Voiko pariskunnat olla ystäviä??

Siis voiko kaksi pariskuntaa olla ystäviä ilman, et kaikki jutut menee läpi? Mulla paras ystävä, jonka mies on mun miehen hyvä kaveri. Aiemmin ollu kivaa yhdessä, mut nyt kaikki mitä kerron ystävälle, menee sen miehelle ja vaikuttaa miehen käyttäytymiseen. Ärsyttävää.

Esimerkiksi tulin sanoneeksi, et on ihan tosi hyvännäköinen mies baarissa, niin seuraavalla vessareissulla kaverin mies oli kysyny mun mieheltä tietääkö se, et kattelen muita baarissa..

Tarkoottaako tää nyt sitä, etten voi ystävälle 20vuoden takaa enää kertoa mitään??!!??

 

Sä oot sairas, kuvittelet liikaa

 

No ei ne voi ainakaan tolleen.
Osaatko itse olla kertomatta miehelles jotain tosi mehukasta minkä kaveris kertoo miehen kaverista???

 

No ei ne voi ainakaan tolleen.
Osaatko itse olla kertomatta miehelles jotain tosi mehukasta minkä kaveris kertoo miehen kaverista???

Aina oon ollu kertomatta sen, mikä kenties heille aiheuttaisi eripuraa. Sitäpaitsi, mitä tosi mehukasta oli siinä et sanoin nähneeni tosi ihanan miehen??

 

voi olla,mut toki kannattaa se "uskottu" kaveri jostain muualta hankkia kun kaveripariskunnasta,just ton takia ettei tuu yllättäviä paljastuksia kesken illan...

 

Joo ja ei. On mulla hyviä ystäviä, joista ei ainakaan jää sellaista kuvaa, että kaikki asiat kiertävät koko perheen. Mutta on myös sellaisia, joista näkee täysin, että mun jutut on puitu saunan lauteilla. Vaikuttaa tietysti suoraan siihen, mitä mä kerron. Ei häiritse, jos asian tiedostaa ja jos kaveri ei ole koskaan ollut se paras. Parhailta kavereilta odottaa enemmän.

 

ja sit toinen juttu,et jos sun mielestä siinä ei ookaan mitään ihmeellistä,niin miks sua häiritsee et sun kaveri kertoi siitä eteenpäin jne?

 

Hei. Sinuna pitäisin suuta pienempänä enkä kertoisi tuolle "kaverille" mitään vähänkään henk.kohtaista.
Minulla ja miehelläni on paljon pariskuntia kavereina ja yksi pariskunta on juuri tällainen, että nainen juoruaa miehellensä kaiken joka kertoo kaiken taas eteenpäin
Muille kavereilleni voin puhua niitä "tyttöjen juttujakin" ilman että siitä syntyy sen suurempaa showta.

 

ja sit toinen juttu,et jos sun mielestä siinä ei ookaan mitään ihmeellistä,niin miks sua häiritsee et sun kaveri kertoi siitä eteenpäin jne?

Mua ei varsinaisesti häiritsekään. Voisin kertoa itse samat jutut pariskunnan miehellekin. Kyse on enemmänkin periaatteesta. Mieluummin mä itse kerron kuin olen kahvipöytäaiheena jossain perheessä.

 

Meillä on muutamia vuosikausia kestäneitä ystävyyssuhteita, joissa tunnemme kaikki osapuolet toisemme todella hyvin. Minä en kyllä oikeasti tiedä miten nämä pariskunnat kertovat asioita toisilleen tai minusta/meistä kun emme ole paikalla. Eikä minua oikeastaan kiinnostakaan. Kun Facebook yleistyi, ilmaisin etten mielelläni ole siellä puheenaiheena, kun en itse siellä ole, enkä tietääkseni ole enää ollutkaan, vaikka varmaksi en sitäkään tiedä. Meillä on naisilla keskenämme todella läheisiä ystävyyssuhteita, joissa on paljon puhuttu asioista, enkä minä niitä kerro eteenpäin.

Nyt kun lapset ovat jo isoja, on jonkun verran aiheuttanut vaikeutta rajanvetoon, kuinka paljon nuortemme asioita "voi levitellä", mitkä asiat eivät kuulu edes läheisille ystäväperheille? Minä sulkeutuneena ihmisenä en osaa/halua paljon kertoa. Myönnän kyllä, että vaikken itsestäni/perheestäni niin paljon jaakaan tietoa, olen kyllä kiinnostunut muista. Se voi olla ja varmaan onkin ärsyttävää.