ystävänä, en seurustella hänen kanssaan, mutta kiinnostaa silti kokeilla seksiä hänen kanssaan. Mut jos hällä on naisia, niin en koe sinänsä mustasukkaisuuta ja toivon, että hän löytäis ihanan tytön.

 

No mun mielestä ero tulee esim. siinä, että jos se kaverisi löytää ihanan naisen ja rakastuu, niin et voi olla vilpittömän onnellinen hänen puolestaan, koska sulla on ns. oma lehmä ojassa ja olisitkin ollut itse kiinnostunut siitä kaverista. Mun mielestä ystävyys ei tällöin ole vilpitöntä.

Jos hän nyt löytäisi ihanan naisen, niin todellakin olisin hänen puolestaan onnellinen, vilpittömästi. Koska hän on hyvä ystäväni Mun kohdalla se, että haluisin panna häntä, ei sulje pois noita asioita. Mä haluan pitää hänet ystävänä, en seurustella hänen kanssaan, mutta kiinnostaa silti kokeilla seksiä hänen kanssaan. Mut jos hällä on naisia, niin en koe sinänsä mustasukkaisuuta ja toivon, että hän löytäis ihanan tytön.

No sitten sun pitäis ainakin tehdä sille kaverille selväksi että haluat vain seksiä, koska jos hän on ihastunut... muuten tuo on aika julmaa. Mutta eipä mulla tuohon muuta sanottavaa ole, go for it, jos se on teille ok.

 

Tää on jo vanha ketju, mutta mitäpä siitä...

Itte paneskelin yhen kaverini kanssa noin viikko sitten... Ollaan tunnettu 6 v. ja meil on yhteinen kaveriporukka. Olin joskus vuosia sitten ihastunut tyyppiin, mut ollaan molemmat oltu tahoillamme vuorotellen varattuja ja toisaalta en usko, että hänellä olisi minkäänlaista kiinnostustakaan mua kohtaan esim. seurustelu mielessä. Hän on omalla tavallaan aika lutunen ja kiltti, hyvä kuuntelee ja ollaan päädytty välillä kännää kahestaan, välillä hengaitu muuten vaan.. Mutta ikinä ei ole tapahtunut mitään, vaikka ollaan tyyliin käyty saunassa ja nukahhettu samaan sänkyyn sen jälkeen.

No oltiin taas yhessä ryypiskelemässä ja päädyttiin meille aikasen pilkun jälkeen. Siinä me sit jatkettiin dokailua ja polteltiinkin ja varmaan herätettiin naapuritkin. Mul ei ollu oikeesti minkäänlaisii taka-ajatuksii. Oon nähny tän tyypin alasti, oon nukkunu sen vieressä, se ei oo aikasemmin koittanu mitään, niin olin sit tosi luottavainen. Tai siis en todellakaan odottanut mitään hänen puoleltaan. Mut sitten heti sänkyyn käydessä hän alkoi koskettelemaan. Olin samaa aikaa pettynyt et toiveikas/utelias.. Olin pettynyt sen takia, koska tiiän, et hän ei ole muhun yhtään ihastunut, niin harmistuin tajutessani, että näin paljonko ystävyytemme hälle merkitsi. Että hän on valmis mahollisesti uhraamaan sen yhen yön säädölle. Samaan aikaan mua kiinnosti hirveesti tietää minkälaista seksi sen kans ois.... ja uteliaisuus voitti.

Pantiin sen aamuyön ja aamun aikana useammankin kerran ja hän lääpiskeli mua koko sen ajan, kunnes puolen päivän maissa lähti himaan.. Ja sit siin lähtiessä kysyin, että "entäs tästä eteenpäin?", niin hän sanoi, että "En tiedä, kyllähän ne sanoo, et seksi muuttaa ystävyyttä.. Mut ei tän oo pakko muuttaa mitään. Tai en usko, että mä tuun hirveesti tätä ajattelee.. tai et tää olis sillee iso juttu." Ja mää haistatin vitut sille... en nyt tosissani... mut olin sillee jaa no hyvä, että mäki oon jo unohtanu kokonaan, et ollaan ees pantu!! Mut niin... no en oo unohtanu. Kelaan tätä koko ajan ja vituttaa. En oo silleen ihastunut kyseiseen ihmiseen tai en vaan pystyis kelaa et me esim. oltas yhessä tai seurusteltas. En haluu ylipäätään seurustella nytten kenenkää kaa, tykkään olla sinkku ja ittekseni. Mutta silti haluisin tehä sen uudestaan jatkuvasti. Luulen, et nyt kun ollaan kerran jo toi tehty, niin kynnys tehä se uudestaan on madaltunut tosi paljon. Oon jo pari kertaa meinannu kysyy sitä uudestaan mulle panee... Toisaalt en usko, et semmonen päätön paneskeleminen auttaa tätä tilannetta yhtään enempää. Mun tunteita se vaan sekottas entisestään. Enkä enää pystyis todellakaan olemaan aidosti iloinen, jos hän löytäis jonkun toisen. Et no, luulisin et helpompi olis elää nytte, jos olis kieltäytyny sillo viime kerralla. Aika paljon negatiivisia asioita toi sekoilu toi mun elämään.

Ollaan viestitelty sen jälkeen, kun mul oli ollu vähä paha mieli ja pelkäsin, et hän alkais välttelee mun seuraa tästä lähtien, mut no se pelko oli ilmeisesti ihan turha. :O Mut nyt mä kelaan, et haluunko nähä ite tätä tyyppiä. Aristelen tapaamista sen takia, että pelkään uuden tapaamisen johtavan seksiin tai seksin yrittämiseen, mikä taasen satuttais mua vaan lisää. Ja sitten toisaalt, nyt kun se kupla on rikottu, nii kyl se ajatus seksist on läsnä joka kerta, kun tapaan sen tyypin. Ainakin mulla, enhän hänestä tiiä... Et huh huh, helpompaa olis ollu ilman. Aarkh ja tää mun ratkaisukeskeinen ja ylianalysoitseva luonteeni ei auta tässä yhtään. Pitäs vaan antaa olla ja elää niiku veljeni mua ohjeisti: "Käännä muutama kivi, mutta älä koko espanjan rantojen kiviä, koska sieltä sä et sitä vastausta tule löytämään."

 

[QUOTE="Nanne";28842153]Tää on jo vanha ketju, mutta mitäpä siitä...

Itte paneskelin yhen kaverini kanssa noin viikko sitten... Ollaan tunnettu 6 v. ja meil on yhteinen kaveriporukka. Olin joskus vuosia sitten ihastunut tyyppiin, mut ollaan molemmat oltu tahoillamme vuorotellen varattuja ja toisaalta en usko, että hänellä olisi minkäänlaista kiinnostustakaan mua kohtaan esim. seurustelu mielessä. Hän on omalla tavallaan aika lutunen ja kiltti, hyvä kuuntelee ja ollaan päädytty välillä kännää kahestaan, välillä hengaitu muuten vaan.. Mutta ikinä ei ole tapahtunut mitään, vaikka ollaan tyyliin käyty saunassa ja nukahhettu samaan sänkyyn sen jälkeen.

No oltiin taas yhessä ryypiskelemässä ja päädyttiin meille aikasen pilkun jälkeen. Siinä me sit jatkettiin dokailua ja polteltiinkin ja varmaan herätettiin naapuritkin. Mul ei ollu oikeesti minkäänlaisii taka-ajatuksii. Oon nähny tän tyypin alasti, oon nukkunu sen vieressä, se ei oo aikasemmin koittanu mitään, niin olin sit tosi luottavainen. Tai siis en todellakaan odottanut mitään hänen puoleltaan. Mut sitten heti sänkyyn käydessä hän alkoi koskettelemaan. Olin samaa aikaa pettynyt et toiveikas/utelias.. Olin pettynyt sen takia, koska tiiän, et hän ei ole muhun yhtään ihastunut, niin harmistuin tajutessani, että näin paljonko ystävyytemme hälle merkitsi. Että hän on valmis mahollisesti uhraamaan sen yhen yön säädölle. Samaan aikaan mua kiinnosti hirveesti tietää minkälaista seksi sen kans ois.... ja uteliaisuus voitti.

Pantiin sen aamuyön ja aamun aikana useammankin kerran ja hän lääpiskeli mua koko sen ajan, kunnes puolen päivän maissa lähti himaan.. Ja sit siin lähtiessä kysyin, että "entäs tästä eteenpäin?", niin hän sanoi, että "En tiedä, kyllähän ne sanoo, et seksi muuttaa ystävyyttä.. Mut ei tän oo pakko muuttaa mitään. Tai en usko, että mä tuun hirveesti tätä ajattelee.. tai et tää olis sillee iso juttu." Ja mää haistatin vitut sille... en nyt tosissani... mut olin sillee jaa no hyvä, että mäki oon jo unohtanu kokonaan, et ollaan ees pantu!! Mut niin... no en oo unohtanu. Kelaan tätä koko ajan ja vituttaa. En oo silleen ihastunut kyseiseen ihmiseen tai en vaan pystyis kelaa et me esim. oltas yhessä tai seurusteltas. En haluu ylipäätään seurustella nytten kenenkää kaa, tykkään olla sinkku ja ittekseni. Mutta silti haluisin tehä sen uudestaan jatkuvasti. Luulen, et nyt kun ollaan kerran jo toi tehty, niin kynnys tehä se uudestaan on madaltunut tosi paljon. Oon jo pari kertaa meinannu kysyy sitä uudestaan mulle panee... Toisaalt en usko, et semmonen päätön paneskeleminen auttaa tätä tilannetta yhtään enempää. Mun tunteita se vaan sekottas entisestään. Enkä enää pystyis todellakaan olemaan aidosti iloinen, jos hän löytäis jonkun toisen. Et no, luulisin et helpompi olis elää nytte, jos olis kieltäytyny sillo viime kerralla. Aika paljon negatiivisia asioita toi sekoilu toi mun elämään.

Ollaan viestitelty sen jälkeen, kun mul oli ollu vähä paha mieli ja pelkäsin, et hän alkais välttelee mun seuraa tästä lähtien, mut no se pelko oli ilmeisesti ihan turha. :O Mut nyt mä kelaan, et haluunko nähä ite tätä tyyppiä. Aristelen tapaamista sen takia, että pelkään uuden tapaamisen johtavan seksiin tai seksin yrittämiseen, mikä taasen satuttais mua vaan lisää. Ja sitten toisaalt, nyt kun se kupla on rikottu, nii kyl se ajatus seksist on läsnä joka kerta, kun tapaan sen tyypin. Ainakin mulla, enhän hänestä tiiä... Et huh huh, helpompaa olis ollu ilman. Aarkh ja tää mun ratkaisukeskeinen ja ylianalysoitseva luonteeni ei auta tässä yhtään. Pitäs vaan antaa olla ja elää niiku veljeni mua ohjeisti: "Käännä muutama kivi, mutta älä koko espanjan rantojen kiviä, koska sieltä sä et sitä vastausta tule löytämään." [/QUOTE]

Mikä tässä oli edes pointti?! Ikää 15 v ja aivosoluja 2?

 

Minulla on eräs hyvä ystävä, jonka kanssa ollaan tunnettu pian seitsemän vuotta. En ole koskaan ollut ihastunut häneen mitenkään kunnolla, eikä hänkään varmaan minuun. Jotain selittämätöntä kitkaa meidän välillämme on kuitenkin aina ollut, joka lisääntyy vain koko ajan. Kerromme toisillemme aina ihastuksistamme tms., mutta siitä huolimatta jotenkin vain tiedän, että hän saattaisi haluta sänkyyn kanssani. Olemme joskus jotain hiplailleetkin, mutta olisi toki mukava päästä ihan tositoimiinkin. Siihen on luultavasti varmaankin tulossa mahdollisuus pian, mutta en tiedä kannattaako ottaa riskiä ystävyyssuhteen kannalta, vaikka uskonkin, ettei se muuttaisi välejämme millään tavalla, kun kummallakaan ei ole mitään oikeita tunteita toisiaan kohtaan.