Voiko olla niin yleistä että maitoa ei vain tule?

Tarkoituksenani ei ole tapella, vaan tiedän että tässä helposti niin käy... Mutta kun mä ihan oikeasti ihmettelen. Tuntuu olevan yleistymään päin tuo, että "maitoa ei vain tule".

Mites semmoiset äidit joskus kivikaudella joilta maitoa ei vain tullut? Eikös semmoisten äitien lapset kuolleet sitten? Mietin vain, että mikä siinä on että ongelma on nykyään yleistymään päin. Olisko se kuitenkin osittain psyykkistä?

Ja ei, en ole tuomitsemassa tai paheksumassa äitejä jotka eivät imetä. Itse asiassa sympatiani ovat semmoisten naisten puolella, jotka ovat yrittäneet mutta turhaan. Silti mietityttää. Johtuuko se osittain siitä, että nykyään imetys ei ole pakollista lapsen selviämisen kannalta? Kun on olemassa erityisesti vauvoille tehdyt korvikkeet jne.

 

Ei kaikilla tule. Yleisyydestä en tiedä mutta me naiset emme ole samasta muotista. Ennen on varmaan käytetty sijaisimettäjiä, nykyään korviketta. Jos kaikilla tulis niin niitä kuivuneita vauvoja ei päätyis hoitoon.

 

Eikös ennen vanhaan ole ollut ihan imettäjiä erikseen jos äidillä ei ole onnistunut?

 

Kivikaudesta en tiedä, mutta esim. parisataa-sata vuotta takaperin käytettiin tietysti imettäjiä. Ei kai oikein hienostorouvat imettäneetkään. Lapset annettiin hoidettavaksi ja imettäjäm imetti.

Osittain olen ap:n kanssa samaa mieltä. Ei voi olla NIIN yleistä maidottomuus, kuin monet nykyään antavat imettää. Tiedän, että niinkin käy, eikä siinä mitään. Mutta nykyään "hienostelevat" äidit ovat melko samanlaisia kuin sata vuotta sitten. "Imetys ei vaan ollut mun juttu", sanotaan kun on kokeiltu ehkä viikon verran. Ei vaan huvita!

 

Jaa-a, vaikea sanoa. Mulla tuli esikoisen aikaan maitoa reilu 2vkoa, vaikka kuinka yritin imettää. Keskimmäistä sain imettää vajaa 2 kuukautta ja kolmatta pari kuukautta. Varmasti olisin imettänyt, jos maitoa olisi tullut.

 

Valitettavasti multa ei imettäminen onnistunut, yritin kyllä kaikin konstein, sitten kun siihen vielä pukkasi muutakin stressiä, eipä maitoa vaan tullut tarpeeksi, lääkäri epäili ettei imetys vaan käynnistynyt kunnolla...Nannilla siis tyttöni kasvaa ja hyvin kasvaakin!

 

Eikös ennen vanhaan ole ollut ihan imettäjiä erikseen jos äidillä ei ole onnistunut?

Näin. Harvoin ylhäiskodeissa lapsia itse imetettiin, äidin kun piti olla valmis ottamaan uutta satsia pullauuniin. Ja on sitä keitetty korviketta lehmänmaidosta jo ammoisina aikoina.

 

En usko, että se on niin yleistä. Sen taas uskon, että esim. tiheän imun kausi saa monet uskomaan, ettei maitoa tule riittävästi. Pidetään epänormaalina ja liian rasittavana sitä, että vauva on rinnalla "koko ajan".

 

Imettäminen on ihan omakohtainen juttu. Nykyisin liiankin terveelliset (laihduttavat) ruokailutottumukset lopettavat maidon tulon. Unohdetaan oma lisäravinnontarve ja ajatellaan vain oman vartalon palautumista entisiin mittoihin! Mistäs sitten se maidonraaka-aine otetaan?

 

Tässä ollaan kaikki omien uskomustemme varassa. Omien kokemusten varassa.

Sehän me ainoastaan tiedetään, ettää tietty hormoonit liittyvät imetykseen. Hormooneillä voi maidonnousun estää tais itä lisätä.

Minun veikkaus on, että jos niitä äitejä on joillla maitoa ei tule, on kysymyksessä joku hormoonierittymishäikkä.

 

En usko, että se on niin yleistä. Sen taas uskon, että esim. tiheän imun kausi saa monet uskomaan, ettei maitoa tule riittävästi. Pidetään epänormaalina ja liian rasittavana sitä, että vauva on rinnalla "koko ajan".

Samoilla linjoilla mennään. Ja itse olen sitä mieltä,että nykyään tosiaan annetaan liian helposti periksi,kun ei heti alussa ota onnistuakseen. Kaiken kun täytyy tulla niin helposti,ainakin joskus tuntuu siltä.

 

Itseltäni tuli maitoa, mutta liian vähän.

Tämä todettiin siten, että sairaalassa vauva punnittiin ennen ja jälkeen syötön ja paino oli noussut juuri ja juuri riittävästi. Sairaalassa vauva kuitenkin sai jo lisämaitoa. Kotiin päästyämme jatkoin pelkällä imetyksellä, mutta vauva vain huusi. Vein vauvan neuvolaan, josta todettiin painon lähteneen laskuun joka johtui siitä, ettei maitoa tullut riittävästi. Meidät ohjattiin ottamaan rinnalle korvike. Ei kulunut kuin muutama viikko kun maitoa ei käytännössä juuri enää tullut.

Uskon tosin, että omalla kohdallani vaikutti myös se, että olin aivan sekaisin koko vauva-asiasta, enkä tehnyt muuta kuin elin vauvalle 24/7. Olin siis vauvan kansssa yksin ja toimin super-äitinä. En ehtinyt syömään, enkä juomaan, mikä varmasti vaikutti maidonkin vähenemiseen.

Itse olen ollut todistamassa useampaa tapahtumaa eläimillä, joissa emon maito ei riitä kaikille. Joten onko se nyt niin kumma, jos ihmisenkään maito ei aina riitä?

Ennen vanhaan ehkä joku toinen äiti, jolta tuli maitoa, ruokki sitten sen toisenkin äidin lasta, jolle ei maito riittävästi noussut?

 

Imettäminen on ihan omakohtainen juttu. Nykyisin liiankin terveelliset (laihduttavat) ruokailutottumukset lopettavat maidon tulon. Unohdetaan oma lisäravinnontarve ja ajatellaan vain oman vartalon palautumista entisiin mittoihin! Mistäs sitten se maidonraaka-aine otetaan?

Tässä hyvä pointti myös!Ei itse syödä hyvin kunnon aterioita päivässä jne. Tämä on varmasti myös osasyynä siihen,että "maitoa ei vain tule."

 

minä taas uskon, että jokainen äiti yrittää parhaansa ja jopa menee uupumuksen partaalle asti ennenkuin lopettaa yrittämisen. Ne ädit jotka eivät imetä lainkaan, ovat päättäneet asian jo ennenkuin tulivat raskaaksi, tai heti asian havaittuaan. Ja he ovat kuitenkin harvinaisuuksia lajissaan.

 

En usko, että se on niin yleistä. Sen taas uskon, että esim. tiheän imun kausi saa monet uskomaan, ettei maitoa tule riittävästi. Pidetään epänormaalina ja liian rasittavana sitä, että vauva on rinnalla "koko ajan".

Samaa mieltä.
Sitten on niitä joita ei syystä tai toisesta vaan huvita imettää... Sit sanotaan, että annoin silloin tällöin tuttelia ja sit vaan maidon tulo loppu.
Mä kans luulen, että ne on aika harvassa joilta ei kertakaikkiaan vaan maitoa tule.

Itse en tiedä yhtään tapausta lähipiiristä kenellä ei olis maitoa tullu.

 

Maidon tuloon vaikuttavat niin monet asiat, että ei ole mikään ihme, jollei sitä aina tule tarpeeksi. Esim. äidin väsymys ja stressi saattavat vähentää tai jopa lopettaa maidontulon. Ja jos vauva lakkaa yöllä syömästä, vähentyy maidontulo usein huomattavasti. ellei äiti herää yöllä pumppaamaan.

 

tuntuu, että moni ei tajua sitä, että jos antaa vauvalle yhden pullollisen tuttelia tänään, niin huomenna omat tissit tuottaa maitoa sen pullollisen vähemmän. Tästä seuraa kierre, että maito loppuu.

Toi tiheän imun kauden luuleminen maidon loppumiseksi tai ajatteleminen, että kun vauvalla on rintaraivareita, niin se ei enää halua syödä tissiä... siinä on varmaan myös kaksi selitystä.

Niin ja myös miun sympatiat on niiden puolella, jotka turhaan yrittäneet imettää, muttei siinä onnistuneet. Ja miulle on aivan sama mitä kukakin lapselleen syöttää, kunhan syöttää ja lapsi voi hyvin.

 

Mulla maidon tulo oli todella vähäistä molempien kohdalla. Ja epäilen syyksi sektioita ja ennenaikaisuutta. Poikahan syntyi jo 29+5 ja tyttö 35+5. Kumpikaan ei jaksanut heti alkaa imemään rinnasta. Pumppasin kyllä koko ajan maitoa sähköpumpulla mutta silti maidon tulo oli vähäistä eikä lisääntynyt. Viimein sitten siirryttiin kokonaan korvikkeeseen. Olisin kyllä mielelläni imettänyt. Ja toivonkin että tämän kolmannen kohdalla maitoa tulisi oikein suihkuamalla!

 

sen kun itse tietäisi. mulla esikoisen imettäminen ei onnistunut alkuunkaan, maito ei vaan noussut. kuopukselta olin tietysti varautunut samaan, mutta maitopa nousi ja imetys onnistui. en tiedä vaikuttiko odotukset ja yrittäminen likkaa ekalla kerralla. juominen, syöminen ja lepääminen oli kunnossa eikä tahtoa puuttunut, mutta ehkä mä mietin koko asiaa liikaa. mä kun olin etukäteen päättänyt että ainakin vuoden imetän.. :|

 

mä en ole imettänyt mukuloita poika ei oppinut imeen kun oli ekat 10pvä letkuruokinalla suostu vaan syömään pullosta ja maito ei noussu vaikka pumppasin noin 3h välein.
tokan kohdalla oli taas ongelma maidon nousun kanssa oppi juomaan pullosta ei suostunut imeen eikä mulla maito olis edes riittänyt vaati lisämaitoa.

 

Ei se niin yleistä ehkä ole, usein voi olla kyse sellasistakin että tiheän imun kausi tulkitaan väärin tai kun maidontulo tasaantuu eikä maitoa heru ja vuoda niin helposti niin se tulkitaan maidon vähenemisenä, tarjotaan rintaraivareita saavalle korviketta ja silloin rinta ei "tilaa" lisää maitoa kun menekkiä ei ole ja maidontulo vähenee ja loppuu siten. Sukulaisten asenteet "riittääkö maito, äidilläsi ei riittänyt" vaikuttaa kanssa tosi paljon vaikka oikeestihan maidontulo ei ole mitenkään periytyvää kun rintakudos uusiutuu joka raskaudessa. Huom! En tällä tekstillä halua todellakaan vähätellä ketään keltä on maito loppunut! :flower:

Entisaikaan on ollut noita imettäjiä ja toisaalta vauvoja on myös kuollut paljon. En muista mistä luin tällasta että joku isoäiti kertoi synnyttäneensä sairaalassa ja samaan aikaan siellä oli jotenkin synnytyksessä vaurioitunut toinen äiti, niin tälle terveelle äidille annettiin hänenkin vauva kotiin hoidettavaksi ja imetettäväksi, ja sit myöhemmin ilmoitettiin että se toinen äiti kuoli joten hänen vauvan imetyksen voi lopettaa. Ja niin se sitten oli lopettanut ja vauva oli kuollut nälkään. Ei heilläkään ollut tietysti mahdollista ottaa vielä vierasta lasta elätettäväksi kun omissakin tarpeeksi, mutta aika rankalta kuulostaa. :'(

 

Koulukaverini kohdalla kävi kyllä niin... Hän imetti esikoistaan tunnollisesti. Lapsi oli tissillä koko ajan, joku imetystukityyppikin kävi kotona tsekkaamassa sen imuotteen. Neuvolassa sanoivat, että imetä imetä, kyllä se maito nousee ja maitoa tulee enemmän, kun annat imeä. Reilun kuukauden iässä poika painoi vähemmän kuin syntyessään, kylkiluut näkyivät. Neuvolassa neuvottiin edelleen tiheää imettämistä. Lapsen mummo neuvoi korviketta kokeilemaan. Ja katsos kummaa, lapsi alkoi saada painoa ja pituutta, kun sai ravintoa.

 

En usko, että se on niin yleistä. Sen taas uskon, että esim. tiheän imun kausi saa monet uskomaan, ettei maitoa tule riittävästi. Pidetään epänormaalina ja liian rasittavana sitä, että vauva on rinnalla "koko ajan".

Samoilla linjoilla mennään. Ja itse olen sitä mieltä,että nykyään tosiaan annetaan liian helposti periksi,kun ei heti alussa ota onnistuakseen. Kaiken kun täytyy tulla niin helposti,ainakin joskus tuntuu siltä.

Peesailen näitä. Ja jos imetetään vanhalla (neljän tunnin välein, kummatkin rinnat yms) suositukselle, eikä lapsentahtisesti, on se omiaan myös hankaloittamaan asiaa.

ja tuohon reetan kommenttiin vielä: kaikki eivät välttämättä halua päästä helpolla (näitäkin löytyy..), mutta epävarmuus ja maalaisjärjen ja oikean tiedon puute vaikuttavat monella. korvikkeen antoa suositellaan kauhean herkästi, vaikka sen sijaan tulisi tarjota imetysohjausta ja tukea.

 

tuntuu, että moni ei tajua sitä, että jos antaa vauvalle yhden pullollisen tuttelia tänään, niin huomenna omat tissit tuottaa maitoa sen pullollisen vähemmän. Tästä seuraa kierre, että maito loppuu.

Toi tiheän imun kauden luuleminen maidon loppumiseksi tai ajatteleminen, että kun vauvalla on rintaraivareita, niin se ei enää halua syödä tissiä... siinä on varmaan myös kaksi selitystä.

Niin ja myös miun sympatiat on niiden puolella, jotka turhaan yrittäneet imettää, muttei siinä onnistuneet. Ja miulle on aivan sama mitä kukakin lapselleen syöttää, kunhan syöttää ja lapsi voi hyvin.

Mutta mitä sitten pitää tehdä silloin, kun se oma maidontuotanto ei vain kertakaikkiaan riitä ja vauva laihtuu ja huutaa? Pitääkö ihan totta vain odotella päivästä toiseen ja toivoa että maidontuotanto kiihtyy?

Itse en voisi pitää vauvaa nälässä, vaan haen sen sapuskan sitten ihan mistä tahansa, jotta vauvalla saa riittävästi ravintoa.

Itse olin suunnitellut luovuttavani maitoa ja pettymys oli sanoinkuvaamattoman suuri, kun en pystynytkään edes omaa lastani ruokkimaan itse. Jotenkin on vaikea käsittää, miten imetyksessä onnistuneet eivät suostu millään uskomaan, ettei se syystä tai toisesta nyt vaan jokaisella se imetys toimi.

Jälleen muutaman kuukauden kuluttua on aika aloittaa imetys uudestaan, kun meille syntyy toinen lapsi. Jälleen teen kaikkeni, mutta mikäli sitä maitoa ei tule riittävästi, aion tälläkin kertaa sitten tarttua siihen pulloon, jottei vauvan tarvitse olla nälissään.

Korvike kuitenkin on parempi, kuin nälkä.

 

Faktahan on että se maito ei rinnoista vaan yhtäkkiä lopu. MUTTA heruminen voi kyllä loppua. Sen voi aiheuttaa, väsymys, stressi, sairaus tms. Imettäminen ei ole aina helppoa. Onneksi korviketta saa kaupasta.