Yle: Vanhemmat raportoivat lastensa asiat verkossa - Lastensuojelun keskusliitto huolissaan

Vanhemmat raportoivat lastensa asiat verkossa – Lastensuojelun keskusliitto huolissaan | Yle Uutiset | yle.fi

Mielenkiintoinen artikkeli. Itsellänikin löytyy fb-kaveri, jonka lasten kaikki sairastamiset, tekemiset ja sanomiset tulevat nettiin, samoin kuvat. Sikäli erikoista, että kukaan ei tiedä, millaisia käyttötarkoituksia näille tiedoille tulevaisuudessa keksitään tai miten lapsi myöhemmin suhtautuu siihen, että hänen henkilöhistoriansa löytyy kattavasti verkosta jo ennen kuin lapsella itsellään on ikää tai ymmärrystä ko. palveluun liittyä.

 

Taas yksi hyvä syy olla kuulumatta facebookiin.

 

Ainakin yksityisyysasetusten kanssa saa olla todella tarkka kun on lapsista kyse.

 

Taas yksi hyvä syy olla kuulumatta facebookiin.

Sanonpa muuta! En todellakaan halua kuulla mikä Lisselotalla ja Arttuveikalla tänään on ja mitä söivät viime viikolla. Puhumattakaan että haluisin nähdä kaikkien räkänokkien kuvia päivittäin.

 

Jotkut eivät tunnu ymmärtävän, että lapsen oikeus yksityisyyteen ei ole yhtään sen heikompi tai vähäarvoisempi kuin aikuisenkaan.

 

Itse kirjoitan fb:ssä aika avoimesti perheemme elämästä. Toisaalta en ole hyväksynyt ystäviksi kuin 30 henkilöä ja he oikeasti tuntevat minut hyvin. Ja tosiaan suojausasetukset kuntoon. Lisäksi fb:ssä en kerro mitään sellaista, mitä en muutenkin voisi kertoa periaatteessa kenelle vaan. Jos joku urkkii, niin urkkikoon. Ei siinä mitä fb:hen kirjoitan, ole mitään salattavaa.

 

Entäs blogit? Uskomattoman paljon yksityiskohtaista tietoa kuvineen.

 

Minusta tää salailumentaliteetti on Suomessa mennyt jo liian pitkälle. Kohta ei enää naapurillekaan uskalla sanoa mitään, jos vaikka sanookin liian paljon ja vaikka vahingossa mainitsee jonkun toisen nimen. Ihan älytöntä tää elämä nykyään.

 

Minusta tää salailumentaliteetti on Suomessa mennyt jo liian pitkälle. Kohta ei enää naapurillekaan uskalla sanoa mitään, jos vaikka sanookin liian paljon ja vaikka vahingossa mainitsee jonkun toisen nimen. Ihan älytöntä tää elämä nykyään.

Tässä on myös asiaa. Meidät on ohjelmoitu turhan herkästi häpeämään ja salaamaan asiamme, varsinkin huonot. Mutta lapsen oikeutta yksityisyyteen ei pidä unohtaa eikä vähätellä.

Meillä lapsi on kieltänyt julkaisemasta hänestä yhtään kuvaa ilman lupaa ja tätä tietenkin kunnioitan ja noudatan. Korviini on kantautunut ihmettelyjä siitä, miten lemmikit ja kaikki muut menee lapsen edelle, kun en koskaan kerro lapsesta juuri mitään saati laita hänestä kuvia niin kuin vaikka koirasta. Siinäs ihmetelkööt ja pitäkööt paskamutsina, mutta lapsella on täysi oikeus valita, mitä hänestä nettiin laitetaan, jos laitetaan.

Ei pidä tuudittautua facebookin suojausten taakse, eivät ne ole salausten tae. Sen minkä nettiin laitat, se sinne myös jää.

 

Minusta tää salailumentaliteetti on Suomessa mennyt jo liian pitkälle. Kohta ei enää naapurillekaan uskalla sanoa mitään, jos vaikka sanookin liian paljon ja vaikka vahingossa mainitsee jonkun toisen nimen. Ihan älytöntä tää elämä nykyään.

Tuohan on ihan eri asia. Netti on vähän laajemman yleisön ulottuvissa ja ne tiedot jäävät sinne ikuisesti. Jos kerrot puistossa Irmalle, että Pyry söi räkää, sen kuulee vain Irma ja ehkä pari muuta epäselvästi. Jos pistät sen nettiin, se tieto on kymmenen vuoden päästä koko Pyryn luokan saatavilla ja vieläpä todistettavasti.

 

Vai että netti-identiteetti. Kukkahatuilla on taas pohdiskeltavaa ikäänkuin todellisia ongelmia ei olisi. Voi jestas, toivottavasti nyt keksivät jonkun lain että päästään taas lisää kyttäämään perheitä ja vanhempia. Kyllä joku direktiivi tarvittais että pääsee Suomi taas näyttämään mallikelpoista lammasta!