Hei,
meillä on aikamoinen ongelma edessä. Tulevan puolisoni ja minun näkemys ei nyt kohtaa alkuunkaan. Heillä on sovittu (ex-vaimon kanssa) että lapset ovat viikko ja viikko, se toimii heillä. Itselläni taas on tilanne, että lapset ovat isällään to-su ja seuraavalla viikolla 1 tai 2 arki-iltaa/yötä. Mutta tämä uusi mieheni haluaa, että meilläkin tulee jatkossa (mahdollisimman pian, jo ennen yhteenmuuttoa) olemaan tuo viikko ja viikko. Tiedän, ettei lapseni sitä halua, enkä minä ainakaan vielä, ex-miehelleni se voisi sopia, ei kuitenkaan ma-ma vaan ke-ke, eli yhteisymmärrystä ei oikein löydy.
Tiedän, että tämä uusi suuttuu, jos en saa/halua järjestää tapaamisia noin. Hän on aika tempperamenttinen ja tottunut saamaan asiat läpi niinkuin hän haluaa, juuri äsken puhuttiin siitä, ja hän haluaa, että niin tapahtuu. Minulle se ehkä voisi jotenkin loppujen lopuksi käydä, mutta lasten tahto mielestäni menee edelle, heillä on sen verran pienemmät lapset, että he toimivat niin kuin vanhemmat sanoo, mutta itselläni 13 ja 16v. tytöt (joiden mielipidettä olen halunnut kuulla asiassa kuin asiassa, niin kaikki on mennyt hyvin) ja 5v. poika.
Onko kenelläkään ollut samaa tilannetta ja onko päästy minkälaiseen kompromissiin? Kaipa hän lopulta sen sitten hyväksyisi jos näin vielä jatkuisi, mutta nyt tuntuu, että vaikeaa se on, muuten sitten kaikki onkin enemmän kuin hyvin.
meillä on aikamoinen ongelma edessä. Tulevan puolisoni ja minun näkemys ei nyt kohtaa alkuunkaan. Heillä on sovittu (ex-vaimon kanssa) että lapset ovat viikko ja viikko, se toimii heillä. Itselläni taas on tilanne, että lapset ovat isällään to-su ja seuraavalla viikolla 1 tai 2 arki-iltaa/yötä. Mutta tämä uusi mieheni haluaa, että meilläkin tulee jatkossa (mahdollisimman pian, jo ennen yhteenmuuttoa) olemaan tuo viikko ja viikko. Tiedän, ettei lapseni sitä halua, enkä minä ainakaan vielä, ex-miehelleni se voisi sopia, ei kuitenkaan ma-ma vaan ke-ke, eli yhteisymmärrystä ei oikein löydy.
Tiedän, että tämä uusi suuttuu, jos en saa/halua järjestää tapaamisia noin. Hän on aika tempperamenttinen ja tottunut saamaan asiat läpi niinkuin hän haluaa, juuri äsken puhuttiin siitä, ja hän haluaa, että niin tapahtuu. Minulle se ehkä voisi jotenkin loppujen lopuksi käydä, mutta lasten tahto mielestäni menee edelle, heillä on sen verran pienemmät lapset, että he toimivat niin kuin vanhemmat sanoo, mutta itselläni 13 ja 16v. tytöt (joiden mielipidettä olen halunnut kuulla asiassa kuin asiassa, niin kaikki on mennyt hyvin) ja 5v. poika.
Onko kenelläkään ollut samaa tilannetta ja onko päästy minkälaiseen kompromissiin? Kaipa hän lopulta sen sitten hyväksyisi jos näin vielä jatkuisi, mutta nyt tuntuu, että vaikeaa se on, muuten sitten kaikki onkin enemmän kuin hyvin.