Yhteinen aika miehen kanssa?

Onko sitä ja minkä verran? Mitä silloin yleensä teette?
Meillä on yhteinen aika ollut lasten syntymän jälkeen ihan olematonta. Lapsenvahdin hankkiminen kolmelle pienelle tuntuu jotenkin hankalalta eikä isovanhempiakaan viitsi aina vaivata. Ennen lapsia matkusteltiin paljon, käytiin leffassa ja ulkona syömässä. Nyt jos kerran pari vuodessa pääsee jonnekin yhdessä, niin se jo tuntuu juhlalta. Viime kesänä käytiin Oulussa asuntomessuilla ja oltiin siellä yksi yö hotellissa =) . Saatiin nukkua aamulla pitkään, syödä hyvin ravintolassa ja shoppailla rauhassa. Voi kuinka ihanaa! Viime kuussa käytiin leffassa. Siinähän ne sitten taisikin olla viimeisen puolen vuoden kohokohdat.
Iltaisin, kun lapset vihdoin ja viimein saa nukkumaan, on usein itse niin poikki, ettei paljon muuta jaksa kuin telkkaria tuijottaa, lehden lukea tai täällä palstoilla hetken kuikuilla.

 

Meillä ollut aivan sama juttu, nyt ollaan yritetty saada yhdessä olo aikaa (minun äiti muutti lähelle meitä (ennen välimatkaa 300km), niin hän mielellään ottaa lapset yökylään. Isompi poika nauttii olostaan, kun saa olla hetken yksin kotona (14v.), Nuorimmat viedään hoitoon (tuplat vajaa 7v.)...Anoppi ja appi kyllä mielellään auttaa, mutta en halua "kerjätä", että otatteko hoitoon. Oma äiti oma-aloitteisesti aina ottaa yöksi.
Välttämättä me ei tehdä mitään ihmeellistä, kun ollaan kaksin, ehkä käydään elokuvissa, syömässä tm.

 

Tällä hetkellä todella vähissä, mutta sen ajan vähyyden kanssa voi elää, kun tietää, että aika lisääntyy lasten kasvaessa. Ennen iltatähden syntymää oltiin jo aika usein aivan kahdelleen.

 

Mikä yhteinen aika?
Sitä ei tosiaankaan tällä hetkellä ole!
Suunnitellaan kyllä kaikenlaista...mutta ne
toteutuu vasta kun lapset on isompia :snotty:

 

Valintakysymyshän se on, tekeekö lapsia nykyään vai ei, eli haluaako pari- vai perhe-elämää. Meilläkin nyt iltatähden (eka yhteinen) kanssa parielämä käytännössä kuollutta, mutta aika aikansa kutakin, kumpikin tätä lasta halusi, ja ollaan tosi onnellisia siitä. Silloin kun itse olin pieni ei mun vanhemmilla ollut oikeastaan yhtään kahdenkeskistä aikaa, tai eivät siis ainakaan käyneet juuri koskaan missään kahdestaan, nykyään ihmiset pitää sitä luonnollisena, että pitäisi päästä kahdestaan, ja tätähän lehdetkin toitottavat, hoitakaa parisuhdetta yms. No, toivottavasti tässä ei päädytä toiseen eroon, kun ei sitä hoitamista ole oikein ehditty harrastaa...