ylipaino ja synnytys?

MOI!

Hitaasti tuo maaliskuu lähestyy, mutta silti on alkanut mietityttää synnyttäminen. Olisi mukava kuulla kuinka muilla ylipainoisilla on synnytys onnistunut?

Itse haluaisin synnyttää alateitse, mutta pelottaa, etten jaksakkaan ponnistaa tarpeeksi.

 

Kyllä sitä jaksaa ja pyydä lisähappea, mie meinaan sain. Ja mie synnytin puoli-istuvassa asennossa.

 

Ei mitään ongelmaa ollut mitoilla 165/108kg...ei se paino välttämättä mitään muuta synnytyksessä...

 

En tiiä oliko painolla paljonkaan merkitystä synnytyksessä mutta rapakunnolla oli. Muutama päivä synnytyksen jälkeen tuntui kun keuhkot ois mennet lyttyyn ja kävelymatkat oli tosi lyhyitä mitä jaksoi tehdä. Mutta siinä se pikkuhiljaa ohi meni. Eiköhän tuolla painolla ole enemmänkin merkitystä raskausaikana.

Hyvää loppuraskautta ja siellä se kevät jo siintää =)

 

Samaa pelkäsin minäkin aikoinani, kun synnytys läheni, puhuin pelostani myös neuvolassa. Terkkari osasi rohkaista monin tavoin eikä tuo synnytys todellakaan mikään kova paikka loppujen lopuksi ollut. Hyvin sitä jaksoi ponnistella ja kaikki meni muutenkin hienosti =)

 

Ihan hyvinhän tuo meni. Synnytyksen kesto vajaa 5h.
Kunto oli kyllä todella hyvä ku raskausaikana kävelin
joka päivä noin 3 h ku ulkona oli helpompi olla.

Raskausaikana paino vaihteli (88-100kg) ja pituutta on 172cm.
10 kk synnytyksestä ja painoo ton 88kg.

Paljonko ootte painaneet ennen raskautta ja raskauden jälkeen?

Mun paino oli tossa 90 kg kieppellä ja raskauden jälkeen
pysyny alle sen, mutta vatsanahkat ilkeesti venyneet..

 

nooh...mä painoin ekan raskauden alkaessa 72kg, synnyttämään mennesä 96kg --> ei ongelmia. toinen raskaus alkoi lähtöpainosta 92kg, synnärillä painoa 106kg --->ei ongelmia.

 

Mulla eka raskaus lähti 69 kg ja synnytykseen mentiin 91kg, toinen 69kg ja synnytykseen 94kg ja kolmas 88kg ja synnytys 101kg! Nyt painan n.93kg, synnytyksestä 4kk. Tainnu läsät tulla jäädäkseen...

 

Mä painoin 55kg ennen raskautta ja 70kg synnärillä, olen 170cm pitkä..
Enpä usko että sillä painolla on niin väliä synnytyksessä..

 

Ekassa raskaudessa raskaus alkoi 93kg painoisena ja loppui 110kg. Hyvin sujui synnytys, ei painolla ollut mitään vaikutusta. Olin kyllä hyväkuntoinen, vatsalihaksista pitänyt huolta.

 

\

Mä painoin 55kg ennen raskautta ja 70kg synnärillä, olen 170cm pitkä..
Enpä usko että sillä painolla on niin väliä synnytyksessä..

No noilla mitoilla tuskin kuulut tähän keskusteluun.... (ruipelo :kieh: )

 

Sikiön voinnin (KTG) seuranta on vaikeaa ja epäluotettavaa "runsasvatsaisilla", jos kalvot ovat ehjät, eikä sisäistä (sikiön päähän kiinnitettävää) seurantaa saada laitettua. Ei millään pahalla, mutta näin on.

 

\

Sikiön voinnin (KTG) seuranta on vaikeaa ja epäluotettavaa "runsasvatsaisilla", jos kalvot ovat ehjät, eikä sisäistä (sikiön päähän kiinnitettävää) seurantaa saada laitettua. Ei millään pahalla, mutta näin on.

Jännä etteivät laitoksella tätä kertoneet, kun kuitenkin metrikaupalla sitä liuskaa ottivat. No, päähän saatiin kuitenkin seuranta laitettua lapsella, joten eipä kai sillä niin väliä. Eikä se ktg ole synnytys, ei edes välttämätön etenkään nopeasti etenevissä synnytyksissä (tämän kyllä kertoivat). Mutta hienoa kun olet itse hoikkana!

 

Ei ollut ongelmaa 168cm/115kg -mitoillakaan. Minäkin pelkäsin etukäteen, miten selviän ponnistamisesta, kun vatsalihaksiakaan ei tullut vahvistettua raskausaikana suunnitelmista huolimatta. Olin varma, että avuksi joudutaan ottamaan ainakin imukuppi ja jopa leikkaus, mutta niinpä vaan (esikois)vauva oli maailmassa jo seitsemän minuutin ponnistamisen jälkeen.

Saliin mentyäni avautuminen oli jo niin pitkällä, että vauvalle saatiin laitettua pinni päähän sydänkäyrää varten, mutta mahan päältä käyrää otettiin loppuraskaudessa yli 20 kertaa. Vauvan sydänkäyrä piirtyi aina hyvin "normaalin" oikean paikan hakemisen jälkeen, mutta supistukset eivät piirtyneet luultavasti juuri runsaiden rasvapeitteiden vuoksi. Oli itsellä hieman epätodellinen olo, kun omasta mielestä supisti, mutta käyrällä ei tapahtunut mitään nousua...