Yli kolmevitoset plussanneet/odottajat Vol. 2

Kiitos tsempeistä. Se syksyllä keskenmennyt raskaus oli niin voimakas oireinen ja päättyi melkoisen vuotosouviin, niin nyt tietenkin vertaan tätä raskautta siihen. Vuoto pelottaa perkeleesti, mutta onneksi sitä ei tullut kuin sen yhden viirun verran. Kipu loppui aamuyöstä joskus neljän jälkeen ja nyt on enää sellaista pientä juilimista. Syksyllä tosiaan mulla oli lähes koko ajan vatsa kipeä jollain tapaa ja tätä kesti useamman viikon, kunnes kipuilu loppui ja alkoi karmea pahoinvointi. En kaipaa nyt kumpaakaan, mutta jotenkin ne sai uskomaan, että jotain kohdussa tapahtuu. Vaan ehkä tämä lievempikin juiliminen riittää. Ja onhan tämä vessaralli taas käynnistynyt niin kuin silloinkin. Ja näyttihän ne testitkin plussaa , että kaipa sitä pieniin päin ollaan siihen asti, kunnes toisin todistetaan.

Blancita Tervetuloa jengiin! Eikö se sinun mieskään vielä tiedä? Koska se palaa reissusta?

 

hei te joilla tuota tuhruttelua on ollu, täällä on kans yks "lajitoveri".
Onko teillä tullu sellasia hitsi kun on vaikee selittää, mutta sellasia läpinäkyviä"hiutaleita" kun vuoto alkaa hiipua ja on rusehtavaa. Miten sen nyt selittäis paremmin :/

 

Mies tulee torstai-yönä ja hirveen huonosti ollaan puheyhteyksissä niin, että ei olis joku jommassa kummassa päässä lähellä. Haluasin kahden kesken kertoa :ashamed:

Kysymys: oletteko tilanneet/onko joku tuttu tilannut ulkomaisia vauvalehtiä? Mä haluisin hirveesti jonkun tilata, mutta en oo osannut selvittää lähettääkö ne mitään tänne Suomeen.

*Muoks*

Tämmösen digilehden taidan tilata. Exact Editions - The Green Parent

En tietty hoksannut, että eiköhän noista kaikki saa digiversiona! Tuntuis vaan kivemmalta saada paperinen postilaatikkoon

 

Hei vaan kaikille, kirjoittelin kuumeilu aikaan tuolla Yli 35 kuumeilijat ketjussa ja edelleen siellä käyn lukemassa . Ajattelin nyt aktivoitua tänne taas kirjoittelemaan, kun kuulemma hiljaista on ollu. Lueskelen pinot paremmalla aikaa, jotta pääsen kärryille.

Ja kirjoittelen omat kuulumiset ja raskauden etenemiset tuossa illalla kun saan lapset nukkumaan .


Suski28 ja baby 35+2

 

Eipä toi lehti ihan nappivalinta ollut.. en ihan taivu lotus-synnytykseen ja istukan säilömiseen :x

 

Suski28, 36v., 5.4.2014, neljäs, KYS

Pääsiskös noilla listoille?

Eli neljättä meille odotellaan, nykyiselle miehelleni tämä on ensimmäinen. Raskausaika on ollut henkisesti aika rankka, kun mies asuu vielä kesään asti Skotlannissa. Tulee onneksi lasketun ajan tienoolla tänne ja kuukauden pystyy olemaan . Muuten raskaus on mennyt mukavasti, radi mulla todettiin ja iltaisin pistän insuliinia. Pienellä annostuksella olen onneksi vielä selvinnyt. Painoa mulle on tullut toistaiseksi vain 4,3kg mihin olen tosi tyytyväinen, sillä lähtöpainoa oli ihan kiitettävästi. Äitipolilla käyn muutaman viikon välein tuon radin takia. Vauva ei onneksi ole ainakaan vielä sen takia kasvanut, n.3,7kg olis kuulemma syntymäpaino, mikä on ihan jees.

Synnytystä jo kovasti odotan, vaikka toistaiseksi tämä raskaana oleminenkin on ollut tosi kivaa .

Heti kysyn useamman lapsen äideiltä, millä viikoilla on lapset syntyneet? Itsellä on mennyt 40+3, 40+1 ja 40+0. Voisko olettaa, että tämä syntyis sitten vähän ennen laskettua aikaa .


Suski28

 

Blancita, onnea plussasta! Kertoisitko vielä arvioidun lasketun ajan, niin lisään sut listaan?

Suski28, tervetuloa! Lisäsin sut listaan. Sullakaan ei ole montakaan viikkoa enää jäljellä...

Täällä ei edelleenkään tapahdu mitään uutta, tässä yritän vaan rentoutua ja ajatella, että vielä on pari viikkoa aikaa, ennenkuin vauva syntyy..

39+4

 

Milka@ Loppusuora häämöttää jo sulla. Synnytys ei vissiin jännitä/pelota yhtään? Mulla oli aiemmin melko paha synnytyspelko, mutta jotenkin nyt tämän toisen yrityksen kohdalla ei enää niin pelotakaan. Tietenkin tässä ehtii paniikitkin vielä kehittää, mutta jostain mulla on nyt luotto siihen, että saan vauvan puserrettua ulos ja selviän siitä ihan hengissäkin vielä.

Blancita Varmaan löysit just sen erikoisimman vauvalehden, kun istukatkin säilötään... (Nyt tietenkin täällä kaikki kertovat säilövänsä istukat ja minua pidetään ihan outona, kun nauran ajatukselle. ) Minuakin kiinnostaisi joku lehti, mutta tuntuu, että jos ostan vauvalehden, niin saan keskenmenon siitä seuraavan minuutin aikana... Jep, hieman vainoharhainen vai mitä tämä nyt sitten onkaan.


Me päätettiin, että käyn varhaisultrassa. Oulussa on paikka, jossa ultraus maksaa vain 55 euroa. Paljon halvempi siis kuin yksityisillä lääkäriasemilla. Ultraaja on kuitenkin kätilö niin osannee hommansa. Sinne siis varailen aikaa jonnekin 7 raskausviikon tietämille. Täällä on eka neuvolakäynti noin rv 10 ja siitä sitten parin viikon kuluttua ultra eli mulla menisi huhtikuun lopulle asti.

Edelleen melko oireetonta ja eilen aloin hätäilemään ja tein testin. Ei tullut vieläkään tasavahvat viivat, mutta samanlainen kuin viimeksikin. Sinänsä tuo on jo hyvä merkki, kun olin käynyt ennen testin tekemistä ehkä sata kertaa vessassa. Viikonlopulla sitten vielä se digi ja jos sen jälkeen pystyisi sinne ultraan asti odottamaan ilman testaamista. En oikein tiedä, mitä tässä panikoin, kun on sellainen rauhallinen ja tosi luottavainen olo tämän raskauden suhteen. Mulla on vain vissiin jotenkin kieroutunut ajatusmaailma, kun just tuon luottavaisuuden pelkään kostautuvan ja se km tuleekin just siksi, kun erehdyn kuvittelemaan kaiken olevan kunnossa ja menevän hyvin. Kunpa sitä osaisi relata ja vain nauttia tästä. Ja kunpa viikot nyt kuluisivat sen verran, että saisin kertoa vanhemmilleni edes. Lähimmät ystäväni tietävät jo niin kuin viimeksikin, kun me näistä asioista muutenkin niin paljon ollaan juteltu. Muuten varmaan räjähtäisin ja lähellä se on vieläkin, kun minusta tällaisia iloisia asioita on niin kauhean vaikea pitää salaisuuksina.

 

Milk@ aika on mennyt tosi nopeata kyllä. Sulla on synnytys jo ihan nurkan takana .

Oodikas kiva, että siellä ei ultra ole tuon kalliimpi. Luin tämän ketjun ja surullinen syksy sinulla on ollut . Kovasti toivon, että tällä kertaa kaikki menee mallikkaasti.

Mä tilasin heti plussan jälkeen Vauva-lehden ja en sitten tykännyt siitä enää yhtään. Joten vaihdoin sen Käsityö-lehteen .

Meillä on loma tämän viikkoa, ihana breikki aamuherätyksistä. Mut kotityöt ei lomaile eli pyykkien pariin


Suski28 ja baby 35+3

 

Moikka onpa aikaa kun itsekin olen tänne viimeksi kirjoitellut! Tuntuu, että tässä keskiraskaudesta tapahtumia on niin vähän, ettei oikein ole omia uutisia kerrottavana. Viikkoja on nyt 28+0, vatsa kasvaa keski ja yläkäyrän puolivälissä tasaista tahtia ja kaikki kehitys näyttäisi olevan ihan mallillaan lukuunottamatta äidin painonnousua (12 kg). Mikä on tosi kurja juttu, koska ruokahalua tuntusi olevan kuin pienessä kylässä

Lapsi on rakenneultran mukaan poika :heart:

Hurjasti onnea uusille plussanneille ja erityisesti Oodikkaalle tervetuloa takaisin! Itse tein myöskin alussa useamman testin ja ehdin jo myös huolestua liian hitaasti nousseesta HCG:stä - silti kaikki oli hyvin ja nyt jälkeenpäin kun ajattelee, oli ne raskauden "oireet" ihan selvät ilman testejäkin (mulla oli vihlovaa kipua kohdunseudulla viikoilla 4-7 ja kaamea rintasärky). Itse päätin, että vaikka viikkoja onkin vähän kerron kuitenkin kaikille niille, joiden haluan lohduttavan minua jos raskaus meneekin kesken. Eli itse kerroin ensin omalle perheelle ja parille kaverille ja vasta vähän myöhemmin laajemmalle piirille. Oma äitini ei olisi varmaan halunnut kuulla niin varhain - suhtautuminen oli hiukan outo aluksi, mutta niskapoimu-ultran jälkeen sain häneltä ensimmäisen vauva-aiheisen lahjan.

Noista vauvalehdistä: jos asuu pääkaupunkiseudulla, niin varmaan ainakin stoccalta saa irtonumeroina noita ulkomaisiakin lehtiä. Itse päätin selvitä nipulla kierrätyslehtiä ja niillä irtonumeroilla, joihin itse jostain syystä "sorrun". Nyt hiukan luettuani huomaan, että niissä toistuvat samat jutut vuodesta toiseen. Kuvat vaan vaihdetaan ja hiukan sitä itse juttua, mutta joka tapauksessa aika laiskalta toimtustyöltä vaikuttavat. Itse ihastuin sen sijaan noihin ei niin vakaviin kirjoihin: kuten Eve Hietamiehen Yösyöttöön, Satu Rämön ja Katja Lahden Vuoden mutsiin, Pamela Druckermanin Kuinka kasvattaa bebe ja Jari Sinkkosen Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun (ok, tää on jo vähän vakavampi).

Mutta sellaista tänne - aika tasaista odottelua tässä vaiheessa. Nyt onneksi pääsemme jo noihin neuvolan valmennuksiin, muutenhan tässä jo välillä unohtaa, että raskauden loppukin häämöttää jo tuolla tulevaisuudessa

Milk@lle tsemppiä viimeisin päiviin ja synnytykseen :wave:

 

Oodikas, mua on pelottanu ihan kaikki synnyttämisessä. Että vauva kuolee tai vammautuu, että mä kuolen tai että jotenkin vaan kaikki tämä ei tule onnistumaan ja loppujen lopuksi me jäädään ilman vauvaa... Pelkäsin repeämiä ja muita mahdollisia vammoja, joita synnytyksessä voi saada, keisarinleikkausta jne jne... Mutta sitte päätin, etten voi elää noin - en voi antaa pelolle valtaa, koska mitä enemmän sille antaa valtaa, sitä enemmän se hallitsee. Ja sitte me mentiin synnytysvalmennukseen (yksityisesti) ja sen jälkeen oon ihan aktiivisesti tehnyt harjoituksia, joiden tarkoituksena on ollut lievittää synnytyspelkoa.

Nyt siis olen tilanteessa, jossa en oikeastaan koe jännittäväni tai pelkääväni synnytystä millään tavalla. Odotan vain innolla, että pääsisin kokemaan sen kaiken. Uskomatonta, mitä voi saada aikaan muutaman hyvän rentoutus-hypnoosi -CD:n ja Epi-no -laitteen avulla. Tietenkin ymmärrän edelleen, että asiat voivat mennä ihan totaalisesti pieleenkin, mutta en keskity siihen vaihtoehtoon, vaan parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Ja nyt olen vielä päättänyt lakata toivomasta, että vauva syntyisi tänään. Luotan siihen, että hän syntyy sitten, kun on valmis syntymään. Helpottaa aika paljon oloa, varsinkin, kun olen pyytänyt kaikkia olemaan kyselemättä vointia tms. Lupasin ilmoittaa heti kun on ilmoitettavaa... muilta tuntuu onnistuvan ihan hyvin, ainoa poikkeus on äitini, joka soittaa lähes joka päivä kysyäkseen, miten voin. Olen lakannut vastaamasta puhelimeen...

 

Kiitos minttumaarivinkeistä. Tajusin, että kierrätyslehdillä kyllä minäkin selviän, Pitää vaan ensiksi kertoo raskaudesta jollekin, niin osaavat säästää lehtiä

Millk@llevoimia loppurysäykseen!

Mä olen edelleenkin niin oireeton, että epäilen koko raskautta Todellakin menen varhaisultraan!! Tietääkseni vasta vko 6 näkyy sydän, joten kai sinne asti pitää odottaa?? Vai näkyykö jo aiemmin?
Mä siis oon niin käsittämättömässä tilassa edelleenkin, että rupesin laskeskelemaan onko mies kotona oviksen aikaan, onnistuuko yritys tässä kuussa

Oodikashyvä pointti sulla tossa kavereille kertomisessa! Mietin, et jos tää raskaus onkin tuulimuna, niin vissiin soitan sitten kavereille, et olin raskaana mutta en ookaan enää, lohduttakaa :'( Nyt enää kolme päivää kun pääsen miehelle kertomaan: on sentään joku olkapää jos jotain sattuu.

 

Blancita sulla on kyllä jäätävän hyvät hermot, kun jaksat pitää uutisen siihen asti kun mies tulee kotiin. Aivan ihana juttu! Onhan se niin upeata kertoa kasvotusten

 

Blancita Ei nyt ehkä kannata tässä vaiheessa uutta ovista odotella, kun just olet plussannut. Uskotaan nyt vain, että oireettomuudesta huolimatta ollaan raskaana. Tai siis sie ainakin olet. Itsestäni en ole enää varma. Siitä lisää lopuksi.

Milk@ Mikä cd sulla on ollut käytössä? Mulle suositeltiin syksyllä rentoutusharjoituksia, kun synnytyspelosta neuvolassa juteltiin. Harkat voisi olla hyväksi, vaikka just nyt ei pelotakaan. Luulen, että olen nyt keskittynyt pelkäämään sitä, etten olekaan raskaana niin en vielä pysty synnytystä murehtiin. Kunhan tähän varmistus saadaan, niin voin sitten alkaa hermoilemaan synnytyksen kans. On kyllä tosi mahtavaa, että olet raskauden edetessä päässyt pelosta ja voit rauhallisin mielin mennä synnyttämään, kun sen aika koittaa.


Mie tein sen digin tänään, vaikka piti vasta viikonloppuna. :ashamed: Testi mietti ja mietti, kunnes ensin tuli lukeen, että raskaana. Sitten pitkällisen mietinnän tuloksena viikot 1-2 eli samat kuin aiemmin. Miksei se antanut jo 2-3?! Nyt epäilen, ettei tuolla olekaan enää mitään elämää... Pitkä on odotus varhaisultraankin. Neuvolan sivuilla luki, että syke alkaa näkyä rv 6+2, mutta aioin kyllä odottaa vähän pidemmälle, että varmasti näkyy. Monta kidutusviikkoa siis vielä edessä.

 

Oodikas, älä nyt vielä luovu toivosta! Mulla oli toi ihan sama kokemus digin kanssa alkuraskaudesta. Eli vaikka mun piti olla viikolla 6 tai 7 niin näyttöön tuli vain 2-3. Olin tosi peloissani ja ekassa neuvolassakin mietin, että tekeekö ne siellä takahuoneessa salaa raskaustestin. Niskapoimu-ultrassa selvisikin, että lapsi olikin viikon luulemaani suurempi.

 

Mie heijaan toivon ja epätoivon välissä kuin keinu. Hetkittäin olen varma raskaudesta ja siitä, että kaikki menee hyvin. Sitten taas viiden minuutin kuluttua olen aivan varma, etten edes ole raskaana. Mutta joo, eihän tuo testi nyt vielä mitään varmaksi sano mihinkään suuntaan. Raskaana olen, perkele, kunnes toisin todistetaan.

 

Tännehän on tullut kirjoitusta enemmän kuin laki sallii Hyvähyvä, hiljaistahan täällä on ollutkin! Tervetuloa vaan kaikille uusille

Tähtitomu kuvailit tosi hyvin, mulla oli just vastaavaa hiutalemaista se tuhruttelu silloin. Toivottavasti sullakin on vain harmitonta vuotoa, vaan kyllä se säikäyttää!

Mulla oli neuvola tänään ja sf-mitta pienentynyt. Vauva selkeästi laskeutunut taas, painaa kivasti tuonne alakertaan..

Rv36+2

 

Moro täältäkin -lomaviikko ja lentsu eli aika ärtsynä olen. Olin niin haaveillut pitkistä lenkeistä ja ulkoiluista lasten kanssa. No, nyt sit nökötetään sohvalla ja katsotaan töllöä, vois tietty lukea lapsille, mut aika hankalaa, kun kurkku on kipee ja nenä valuu kuin vesihana:|

Oodikas, pidän sulle kaksin käsin peukkuja, et kaikki on ok ja varmaan onkin. Mullakin vahvistui noi viivat hirveen hitaasti ja jossain välissä lakkasin sit vaan testaamisen ja odotin vu:aa, sitäkin tosin kauhulla, koska edellinen vu oli paljastanut kkm:n. Tämä raskaus meni pitkälti yli puolivälin, ennen kuin uskalsin ajatella, että meille ehkä tulee vauva -vieläkin on välillä epätodellinen olo, et onnistuuko tää nyt oikeesti.

Heh, olis hauska nähdä kätilön ilme synnärillä kun sanois ihan pokkana, et pistä se istukka muovipussiin, mä vien sen kotiin ja säilön Olen kyllä lukenut, et jossain kulttuurissa uskotaan, et elämän vastoinkäymisistä voi pelastautua syömällä oman istukkansa -yöks.

ollakovai...? ja pikku mees 31+0 poks (nyt voi kehua, et tässä kuussa alkaa ä-loma=))

 

Meillä tänään käyty ulkoilemassa, olen ommellut vauvalle kantoliinan ja virkannut vauvan peiton puoleen väliin. Nyt kun sais vielä ruuan uuniin ja noi mukulat olemaan tappelematta, niin tämähän olisi oikein hyvä päivä .

Harkkasupparit aiheuttaa mulle tosi kovan paineen tunteen ristiselkään, näin tehnyt jo muutaman viikon. Onko muilla pitemmällä olevilla ollut tuollaista? Voiskohan johtua perätilasta jossa meidän baby tykkää oleskella. Mun neuvolakortissa on vauvan oleskeluasento merkattu joka kerta eri asentoon, sieltä löytyy pt, rt, viisto/pt, viisto/rt, pt ja nyt viimeisimmäksi taas rt . Mutta liikkeistä päätellen ollaan taas perätilassa . Lääkäri viime äippäpoli käynnillä ehdotteli kääntöä viikolle 36, jos edelleen perätilassa, mut sanoin etten halua käännöstä. Joten nähtäväksi jää missä asennossa baby haluaa tulla.

Oikein mukavaa keskiviikon jatkoa kaikille!


suski28 ja baby 35+4

 

Blancita sulla on kyllä jäätävän hyvät hermot, kun jaksat pitää uutisen siihen asti kun mies tulee kotiin. Aivan ihana juttu! Onhan se niin upeata kertoa kasvotusten

Joo, minä vaan oon jo ihan paskat housussa kun jännittää se kertominen :kieh:

Kyllä tarkalleen ottaen mun espanjalainen ystävä tietää, mutta hänen kanssaan kirjotellaan chatissa, niin se ei tunnu samalta kun kertoo oikeesti

 

Mulla on varhaisultra 17. päivä... Jännittää niin, että taidan minäkin joutua housupyykille Blancitan tavoin. Olusin halunnut ajan vähän myöhemmäksi, että syke varmasti näkyy, mutta tuolla viikolla ei muut päivät onnistuneet. Rv 6+3 on siis tuolloin. Saa nähdä mitä siellä näkyy... Kkm pelottaa hulluna, kun oireita ei oikein ole. Mies yritti lohduttaa, että nyt menee hyvin, kun oireet iisimpiä. Toivotaan, että on oikeassa.

 

Blancita Nooh, mitä miehesi tuumasi, kun uutisen kerroit?! Vai saitko edes sanottua...

Mulla iski illalla menkkatyyppiset kivut, jotka jatkuu lievinä edelleen. Illalla ja yöllä oli hetkittäin tosi tukala olla... Ja verta on taas yöllä bongattu ihan ministi. Mies heräsi yöllä painajaiseen ja kyseli multa, että onhan kaikki hyvin. En maininnut verestä mitään, kun se on muutenkin niin huolissaan Matosesta. Mutta sovittiin aamulla, että tämä raskaus menee hyvin ja marraskuussa saadaan terve vauva kotiin. Tähän nyt sitten sokeasti uskotaan.


Lisäys. Kävin, ostin, tein. Eli digillä vielä tänäänKIN varmisteltu. Raskaana 2-3 ja tänään siis rv 5+0. Kaipa sitä sitten pieniin päin ollaan. :heart: Tuli niin helpottunut olo, että mietin jo tuon ultran perumista, mutta enköhän kohta taas ole paniikissa, joten pidän ajan vielä.

 

Missä kaikki on? Joko haikara on Milk@n luona käynyt? Onko Blancita hermoillessaan purrut sormetkin?

Täällä tuhruttaa aiempaa enemmän ja mieli on totaalisen maassa. En kestä jos vuoto alkaa taas ja tämäkin menee kesken... Kohta pitää töihin lähteä eikä juuri nappais mennä sinne rehkimään. Silmätkin ihan punaiset kun olen ehtinyt itkeä hyvän tovin. Reilu viikko ultraan... Pitkä odotus.

 

Oodikas, ei oo haikaraa vielä kuulunu... 19.3. on sitten kontrolli äitiyspkl:lla, jos ei sitä ennen ala syntyä. Joten tässä saa vielä odotella... huoh. Mutta sulle, Oodikas, toivon rauhallista mieltä ja hyvää vointia. Tuhruttelusta huolimatta raskaustesti näytti suurempia viikkoja, joten pidetään positiivinen mieli niin kauan kuin mahdollista!! Vaikka tiedän kyllä, että nää päivät ennen varhaisultraa on kaikkein kamalimmat ja menee niiiiiiiiiiin hitaaaaaaaaaasti....... Lähetän sulle virtuaalisen voimahalauksen :hug:

Rentoutus-CD, jota olen kuunnellut, oli tuolta aktiivisen synnytyksen kurssilta. Eli se on hypnobirthing CD, jonka kurssin vetäjä oli tehnyt suomeksi. Varmasti on muitakin hyviä, kannattaa kirjastosta katsella.

 

Oodikas, paljon voimia ja vielä enemmän peukkuja, että kaikki on niin kuin pitääkin -ainakin tuo digitesti lupaa hyvää.

Milk@, jaksamista viime vaiheisiin -voin kyllä kuvitella, että aika matelee.

Täällä nuokutaan heikossa hapessa, lentsu mokoma on vienyt viimeisetkin voimat, eilen piti melkein kauppareisulla pyytää, et koululainen taluttaa äidin autolle kun äidillä pettää kohta jalat alta. Maanantaina työterveyteen, jos ei olo parane, päivystykseen en jaksa lähteä jonottamaan loppupäiväksi eikä ne sinne varmaan otakaan, kun ei mulla koskaan kuumetta nosta.